Aktiiviviikko

Minulla alkoi kesäloma ja heti koirille iskettiin melkoiset aktiviteetit käyntiin.

Aloitimme sunnuntaina neljän tunnin metsätreeneillä. Treeneihin osallistuivat A-pentueen kaksoset Leya ja Tito, B-pennuista Riesu ja Oosa ja C-pennuista Ipe, Urho ja Rambo. Lisäksi vielä tietysti Uikki ja Riesun "pikkuveli" Unski. Kaikki koirat treenasivat sekä jälkeä että hakua. Rambolle ja Urholle kyseessä olivat toiset treenit ja ai että ne toimivat hyvin! Todellisia luonnonlahjakkuuksia, etenevät taidoissaan vauhdilla! Myös Uikin työskentelyssä oli selvää edistymistä edelliskertaan nähden. Loput kasvatit olivatkin jo vanhoja tekijöitä ja osaavat näitä juttuja jo hyvin. Kyllä nämä vain ovat huippukoiria! Ja on niillä huippuomistajatkin! Videolla Riesun hakusuoritusta.

Maanantaina oli vuorossa agilityvalmennus Avarian Sportdogsilla ja treenaamaan pääsivät Oosa ja Ipe. Tiia on kyllä huippukoutsi, tykkään kovasti!

Tiistaiaamuna päätin, että Oosan turkillinen elämä saa nyt riittää, koska koronan takia ulkomaan näyttelyillekin saimme heittää hyvästit. Ajelin sen siis millin sängelle, paitsi niskaan ja päähän jätin enemmän karvaa.

Tiistai-iltana ajelimme Raaheen agilityn epävirallisiin kisoihin. Meiltä kisoihin osallistuivat Leya, Oosa, Uikki ja Ipe ja lisäksi kasvateista kisaamaan lähti Riesu. Leyan mielestä Raahen tummasisuksiset putket olivat mustia aukkoja eikä se suostunut niihin menemään. Oosan kanssa en ollut yhtään samaa mieltä siitä, miten kontaktiesteet suoritetaan ja jätin kummankin kierroksen radan kesken. (kaikki Raahen kuvat Eevi Teittinen)

Ipe oli mukana kokeilemassa miltä agility vieraalla maaperällä / ulkona / kisamielellä sujuu. Ja sujuihan se paikoitellen oikeinkin mukavasti. Uikki humputteli kummankin ratansa hylätyiksi.

Riesu sen sijaan teki mölliradalla hienon nollan ja sijoittui toiseksi! Tosi mahtavaa! Oikein kylmät väreet kulkivat, kun katsoin Riesun ja Mirjan tekemistä (rata allaolevalla videolla):

Keskiviikkoaamuna kokoonnuimme omien koiriemme sekä Rambon ja Urhon kanssa Ulmajan montuille uintitreffien merkeissä. Kaksoset uivat lelujen perässä, muut kahlailivat vedessä ja nauttivat rantaelämästä juosten vapaina hietikossa.

Keskiviikkoiltana kaksoset, Riesu, Oosa ja Ipe (sekä Unski) treenasivat rally-tokoa kovassa häiriössä läheisen koulun pihamaalla. Näillä kaikilla kun on tavoitteina lauantaiset rally-tokon epäviralliset kilpailut Avarian Areenalla. Leya väläytti hienoa osaamista, toivottavasti vire olisi huomenna samanlainen.

Eilen torstaina ajelimme Ronjan ja Sonjan (Urhon omistaja) kanssa Tornioon agilityn epävirallisiin kisoihin. Siellä ihkaensimmäisen episstarttinsa koki Urho Ronjan ohjaamana ja ai että oli hienoja pätkiä herran tekemisessä, vaikka treenitaukoa on nyt kertynyt tammikuusta saakka. Ipe oli myös kovassa vauhdissa, ihan se ei kaikille esteille osunut, mutta hienosti I-i teki vieraassa paikassa. Leya sen sijaan teki uusinnassa puhtaan radan! Tornion putket eivät olleet sen mielestä yhtään pelottavia! Torniossa tulokset laskettiin kaikille mölleille yhteen ja Leya oli möllien neljäs (etenemä 3,5 m/s).

Uikki innostui uusinnassa pujottelusta niin, että palasi sinne uudelleen ja uudelleen. Oosa sen sijaan teki niinikään uusinnassa puhtaan radan, vaikka itse pelkäsin kovasti tuomarin kisaavien radalle täyteen vauhtiin laittamia takaakiertoja. On niitä takaakiertoja kyllä treenattukin. Oosan pujottelu on lisäksi aivan sairaan hienoa katsottavaa, tykkään! Oosa sijoittui kaikista kilpureista toiseksi 4,66 m/s etenemällä.

Tänään koirilla on lepopäivä, jonka toki aloitimme käymällä Leyan kanssa lääkärissä. Sehän sterilisoitiin viime syksynä ja nyt se pissailee alleen nukkuessaan. Viime viikolla sillä oli pissanäytteessä jotain häikkää ja lisäksi löytyi pieni nisäkasvain. Perussairautenahan sillä on se sydänvika. Tänään otettiin verikokeet, niiden tuloksia tässä odotellaan. Sitten suunnitellaan nisäkasvaimen poistoa jne. Että joo. Täysillä kuitenkin mennään niin kauan, kuin Leya on hyvässä kunnossa.

Huomenna ohjelmassa on ne rally-tokoepikset ja sunnuntaina alkaakin sitten Leyan ja Oosan viikottaiset tanssitreenit taas pyöriä. Sunnuntaille oli ajatuksissa myös mennä vielä metsätreeneihin, mutta saattaa olla, että jätetään väliin, koska hyttysiä on jo aikalailla ilmaantunut.

Aktiviteetteja

Koronasta huolimatta meidän koirat ovat olleet aktiivisia. Oosan (ja Uikin/Ipen) agilitytreenithän alkoivat pyöriä viime kuun loppupuolella koronarajoituksin ja -ohjeistuksin. Eli maanantaisin olemme treenanneet agilityä Tiian ohjauksessa ja toivottavasti edistyneetkin siinä. Nyt kun Oosa on lähes 4,5-vuotias, tuntuu, että sille on viimein toimitettu aivot kokonaisuudessaan ja se on silminnähden rauhoittunut kaikin puolin. Kunhan nyt vain päästäisiin kisaamaan agilityssä niin nähtäisiin mitä osataan.

Viime viikon lauantaina otin härkää sarvista ja ajelin Haukkikselle agilityn omatoimitreenien merkeissä. Menin kummankin koiran kanssa aivot narikkaan -agilityä. Niin, että vartin treenin jälkeen sekä minä että koirat olimme rättiväsyneitä. Ai että teki hyvää sielulle. Tässä Leyan menoa videoituna. Se teki samasta radasta myös nollan :)

Leya osallistui myös viime viikon sunnuntaina käytyihin koiratanssin videokilpailuihin. Tahtitassut järjestivät sellaiset koronakansaa ilahduttaakseen. Videoimme Leyan tanssin kahtena eri päivänä. Ensimmäinen otos oli tanssin osalta täydellinen, mutta kuvaustulos oli huono (mm minulla oli vääränväriset housut). Toisen päivän videointi oli visuaalisesti parempi, mutta tanssi teknisesti huonompi. Päädyin osallistumaan kilpailuun tällä jälkimmäisellä videolla. Osallistuimme olohuoneluokkaan, jossa ohjelman ei tarvinnut olla täyttä 1 min 30 sek pitkä eikä tilan oikean kilpailukehän suuruinen. Sijoitusta ei tullut, mutta saamamme palaute oli ihan mukava, meidän näköisemme ("Rauhallinen, seesteinen ohjelma. Hyvällä kontaktilla tekevä koira. Vielä ajoittain aika vahvaa käsiohjausta, tätä voisi yrittää häivyttää. Liikkeet sidottu kivasti toisiinsa. Ohjaajalta rentoa ja sujuvaa liikkumista." Arvosana H). Tässä kisavideomme:

Olen canicrossaillut Oosan (ja Leya juoksee mukana, mutta ei vedä) kanssa melkein viikottain. Eilen keskiviikkona kävimme ensimmäistä kertaa kuntopolulla juoksemassa. Juoksumatkaa kertyi 5-6 km, josta yhtäjaksoista juoksemista 4 km. Koko lenkille tuli pituutta reilu 10 km, kun homma lähti vähän lapasesta ja juoksin tuon 4 km yhteen suuntaan :) No, hauskaa meillä oli. Oosa veti ihan kivasti, se on kyllä huippueläin <3

Tänään korkkasimme maastolajit tältä vuodelta. Eli treenasimme kaikkien koirien kanssa hakua ja jälkeä. Koirat tekivät hienosti töitä ja kaikki maalimiehet ja jälkien päät löytyivät. Kolme tuntia meni metsässä höntsäillessä, vaan mikäpä siellä oli auringonpaisteessa ja ilman ötököitä ollessa.

Lähitulevaisuuteen on sitten sovittuna kasvattien kanssa niin maastotreenejä kuin rally-tokoiluakin. Alkukesälle minulla on suunnitteilla epävirallisiin kisoihin ja erilaisiin koulutuksiin osallistumisia. Toivottavasti päästäisiin Oosan kanssa kuitenkin myös virallisiin agilitykisoihin ja miksei rally-tokokokeisiinkin.

Ai niin, C-pennuista Fredikin on nyt käynyt läpivalaisussa. Toinen polvi on sillä 1, toinen 0, luustokuvista odotetaan Kennelliiton tuomiota. Hyvältä näyttävät, mutta kyynäristä kuvannut eläinlääkäri (Anniina, Uikin kasvattaja) ei ollut uskaltanut oikein olla varma. Lysti kävi myös silmäpeilauksessa ja on terve tyttö myös siltä osin.

A-pennut eli kaksoset 9 vuotta - Ja Hyvää Ystävänpäivää!

Nämä kaksoset, joista yllättäen on tullut laumamme vanhimmat jäsenet, täyttävät tänään 9 vuotta! Onnea mussukkaiset ja olkaa ilonamme vielä monen monta vuotta 💞

Pesuja Yoda x+2/19, Leya ja Oosa 11/19

Muutoin vapaan viikonlopun kunniaksi pesin kaikki omat koirat. Aloitin Leyalla lauantai-iltana, kun lähdin ex tempore Ronjalle seuraksi agilitykisoihin Keminmaalle (viimeinen luva kakkosista oli lähellä, se karahti kolmanneksi viimeisen esteen alastulokontaktille). Voi jösses kuinka Leya oli takussa :( Tunnin auoin sen turkkia. Leyahan menee ensi lauantaina Siikajoen ryhmänäyttelyyn, jotan tämä oli sen pohjatrimmi myös. Leyan turkki on todella pehmeä, ihan liian silkkinen. Saapa nähdä mitä tästä tulee. Pesin Leyan ensin K9 Strip Off - shampoolla, sitten Chris Christensenin Spectrum One - shampoolla ja lopuksi käytin CC:n Spectrum One - hoitoainetta. Eilen puunasin ensin Oosan. Pesin sen myös ensin K9 Strip Off -shampoolla, sitten PurePawsin H2O:lla ja käytin myös H2O-hoitoainetta. En oikein tiedä mille alkaisin Oosan turkin kanssa, joten saksin sitä sieltä täältä. Tein sille vähän modernin leikkauksen linjoja päähän, mikä harmitti heti saksimisen jälkeen. Tykkään villakoiran ilmeestä, kun tukka on topknotilla eli sidottuna kiinni. Ei auta kuin kasvattaa rajat takaisin pitkiksi. Yodan turkkiin käytin sekalaisen seurakunnan shampoita. Jotain valmiiksi laimennettuja purkin pohjia. Yodan turkki on parantunut tosi kovasti sen jälkeen kun sille aloitettiin Vetoryl-lääkitys cushingin taudin takia. Eikä sen ihossakaan nyt ollut huomautettavaa. Ei siis ollut ennen lääkitystäkään, mutta sen aloittamisen jälkeen sille tuli hilseilyä ym. Yodaa leikkasin terrieriin, missä se nyt on jonkun aikaa ollut. Jalkakarvat vaan ovat vielä lyhyet.

Agilitykisaputki ja mätsäri BIS3

Kuluneen viikon aikana olemme Oosan kanssa juosseet kolmissa agilitykisoissa, yhteensä 6 starttia. Vieläkään yhtään nollaa ei ole mukaan tarttunut, mutta hienoja hetkiä radoilla muuten.

