sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Rally-tokokoe 23.2.13 - Rally obedience competition 23rd February 2013

Eilen aamulla suuntasimme Maken, Mortin ja Pimun kanssa Kannukseen rally-tokokokeen merkeissä. Olimme hyvissä ajoin perillä, alkamassa oli avoimen luokan (7 osallistujaa) rataan tutustuminen. Olipa hyvää aikaa ulkoiluttaa koirat ja pystyttää leiri = kevythäkki halliin. Odotusaika kului ihan mukavan rattoisasti, mitä nyt moneen kertaan ravasin katsomassa alokasluokan ratapiirrosta ilmoitustaululta. Luvassa ei ollut mitään meille vaikeaa juttua, joten olin varsin luottavaisin mielin.

// Yesterday I participated a rally obedience competition with Mortti and Pimu. After seeing the course plan I was very confident: there was nothing which we were not able to do.


Rataan tutustumisessa kävimme tuomarin johdolla radan läpi. Tämän jälkeen kiersin radan vielä muutamaan kertaan. Pujottelujen (1 x edestakaisin, 1 x normaali) ja spiraalien (1 x vasempaan) määrä vähän kauhistutti, jotenkin tuntui, etten millään saa Pimua niihin sujumaan. Lähdin rataan tutustumisesta vähän ennen sen loppua ottamaan Mortin häkistä, meillä oli starttinumero 2.

Rataan tutustuminen loppui ja meitä huudettiin radalle. En ollut kyllä ihan valmis lähtöön, Mortti kävi melkoisilla kierroksilla, en ollut ehtinyt kunnolla sitä lämmitellä - tai rauhoitella. Lähdimme radalle. Minusta tuntui, ettei Mortti oikein ollut kyllä käsissä :( ja ketutuskäyrä kasvoi radan edetessä. Mortinhan piti osata! Radan lopussa mietin, että välttämättä suorituksemme ei riitä edes hyväksyttyyn tulokseen (vähintään 70 pistettä, maksimipistemäärähän tässä lajissa on 100).

// Surprisingly Mortti was to start as the first in his class (he should have been 2nd) and I was not quite ready for that. Mortti was very energetic and I did not feel to have control over him and I became frustrated. When we finished the course I was not sure if we got a qualifying result.

Maken kehotuksesta otin Pimun ajoissa häkistä pois katselemaan ympärilleen. Se oli täynnä virtaa, kuten tavallista. Otin muutaman liikkeen treeninä ja kävin kokeilemassa mm spiraalia harjoitustötsillä. Kyllä vain Pimu sujui väleihin. Ihan yhtäkkiä Pimu rauhoittui. Säikähdin vähän ja olin menossa juottamaan sitä, kun tulikin vuoromme lähteä radalle. Joten ei kun hommiin.

Pimu toimi kuin unelma! Sen kanssa oli ilo olla radalla. Kun tulimme radalta, joku järjestäjistä kysyi, että oliko kyseessä todellakin ensimmäinen kilpailumme.

// Make told me to take Pimu out of the crate in time to get used to the environment. She was full of energy, as usual. I trained couple of stations with her and suddenly she calmed done. I was a bit afraid and thought she was thirsty. But I did not have time to give her water when we were called to the course.

Pimu worked like a dream on the course! It was a pleasure to do that with her. When we finished the course I was asked if that really was our first competition.


Pimun jälkeen luokassa oli vielä 7 koiraa. Aikaa kului tuloksia odotellessa. Lopulta selvisi, että Mortti sai kuin saikin 76 pistettä, eli hyväksytyn tuloksen. Tuomari piti minulle kyllä varsin ansaitun puhuttelun osuudestani Mortin suoritukseen. Tsemppaamalla olisimme saaneet varsin hyvän tuloksen, koska koira oli kyllä iloinen ja reipas (minä en). Pimun tulos oli kyllä aivan loistava: se sai 97(!) pistettä ja sijoituimme kolmanneksi! (osallistujia oli kaikkiaan 17). Kokeen kakkosella oli sama pistemäärä, mutta parempi aika. Vau, olen kyllä tyytyväinen tähän (sen sijaan ruoskin itseäni Mortin suorituksesta).

// There were seven dogs left in the class after Pimu, so it took time before we got the results. Finally we were informed that Mortti got 76 points, that means a qualifying result, his second. Pimu's result was just splendid: she caught 97(!) points and was 3rd out of 17 participants! I am really satisfied with her result but blame myself for Mortti's.

Ensi viikonloppuna haasteet jatkuvat: silloin Mortti ja Yoda (taitaapa osua juoksun tärppipäivät kohdalle) jahtaavat koulutustunnusta RTK1 ja Pimu toista hyväksyttyä tulosta alokasluokasta.

// I'll have the next challenge next weekend. Then Mortti and Yoda will be chasing the title RTK1 (and Yoda will be in the best heat then) and Pimu her second "leg".

maanantai 18. helmikuuta 2013

Rally-tokoa, osa 4? - Rally-obedience, part 4?

Olipa jälleen rally-tokotäyteinen viikonloppu: lauantaina kävin Oulun Koirakoulun hallilla itsenäisesti treenailemassa rally-tokoa Hessun, Mortin ja Pimun kanssa. Eilen päivällä kävin epävirallisessa rally-tokokokeessa ja illalla vielä harjoituksissa.

// My weekend was full of rally-obedience. On Saturday I trained it alone with Hessu, Mortti and Pimu and on Sunday I participated in an unofficial competition and went also to training.

Lauantain treenailusta ei sinällään ole mitään kertomista: koirat olivat innokkaita ja jaksoivat hyvin treenata koko tunnin. Jopa Hessu, joka silminnähden piristyi, kun Make, Reetta ja Rasmus saapuivat yleisöksi. Sunnuntaina pakkasimme Maken kanssa autoon koko koiralaumamme lukuunottamatta Hessua. Myös Tito kuului viikonloppuna lauman kokoonpanoon, tai itseasiassa se matkusteli väliä: maaseutu - kaupunki - maaseutu. On muuten varsin näppärää, että Tito viihtyy hyvin sekä Ronjan luona ainoana koirana että meillä yhtenä koiralauman jäsenenä!

// The dogs were eager and energetic on Saturday, there is nothing more to tell about our training. On Sunday me and Make packed the whole pack except Hessu into the car (even Tito spent the weekend with us - or actually he travelled between country-side and city several times). 

Kisakoiriksi olin tällä kertaa valinnut Leyan (2 v) ja Pimun (1 v 7 kk), pitäähän sitä pikkutyttöjenkin kanssa päästä jotain jännää kokeilemaan ;) Kun pääsimme kisapaikalle, kävin ensitöikseni varmistuttamassa Mortin ja Yodan rally-tokokilpailukirjat tulevaisuuden kisoja varten, Leyalle ja Pimulle sama juttu. Tämän päivän kisastahan ei kisakirjamerkintöjä ollut luvassa, koska kyseessä oli möllikisa. Sitten veimme Yodan ja Titon Ronjan luokse ja Ronja lähti niiden kanssa katselemaan kaupungille poroja ja ihmisiä.

// I had chosen to compete with Leya (2-years-old) and Pimu (1 year 7 months). As we were at the hall where the competition was held, I went to confirm Mortti's and Yoda's papers for the future use, and did then the same with Leya and Pimu (their microchips were checked, they were measured and such things). Then we took Yoda and Tito to Ronja's and Ronja went to the city to see reindeers and people with them.

Äiti ja poika kaupungilla
// Dam and son in the city
Alkuperäisen lähtöluettelon mukaan Pimulla piti olla kokeessa lähtönumero 3, mutta rataantutustumisen aikana sain kuulla, että poisjääntejä oli niin paljon, että Pimu lähtisikin radalle ensimmäisenä. Vähän tuli lisäpaineita, koska olin suunnitellut, että saan viritellä (= rauhoitella) Pimua ihan rauhassa ensimmäisten koesuoritusten aikana. Mutta ei auttanut: Pimu autosta, makupaloja taskuun ja radan reunalle hetkiseksi virittelemään. Ensin Pimu oli ihan vauhdissa ja menossa joka suuntaan - siis oma energinen itsensä. Aivan yhtäkkiä se tajusi, että minulla on makupaloja ja yksi sen lempileluista taskussani ja se rauhoittui ja tarjosi minulle perusasentoa! Mikä otus! Otin muutaman liikkeen lyhyesti, palkkasin Pimun ja sitten menimme  radalle odottamaan lähtölupaa.

// Originally Pimu should have started as number three in the competition but several dogs were absent so she was the first one to go on the course. I was a bit confused because I had planned to get her focused when the others were doing the course. Instead I took Pimu from the car, put some treats and a toy in the pocket and started focusing her. First she was the usual herself: full of energy, going everywhere. Suddenly she noticed that I had treats and the toy in the pocket and showed me how she could sit beside me. What a pooch she is! I took shortly some exercises and went to the course.

Rata meni ihan mukavasti. Toki Pimun kanssa vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää kaikkialle, mutta olin ihan tyytyväinen suoritukseemme.

// The course went nicely. Though, there is always speed and danger with Pimu. But I was satisfied with our performance.

Pimun ja Leyan suoritusvuorojen välissä oli kaksi koiraa, joten kun Pimu oli saanut hetken leikkiä lelullaan, vein sen autoon ja hain Leyan halliin. Leya oli vähän epävarmana, haukahteli, kun menimme sisään. Otin sen kanssa myös muutaman liikkeen lämmittelyksi ja sitten olikin jo meidän vuoromme. Radan suoritus lähti oikein mukavasti, mutta jossain vaiheessa Leyalta katkesi tekeminen hetkeksi ja se haahuili aika kaukana minusta. Mutta saimme suoritettua radan loppuun, mikä oli meille pääasia. Palkkasin Leyan aimoannoksella makkaraa ja vein sen autoon Pimun seuraksi.

// There were two dogs between Pimu and Leya. When Pimu had played a while with her toy I took her into the car and Leya to the hall. Leya was a bit insecure and barked when we went in. I warmed her up with some little exercises and it was our turn. The course started smoothly but somewhere Leya lost concentration for a moment and was quite far from me. But we were able to finish the course which I had wished. I gave Leya lots of treats and took her back to the car.

Tuloksia ei tarvinnut kauaa odotella. Pimu sai 89 pistettä ja oli kokeessa 3.! Pöytäkirjassa oli mieltä lämmittävä maininta: "Mallikasta tekemistä" kun Pimun kanssa elämä on välillä melkoista koheltamista. Se hävisi kakkossijan ajan perusteella, eli sai siis yhtä paljon pisteitä, mutta me olimme hitaampia kuin toinen koirakko. Pimu sai näin ensimmäisen pokaalinsa (meillä - kasvattajalla asuessaan se kyllä niitä sai näyttelyn pentuluokista). Leyallekin aivan kelpo tulos: 80 pistettä, sijoitus 5. Mutta siis kummallekin pikkutytölle olisi tullut hyväksytty tulos, mikäli kyseessä olisi ollut virallinen koe! Make videoi meidän radat, mutta voipi olla, että videoita laiteta julkisesti näkyville :)

// The results were soon clear: Pimu got 89 points (out of 100) and was 3rd! It was said in the act that we made exemplary work! We "lost" the 2nd position just with the time (got the same amount of points but we were slower). Pimu got her first trophy while living with us (she has got some from the puppy shows when she lived at her breeder's). Leya got also a fine result with 80 points. So if it had been an official competition the both girls would have got a qualifying result!

Illalla ajelin vielä Haukkukeitaalle treenaamaan rally-tokoa Leyan kanssa. Yllättävän hyvin neitokainen jaksoi koko tunnin treenata! Välipalaksi otimme muutaman kerran agilityn A-estettä, koska Leya niin halusi :)

// In the evening I drove back to the city to train rally-obedience with Leya. I was surprised how well she trained after all. We even trained A-frame (agility) couple of times because Leya wanted :)

Ensi viikonloppuna meidän laumasta voi bongata Mortin ja Pimun Kannuksessa "virallisessa" rally-tokokokeessa. Jännittää - Pimun osalta. Mortti on varma ja hyvä tekijä, kunhan minä vain en mokaa...

// Next weekend Mortti and Pimu will take part in an official rally-obedience competition. I am nervous - because of Pimu. Mortti is very good and can a lot, if I just don't mess it up...

Pimu ja ensimmäinen pokaali
// Pimu and her first trophy

perjantai 15. helmikuuta 2013

Ystävänpäivä (A-pennut 2 vuotta) - Valentine's Day (A-litter 2-yrs)

Eilen Ystävänpäivänä vietettiin ainokaisen pentueemme kaksivuotissyntymäpäiviä. Juhlistimme päivää käymällä kimppalenkillä Mimmin kanssa Rajahaudan Letonniemessä. Tai siis meidän koirista lenkille osallistuivat pentueen isä Mortti, emä Yoda, suuren urakan pentujen kasvatustyössä tehnyt Hessu sekä tietysti pentueesta Leya. Kylläpä koirilla oli hauskaa lenkkeillä vapaana yhdessä! Mimmi esitteli meille myös hienoja jäljestystaitojaan ;) Tito vietti syntymäpäivänsä Ronjan kainalossa sekä leikkimällä ystävänsä Nemon kanssa.

// Yesterday, on Valentine's Day, our only litter had their 2nd birthday. We celebrated it by going for a walk together with Mimmi from the litter. I had with me Mortti, sire of the litter, Yoda, the dam, Hessu, who had a huge influence in raising the puppies and of course Leya from that litter. The dogs really had fun running free altogether! Mimmi also showed us how good she is at tracking ;) Tito spent his birthday with Ronja and playing with his friend Nemo.

Mimmi umpihangessa
// Mimmi in deep snow
Siskokset // Sisters

keskiviikko 13. helmikuuta 2013

Mortti 8 v - Mortti 8 years

Mortilla sisaruksineen oli eilen syntymäpäivä! Paljon onnea koko katraalle! Nyt koiruudet ovat jo veteraani-iässä, ihan uskomatonta. Mortti toivoi synttärilahjaksi PSG:n kausikorttia sekä lentolippua Pariisiin, mutta ne kyllä jäivät saamatta. Sen sijaan juhlistimme synttäreitä pitkällä aamulenkillä sekä iltaruuaksi nautituilla hirven luilla. Ai niin ja sai Mortti laskiaispullista ylijääneen kuohukermankin syödäkseen. Tänään sitten vielä treenattiin vähän rally-tokoa ja nautitaan eiliseltä unohtuneita nakkeja. Mortille on nyt turkkia säästelty vähän näyttelyitä silmälläpitäen, mutta ilmoittautumisia ei vielä veteraaniluokkaan ole tehty.

// Mortti and his siblings had their 8th birthday yesterday! Congratulations to everyone! Now the pooches are officially veterans, it is unbelievable. Mortti wanted to get a season card of PSG and a flying ticket to Paris as a birthday present, but did not get them. Instead we celebrated his birthday with a long morning walk and he got an elk bone as evening meal - and even whipped cream which was left over as we ate buns. Today we trained a little rally-obedience and later he will have some sausages which we forgot to give him yesterday. Mortti has now a long coat and we plan to take him to some dog shows this year, but have not registered him in any yet.

Mortti 8 v
// Mortti 8 years
Veteraanin vauhtia
// Speed of a veteran

Aksaa, rally-tokoa ja koirapuistoilua - Agility, rally-obedience and dog park

Otsikossa menneen viikonlopun aktiviteetit, kaikki sunnuntailta.

// The headline reveals our activities from the past weekend. They all took place on Sunday.

Reetta ja Yoda kisasivat 5 kk kisatauon päätteeksi tutussa hallissa, KAS:in järjestämissä kisoissa kolme rataa. Eka radalta hylky, kun Reetta epähuomiossa ohjasi Yodan kolmanneksi viimeiselle esteelle väärinpäin. Nollahan siinä vain alla olikin. Toiselta radalta ratavirheetön suoritus mutta noin about 5 sek yliaikaa. Tällä sijoitus 5., eikä kovin montaa tulosta radalta kaikkiaan tullutkaan (kolmisenkymmentä osallistujaa, ihan enkkari näillä leveyksillä!). Kolmas rata oli hyppyrata, sieltä tosi paljon yliaikaa + pujottelusta vitonen, kun Yoda ei kestänyt vedätystä, vaan jätti pari viimeistä väliä pujottelematta. Make taisi filmata kaikki radat, mutta tuskin niitä julkiseen katseluun tullaan koskaan laittamaan. Harmittavasti nuo yliajat eivät ainakaan ole omiaan lisäämään Reetan laantunutta kisaintoa :(

// Reetta and Yoda ended their competition break of 5 months in agility and had three starts. The first one was disqualified because Reetta made a mistake on the third-to-last obstacle. Until that they were making a clear round. They made a clear round on the second course but unfortunately they got about 5 sec overtime. The third course was a jumping course and there they got even more overtime plus 5 faults because Yoda did not finish the weave poles in the right way. Sadly the results with overtime will not help Reetta to get back her disappeared enthusiasm to compete.

Yoda radalle lähdössä
// Yoda on the way to the course
Iltapäivällä ajelin Leyan ja Pimun kanssa kaupunkiin ja treenasin rally-tokoa Leyan kanssa. Leya on kyllä ihan hyvä siinä. Se ei ehkä ole niin intopiukea harrastuskoira kuin vanhempansa, mutta aivan kelvollinen kuitenkin. Jäljestäminen tai esine-etsintä voisivat olla ihan sen juttuja, sellaisella tarkkuudella se kyllä löytää mm meren jäälle heitetyt kalat lumihangesta. Treeneissä harjoittelimme käännöksiä, eteentuloa ym juttuja. Ensi sunnuntaina meillä onkin Leyan (ja Pimun) kanssa jännittävä päivä, kun olemme menossa epävirallisiin rally-tokon möllikisoihin. Hui!

// In the afternoon I drove with Leya and Pimu to the city and trained rally-obedience with Leya. Leya is pretty good at it. She is not necessarily as eager to train as her parents but decent anyway. Maybe tracking or searching could be her own things. Next Sunday we will take part in an unofficial rally-obedience test, and I will even start with Pimu there! I am scared!

Rally-tokoilun jälkeen vein Leyan ja Pimun Intiön koirapuistoon. Seuraksi saimme tiibetinspanieli Reznan. Leya leikki oikein mukavasti Reznan kanssa, mutta Pimua en meinannut uskaltaa päästää irti, se kun on pikkuisen ilkeämmän laatuinen villakoira ja tykkää kovasti kiusata muita koiria. Reznan omistaja kannusti minua päästämään Pimunkin irti, niinpä uskaltauduin. Eikä mitään tapahtunut! Pimu on sittenkin ihan se täysipäinen villakoira, jona sitä olen alusta saakka pitänyt! Kotonahan se härnää ja kiusaa oman laumansa koiria minkä ehtii (koska haluaa Yodaksi Yodan paikalle - vai miten se meni?), samoin jos lenkkeilemme tuttujen koirien kanssa. Koirapuistossa sen sijaan se jätti itselleen vieraan pienen koiran ihan rauhaan. Eikä se sanonut mitään myöskään kahdelle australianterrierille, joista uros roikkui koko ajan Pimun takapuolessa. En sittenkään ihan tunne tuota elukkaa! Mutta yllätyn mielelläni näin iloisesti :)

// When we had trained rally-obedience, I took Leya and Pimu to a dog park. We got company from a young Tibetan Spaniel. Leya played nicely with him but I did not dare let Pimu run free, because she is a bit nasty poodle and likes to tease other dogs. The owner of that Tibetan spaniel encouraged me to let even Pimu run free and finally I did it. And nothing happened! Pimu is really that rational poodle which I have always thought her to be. She teases and tempts her own pack as much as she just can (because she wants to become Yoda instead of Yoda - or how was it?) as well as other dogs she knows well. And then, in the dog park, she lets the little dog who she does not know beforehand just run in peace. Pimu did not even say (or do) anything to two Australian Terriers there in the park, not even to the male of them who hung  in her rear all the time. I do not know Pimu exactly, though I had thought I would. But I am really happy to be surprised this way :)


Leya, Pimu ja Mortti meren jäällä - kaloja etsimässä?
// Leya, Pimu and Mortti on the ice of the sea - mayde looking for fish?

perjantai 8. helmikuuta 2013

Mimmiä tapaamassa - Meeting Mimmi

Oikeastaan tämän postauksen otsikko pitäisi olla Mimmejä tapaamassa, mutta mennään nyt tällä ;)

// Actually the headline of this text should be Meeting Mimmis but let's just have it this way ;)

Keskiviikkona Tuija ja isovillakoira-Mimmi tulivat meille tänne maalle ja kävimme yhdessä lenkillä. Minä valitsin laumasta mukaan nuoremmat pojat ja Pimun eli koiraväkenä mukana olivat Mortti, Tito, Pimu ja tietysti Mimmi. Hyvin meni lenkki tuolla porukalla ja mukavaa oli. Tästä voisi tehdä vaikkapa joka viikkoisen tavan, vai mitä?

// On Wednesday we had a visit here at the countryside from Tuija and Mimmi the standard poodle and made a walk in the forest together. I took the younger males and Pimu with me, so we had canines Mortti, Tito, Pimu and Mimmi sharing the walk with us. It went nicely and we had fun. We could have this as an every week habit, couldn't we?

Eilen meidän keskikokoisilla villakoirilla oli perhepäivä. Menimme tapaamaan sisarusparven kolmatta koiraa eli Mimmiä. Tuija vei keskiviikkona Ronjan ja Titon kaupunkiin, joten hain ensin Titon Ronjan luota ja sitten Mimmiä tapaamaan. Voi että sisaruksilla oli hauskaa! Ensin Leyan piti vähän näyttää pikkusiskolleen (Leyahan syntyi sisarusparven ensimmäisenä), että kukas se oikein määrääkään, mutta sitten vauhtia ja vaarallisia tilanteita riitti. Morttikin intoutui välillä juoksemaan lastensa kanssa, kun Yoda taas enimmäkseen seisoskeli minun takanani sen näköisenä, että "tämä ei ole yhtään kivaa". Tito ja Mimmi ovat kyllä ihan samanlaisia luonteiltaan: kaikki ihmiset vaan ovat aivan mielettömän ihania! Leyakin tykkää vieraista ihmisistä enemmän kuin vanhempansa, mutta ei kuitenkaan yllä samalle tasolle sisarustensa kanssa.

// Yesterday our medium sized poodles had a family day. We went to meet the third of the siblings, in other words, Mimmi. Tuija took Ronja and Tito back to the town on Wednesday, so I first picked up Tito from Ronja's and drove then to meet Mimmi. Vow, the siblings really had fun! In the beginning Leya had to show her little sister (Leya is the first born in the litter) who is the one who decides but after that there was plenty of speed and dangerous moments. Mortti also ran a bit with his children but Yoda stood mostly behind my back as telling "this is not fun at all". Tito and Mimmi really have same kind of nature: they just love everyone! Leya also likes strangers more than her parents but not as much as her siblings.

Leya (vas) ja Mimmi painimatsissa
// Leya (on left) and Mimmi wrestling
Leya hyppää Mimmin yli
// Leya jumping over Mimmi
Siskokset painivat, veli katselee taustalla
// Sisters are wrestling, brother looks at them