lauantai 28. syyskuuta 2019

2 x kuma

Vau! Ei muuta voi sanoa tämän päivän koiratanssikisojen. Viime viikolla katastrofiin päättyneen tokokokeen jälkeen olin todella epävarma Oosan kanssa kokeeseen lähtemisestä - tai luottamisesta Oosaan kisatilanteessa. Tämän päivän tanssikisat olivat kuitenkin kotihallissamme, jossa Oosa on tottunut työskentelemään. Eräällä Leyan trimmauskerralla olin kehitellyt meille htm (heelwork to music) - koreografian ja Saaran avustuksella sitä oli vähän hiottu. OKK:n kisanomaisissa treeneissä kävimme myös testaamassa, kannattaako Oosan kanssa osallistua yhteen vai kahteen kisaan päivässä, näin kun kaksi kisaa samalle päivälle oli tarjolla. Ilmoittauduin kahteen kilpailuun. Ensimmäisessä kisassa lähdimme luokan viidestä kilpailijasta estradille viimeisenä. Syöttelin Oosalle palkkakarsinassa urakalla makkaraa pitäen sen kontaktissa. Ja vau missä kontaktissa se olikin koko esityksemme ajan! Ihan mieletön intensiteetti, Oosan työskentelyä parhaimmillaan. Todella hyvällä mielellä poistuimme estradilta. Tästä kisasta saimme lopulta 167,33 pistettä ja ihkaensimmäisen kunniamainintamme koiratanssista! Lopulta sijoituimme super-koutsi Saaran jälkeen toisiksi. Toiseen kisaan yritin valmistautua samalla tavoin kuin ensimmäiseen. Palkkakarsinassa Oosa tuntui hyvältä, mutta voi järkytys, se ei halunnut mennä eteeni maahan aloitusasentoon. Kyllä tuli flashbackiä ajatuksiin. Istumisen kautta sain sen kuitenkin maahan ja kun se lähti siitä luvan saatuaan halukkaasti kiertämään minut, saatoin hengähtää ja loppuohjelma menikin vallan mallikkaasti. Tästä suorituksesta 166, 34, kuma ja voitto! Nyt odotellaan ensi vuoden puolelle seuraavaa htm-kisaa, koska silloin aletaan jakamaan koulutustunnuksia. Oosa on kyllä aivan superkoira! Vaikka välillä sillä on rasittavan paljon virtaa, mutta jaksaapa se ainakin harrastaa.

torstai 19. syyskuuta 2019

C-pennut jo puolivuotiaita

Tänään Lennin ja Uikin pienokaiset täyttävät jo kuusi kuukautta. Mihin tämä aika oikein menee? Suuret onnittelut kaikille vielä näin bloginkin välityksellä. Ihania kuvia ja tervehdyksiä on pentusista tullut, niin tänään kuin pitkin koko matkaakin. Mukavan aktiivisia ovat näiden omistajat yhteydenpidossa. Arvostan ja olen todella iloinen jokaisesta viestistä. Pennuista viisi käy jo agilitytunneilla, kuudeskin on aloittamassa. Hampaiden vaihtumista ja erityisesti kulmahampaiden irtoamista on jännätty yhdessä omistajien kanssa oikein urakalla. Urokset ovat painoltaan siinä 7,5 kilon hujakoilla, Lysti 6 kg ja pikkuruinen Pinkku painaa 4 kg. Nyt kaikki peukut pystyyn, että Pinkkukin kasvaisi vielä keskarin mittoihin, siltä puuttuu siitä noin 2,5 cm. Muut ovat siis jo keskikokoisen villakoiran koossa. Kuvassa Pingu ilahduttamassa ihmisiä kotikaupunkinsa Porvoon vanhassa kaupungissa

sunnuntai 8. syyskuuta 2019

Leyan pesu 12/19 ja VET ROP

Perjantaina oli Leyalla taas pesuvuoro eilisen Siikajoen (Ruukin) ryhmänäyttelyn vuoksi. Pesin Leyan tuttuun tapaan ensin K9 Strip Offilla, sitten kaksi vaahdotusta Chris Christensenin Spectrum Onella, väliin saman sarjan Substance Builder ja lopuksi vielä saman sarjan hoitoaine. Pesuineen, föönauksineen ja saksimisineen Leyan turkin puunauksessa kulahti pari tuntia. Eilen aamulla Mirja ja Unski tulivat meitä hakemaan ja suuntasimme siis Siikajoelle. Olipa rentoa olla näyttelyreissussa pelkän Leyan kanssa! Leya ei hötkyile tai jännitä. Se rakastaa kehässä olemista, liikkuu siellä aina luotettavasti ja antaa täysin ongelmitta tuomarin tutkia itsensä :) Tällä kertaa tuomarina oli norjalainen Bente Bjerkaas, josta minulla oli sen verran ennakkotietoa, ettei hänestä voi tietää, mistä tykkää. Tämän koimme tällä kertaa näkyvän lähinnä siinä, että osalla villakoirista kippurahäntä oli hylkäävä virhe, kun taas osalla ei ollutkaan. No, Leyan suoran hännän kanssa tätäkään ei tarvinnut jännittää. Niinpä otimme Leyan kanssa kaiken ilon irti hetkestämme kehässä. Ja Leyan tulos olikin sitten ihan mukava: VET ERI, VEK 1, SA, PN4 ja VET ROP. Koska Mirjan Unski oli oman rotunsa ROP (vielä onnittelut nuorukaisen mahtavasta tuloksesta), jäimme luonnollisesti veteraaniryhmään. Siellä nautimme myös joka hetkestä, mutta Leyalle ei sijoitusta herunut.

maanantai 2. syyskuuta 2019

Pesuja Yoda x+2/19, Leya ja Oosa 11/19

Muutoin vapaan viikonlopun kunniaksi pesin kaikki omat koirat. Aloitin Leyalla lauantai-iltana, kun lähdin ex tempore Ronjalle seuraksi agilitykisoihin Keminmaalle (viimeinen luva kakkosista oli lähellä, se karahti kolmanneksi viimeisen esteen alastulokontaktille). Voi jösses kuinka Leya oli takussa :( Tunnin auoin sen turkkia. Leyahan menee ensi lauantaina Siikajoen ryhmänäyttelyyn, jotan tämä oli sen pohjatrimmi myös. Leyan turkki on todella pehmeä, ihan liian silkkinen. Saapa nähdä mitä tästä tulee. Pesin Leyan ensin K9 Strip Off - shampoolla, sitten Chris Christensenin Spectrum One - shampoolla ja lopuksi käytin CC:n Spectrum One - hoitoainetta. Eilen puunasin ensin Oosan. Pesin sen myös ensin K9 Strip Off -shampoolla, sitten PurePawsin H2O:lla ja käytin myös H2O-hoitoainetta. En oikein tiedä mille alkaisin Oosan turkin kanssa, joten saksin sitä sieltä täältä. Tein sille vähän modernin leikkauksen linjoja päähän, mikä harmitti heti saksimisen jälkeen. Tykkään villakoiran ilmeestä, kun tukka on topknotilla eli sidottuna kiinni. Ei auta kuin kasvattaa rajat takaisin pitkiksi. Yodan turkkiin käytin sekalaisen seurakunnan shampoita. Jotain valmiiksi laimennettuja purkin pohjia. Yodan turkki on parantunut tosi kovasti sen jälkeen kun sille aloitettiin Vetoryl-lääkitys cushingin taudin takia. Eikä sen ihossakaan nyt ollut huomautettavaa. Ei siis ollut ennen lääkitystäkään, mutta sen aloittamisen jälkeen sille tuli hilseilyä ym. Yodaa leikkasin terrieriin, missä se nyt on jonkun aikaa ollut. Jalkakarvat vaan ovat vielä lyhyet.