Eilen kävimme Ronjan kanssa viikottaisella agilityreenikerrallamme. Tällä kertaa Oosakin pääsi mukaan, ihan ensimmäistä kertaa! Tavoistamme poiketen rakensimme ex tempore -radan (tavallisesti meillä siis on harjoitus valmiiksi katsottuna), jossa oli kolme juttua, joita Ronja halusi treenata Titon kanssa: edellisten kisojen ensimmäisen startin lähtö, pujottelu ja puomi. Minä taas testasin Yodan kanssa miten sujuu pujottelun takana leikkaaminen. No, Yodahan osasi takaaleikkaamisen. Kahdella ensimmäisellä kerralla se vähän katseli minua, kun leikkasin, lopuilla kerroilla liikkeelläni ei ollut mitään vaikutusta Yodan menoon. Tällä kertaa Yoda yhden puomin alastulokontaktin loikkaamisen jälkeen jopa tarjoili 2on2offia. Jess! Loistavaa! Sunnuntainahan me kisaamme kahden startin verran. Myös Mortti oli mieltään virkistämässä agilityradalla ja pääsi kirmaamaan radan läpi monta kertaa
Oosan kanssa kokeilimme, rata-alueella haukkumisen hengailun lisäksi siivekkeen kiertoa ja putkea. Ensin Oosa ei pystynyt yhtään keskittymään, kun samalla kun treenasimme siivekkeen kiertoa, Tito meni rataa. Mutta yhtäkkiä sillä sytytti ja se teki hienoja toistoja. Kahteen eri kertaan teimme siivekkeen kiertoa. Putkella teimme niin, että Oosa oli irti, minä putken toisessa päässä ja Ronja toisessa. Ensimmäisellä kerralla kutsuin Oosaa lyhyeksi rullatun putken päästä ja kun se tuli, palkkasin sen. Todella nopeasti se hoksasi, että kun putken läpi juoksee, saa herkkua. Niinpä se juoksi putkea päästä päähän. Jatkoin putkea pidemmäksi, mutta Oosa ei edes huomannut sitä, vaan juoksi kuten aiemminkin. Kun keräsimme rataa pois, en voinut vastustaa kiusausta, vaan johdatin Oosan mutkaputken luokse - ja hupsis, se juoksi senkin läpi ilman minkäänlaista miettimistä! Hieno tyttö!
Tänään oli villakoirien maastolajikurssilla makkarajäljen vuoro. Koska Leya on kyläilemässä toisaalla, otin Yodan mukaan kokeilemaan vieläkö jäljestys sujuu. Ja sujuihan se, aivan loistavasti! Juha teki Yodalle muutaman sadan metrin pituisen jäljen, johon tiputteli epäsäännöllisen säännöllisin välein makkaraa. Yoda lähti loistavasti jäljelle, vähän sitä makkaranpalat "häiritsivät" kun se välillä sai takaapäin vasta niistä hajun ja persona ja aina nälkäisenä koirana sen piti huolehtia, että mahdollisimman moni makkaranpala ilahdutti sen omaa vatsaa, ei muurahaisten. Mutta todella upeasti Yoda ajoi jäljen alusta loppuun ja kerran kun hukkasi jäljen, Yoda selvitti ongelman hienolla ympyrällä oma-aloitteisesti.
Oosalle ja Riesulle tehtiin kummallekin kaksi lyhyttä aloittelijamakkarajälkeä. Kumpikin ajoi jälkensä mukavasti, vaikka ihan en Oosan kohdalla ole vakuuttunut, että se vielä olisi hoksannut mikä jäljestyksen idea on. Mutta todella hienosti pentuset työskentelivät, kuonot tiiviisti maassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti