Huhuu, täällä ollaan edelleen. Ja syyslomaltakin on kotiin palattu. Pohjoisessa, erityisesti Norjassa oli kyllä upeaa. Monta kilometriä tuli käveltyä luonnossa, nautittua ja erilaisia reittejä ja maisemia koluttua. Pohjoisimmillaan kävimme reilun 120 km päässä Nordkapista.
Muutaman kuukauden koehiljaisuuden päätteeksi ilmoitin juuri Oosan kokeeseen. Kotihallille, rally-tokon avoimeen luokkaan. Rallyä ei ole kyllä treenattu, mutta onhan tässä aikaa :) Sen sijaan olemme puuhailleet sekä koiratanssin että agilityn parissa. Tällä viikolla olemme käyneet kaksi kertaa aksaamassa, sunnuntaina on jälleen viikottaiset tanssitreenit. No, täytyy myöntää, että tanssitreeneihin on upotettu vähän rallyä ja jopa tokoakin. Viikon päästä menemme myös agilityvalmennukseen. Aika jännää. Tosin Oosan kanssa alkaa olla jo iso nautinto tehdä juttuja, se on oppinut keskittymään ja kuuntelemaan minua ja tykkää kovasti tekemisestä. Ja sillehän sopii laji kuin laji, vaikka sen sydän sykkii vahvimmin agilitylle.
Syksy on ollut karmean märkä, ei yhtään minulle sopiva sää! Minä odotan kuivaa pakkassäätä ja tykkään lumestakin, eikä koskaan ole liian kylmä (kunhan ei tuule). Oosa on puettu takkiin monena päivänä ja sen turkki on sitten takkuuntunut. Tosin pelkkä takki ei ole niin paha kuin takki+valjaat -yhdistelmä. Vähän turhaanhan sillä on näyttelyturkki (tosin melko lyhyt), kun minulla ei ole minkäänlaista ajatusta milloin se seuraavan kerran menee näyttelykehään. Mutta niin kauan kuin turkki on melko helppo hoitaa, saa sillä olla.
