On kulunut vuosi kauhujen yöstä ja Yodan kuolemasta. Vieläkään en ole päässyt siitä millään tavalla yli, vaan ikävä pikkukoiraa on edelleen suunnaton. Eikä joulu tunnu joululta Yodan puuttumisen mutta myös viime joulun tapahtumien vuoksi. Mutta kai tämä kaipuun tuska edes joskus laimenee? Kuvia tänne on kuitenkaan turha odottaa, en vielä(kään) pysty katsomaan viime vuoden kuvia, koska Yodan näkeminen vain niin sattuu
Pennut kasvavat ja ovat suurenmoisia. Ne ovat nyt 5,5 viikkoa vanhoja Niiden elämää voi seurata instagramissa #tyystilyksen Yritän saada jossain välissä jotain päivitettyä tännekin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti