Pimun kanssa Kajaanin ryhmänäyttelyssä - In a dog show with Pimu

Teimme Maken ja Pimun kanssa eilen rengasmatkan Kajaaniin ja FCI5 ja FCI9 -ryhmien koiranäyttelyyn, ja veimme Pimun Eija Halosen arvosteltavaksi. Tuntuipa hassulta olla näyttelyssä vain yhden koiran kanssa!

// Yesterday I travelled with Make and Pimu to a dog show in Kajaani where poodles were judged by Eija Halonen (kennel Haydee's). It was strange to be in a dog show only with one dog!

Isovillakoiria oli näyttelyyn ilmoitettu 9, mutta ehkä tuomarimuutoksesta johtuen vain kuusi oli paikalla: kaksi pentua ja neljä narttua, joista kolme avoimessa luokassa. Pimu oli kehässä avoimen luokan ensimmäisenä. Nyt Pimu liikkui enemmän jalat maassa kuin esimerkiksi viime kuussa Pellossa. Mutta se liikkuu kehässä niin lujaa vauhtia, että minulla todellakin on hankaluuksia pysyä sen perässä! Kaikkinensa meidän kehäosuus kuitenkin meni ihan kivasti. Pimun arvostelu: "Pienehkö narttu, jonka pää tulisi olla kauttaaltaan tyylikkäämpi. Hyvä kaula, riittävät lavat ja rintakehä. Hyvät tassut. Hyvä hännänkiinnitys ja takaosa. Häntä tulisi olla suorempi. Hyvä turkki ja väri. Liikkuu hyvin kaikilta osiltaan. Suorempi häntä tekisi paremman ylälinjan. Mukava luonne." Tällä Pimulle ERI. Toinenkin avoimen luokan narttu sai ERI:n, kolmas EH:n. Kilpailuluokassa Pimulle sija 2 eikä kummallekaan ERI:n saaneelle jaettu SA:ta.

// There were 9 standard poodles registered but only six participated: two puppies and four females of which three in the open class. Pimu was the first to enter the ring. She moved more feet on the earth than last month in Pello but she moves so fast that I just can't run we her! But all in all it went well in the ring. Pimu's critiques: "A smallish female which should have a more elegant head. Good neck, sufficient shoulders and rib cage. Good paws. Good tailset and rear. Tail should be straighter. Good coat and colour. Moves well from all parts. A straighter tail would make a better topline. Nice temperament." Pimu got an excellent. Also another female in the open class got an excellent and third a very good. Pimu was placed 2nd, neither of the females with excellent got a cq.

Hessukin oli ilmoitettu mukaan näyttelyyn, mutta kun aloin pestä sitä näyttelyä varten, päätin, että on eettisesti väärin ajella kohta 13-vuotiaan koiran pylly paljaaksi ja samalla päätin, että Hessun näyttelyura on nyt ohi. 22 käyntiä veteraaniluokassa, 17 x ROP-VET, 1 x VSP-VET (+ Ruotsin näyttelyt päälle). Hienoimmat hetket olivat tietysti BIS-VET4-sija Överkalixin kaikkien rotujen näyttelyssä 2011 sekä BIS-VET3 Enon ryhmänäyttelyssä 2012. Hessuhan on edelleen ihan mukavassa kunnossa, eihän se mikään nuori koira enää ole, mutta kuntonsa ym puolesta se olisi toki näyttelyyn voinut mennä. Mutta en todellakaan halunnut ajella sen takaosaa paljaaksi nyt kun se on sinne karvaa syyskuusta saakka kasvatellut. Vähän on haikeutta ilmassa, mutta kyllä Hessu on rennomman elämän ansainnut.

// I had also registered Hessu to the show but when I started to wash him for the show, I decided that ethically it is not right to groom an almost 13-year-old dog naked in the rear and I also decided that Hessu's show career has ended. 22 times in the veteran class, 17 x BOB-VET, 1 x BOS-VET. The greatest moments are of course when he was BIS-VET4 in Överkalix all breed dog show in 2011 and BIS-VET3 in a group show in Eno 2012. Hessu is still in a pretty good condition, he is not a young dog, but he could have entered the dog show. But I just did not want to shave his rear now when he has had coat there since September. I am a little bit melancholic but for sure Hessu has deserved a more relaxed life.

Agilityä treenaamassa - Training agility

Eilen oli taas agilityvuoro. Koska Pimulla on juoksu, päätin ottaa Mortin lisäksi Titon mukaan treeneihin. Ja vähän ex tempore otin sitten vielä Leyankin. Ennen treenejä kolmikko pääsi kirmaamaan vapaana Haukkiksen ympäristössä ja se oli niistä valtavan hauskaa.

Ja hyvät treenit meillä olikin!

// Yesterday I went again to train agility. Because Pimu is in heat, I took Tito with to train beside Mortti. And finally I also decided to train Leya, too. Before we started training, I let the dogs have fun and run free in the field near the training hall.

Morttihan nyt osaa ja haluaa vaikka ja mitä, mitäpä kolmosluokassa kisannut koira ei osaisi :) Ja kun mennään maksikorkeuksiin tottuneen koiran kanssa 40 cm rimoja, niin vauhtiakin riittää enemmän kuin kotitarpeiksi. Harmittavasti myös ääntä, joten tein sitten sellaisen ratkaisun, että annoin Mortin huolehtia äänen pidosta radalla ja ohjasin sitä aivan hiljaa. Tulos oli ihan yhtä hyvä :) Meillä oli hauskaa ja sehän on veteraani-ikäisen koiran kanssa se pääasia.

// When Mortti was younger he competed in the highest class in agility so he is good at this. He was a large-class dog but now he usually jumps 40 cm so he is more than enough fast. He is also noisy on the course so I decided not to talk at all when leading him there. This worked also well :) And we had fun which is the main thing.

Titon kanssa minä en ollut koskaan aikaisemmin treenannut agilityä yhtään. Vähän oli alussa vaikeuksia saada se istumaan lähdössä siihen suuntaan mihin minä halusin (Ronja: treenaapa tokon perusasentoa!), mutta otin sen sitten jalkojen väliin, että saatiin oikea rintamasuunta ja tämä vaikuttikin olevan Titolle tuttua. Ensimmäisellä pätkällä emme ihan löytäneet yhteistä säveltä: Tito menee tasan minne sille näyttää ja minähän näytän vähän minne sattuu. Mutta sen jälkeen sävel löytyi, samoin vauhti ja paikoin olin aivan helisemässä Titon nopeuden kanssa. Se hakee todella hyvin esteille ja on ihan mukavan nopea. Kokeilin Titolle myös pujottelua ohjureilla, se oli oikein keppi-imuinen ja teki koko 12 kepin sarjan ilman mitään ongelmia, kummaltakin puolelta ohjaten. Titon kontaktiesteet vaativat vielä johdonmukaista treeniä enkä niitä sen kanssa kokeillutkaan. Hyppyluokkaan Tito alkaisi vähitellen olla melko lailla kisavalmis (kunhan pujottelu onnistuu ilman ohjureita).

// Never before had I trained Tito in agility. First I had some problems at the start to get him sitting in the right direction but then I found a satisfying method. It is easy to lead Tito on the course, he goes where one shows him. My problem is that I show a bit everywhere - and Tito goes just there. Our first piece of course didn't go that well but after that we found the way to do it. Tito is fast on the course and searches the obstacles well. We also tried weave poles with guide wires. Tito did the whole set and really wanted to go to the weave poles. His contacts are not so good and they need systematic training but when we get rid of the wires in weave poles he would be ready to compete in the jumping classes.

Leya yllätti minut. Se oli täysillä mukana koko reenissä! Ihan lopussa sen keskittyminen herpaantui, eikä se enää jaksanut tehdä mitä pyysin, joten laskin tavoitetta, että saimme vielä jotain aikaan. Leyahan rakastaa A-estettä ja puomia, joten niitä kokeiltiin ja A:ta tehtiin ihan radallakin. Leya myös teki 12 kepin pujottelua ohjureilla. Leyalle selkeästi sopii harjoite, jossa joutuu vähän miettimään (huomattiin jo kesällä)  ja kun sai pähkäiltyä miten päin pujotteluun piti mennä, Leya teki tosi hyviä pujottelusuorituksia. Mahtavaa!

// Leya really surprised me. She trained with huge eager all the time! Only at the end of the session she lost the focus. She loves the A-frame and dog walk and we had the A-frame even on the course. We also trained the weave poles with guide wires and when she had figured out how she was supposed to go in there she made it very well. It was great!

Viikon päästä olisi taas treenivuoro. Ketähän sitä sitten ottaisi mukaan :)

// Next Saturday we will train again. I'm thinking which dogs I will train then :)