Viikko sitten lauantaina juoksimme Marja Lahikaisen agilityradan ja Jouni Kauton hypärin Virpiniemessä, kummastakin tulokseksi hylkäys. Agilityradalla jäin piipertämään Oosan ohjaamista puomille kahden kiellon verran ja kun alla oli jo yksi kielto, tulos oli se hyl. Hyppyradalla Oosa kielsi hypyn ja sitä korjatessa hyppäsi väärän hypyn (sama kuvio toistui eilen).

Maanantaina ajelimme Ronjan ja Titon kanssa Kajaaniin, KSTK:n kisoihin, joissa oli tarjolla kaksi agilityrataa Kari Jalosen tuomaroimana. Ensimmäisestä Oosalle hyl. Jätin sen lähtöön kauaksi hypyn, muurin ja pituuden taakse, Oosa kielsi muurin ja korjauksessa kävi roikaisemassa pituuden. Muuten vaikea rata meni mainiosti. Toisella radalla kaikki sujui kuin tanssi, hieno tunne maaliin tullessa. Tuloksena kuitenkin 5, Oosa oli hypännyt A:n alastulokontaktin yli, mitä en huomannut. Sijoitus 4. hyvällä ajalla. Ronjalle ja Titolle ensimmäiseltä radalta hyl, toiselta 5 vp (kielto) ja voitto.

Keskiviikkona tein Yodan, Leyan ja Oosan kanssa maakuntamatkan Pudasjärvelle mätsäriin. Yoda ja Leya kisasivat veteraaniluokassa, Oosa tietysti isoissa aikuisissa. Kaikki saivat punaisen nauhan, punaisten veteraanien joukossa Yoda päihitti lopulta tyttärensä (kiitos Sarille Leyan esittämisestä!) ollen ykkönen ja sai näin menolipun bis-kehään. Bis-kehän kahdeksan koiran joukosta Yoda sijoitettiin lopulta sijalle 3!

Eilen oli agilitykisaputken viimeiset kilpailut "kotikentällä" (jossa tosin emme juuri nyt treenaa). Tomas Berglundin tuomaroimissa kisoissa agility- ja hyppyrata ykkösille ja kakkosille. Oosalle hypäriltä hyl syystä minkä jo aiemmin kirjoitin eli kiellon korjauksesta se hyppäsi väärän hypyn. Muuten tämä rata oli vaan makea, Oosa irtosi putkiin ja haki itse pujottelun vaikeasta kulmasta. Alla rata videolla. Agilityradalla Oosa kielsi alkupään putken ja pudotti muurin palikat eli tulos 10 ja sijoitus 3. Oosalle ensimmäinen muumimuki kokoelmaan, jota Pimu ehti runsaasti kartuttaa.

Titolle agilityradalta 10 ja sijoitus 4. Mutta hyppyradalla Ronja ja Tito pesivät nopealla nollalla kaikki. Aivan kaikki. Eli Titolle ensimmäinen luva kakkosista, viimeinkin.

Huomenna käyn Oosan (Yodan ja Leyan) kanssa agilityepiksissä ja tiistaina treeneissä. Torstaina Tiina tulee hieromaan Oosan ja sitten keskitymme hetkeksi Oosan tämän hetken näyttelyuran viimeisiin näyttelyihin ja pidämme hetken taukoa agilitystä. Tokoa ja rally-tokoa pitäisi ehtiä vähän treensts, koska villakoirien rotumestaruuskisat pidetään meidän alueellamme elokuun lopussa. 

Pesuja: Mortti n 4/19, Yoda x+1/19, Leya 7/19, Tito y/19, Oosa 6/19 ja Uikki n 6/19

Kuten otsikosta voi päätellä, minun juhannukseni kului hyvin pitkälti koiria pesten. Meillä alkaa tällä viikolla pesuhuoneremontti, joten oli vähän pakkorako pestä kaikki koirat. Toivottavasti remontti valmistuu ajoissa ennen seuraavaa pakottavaa pesutarvetta... Näyttelyturkkisia (Leya, Oosa ja Uikki) on nimittäin ilmoitettu näyttelyihin.

Vain Leyan ja Oosan turkkien shampoovalinnoilla on varsinaisesti merkitystä, joten kirjaan vain ne tähän. Leyan pesin ensin K9 Strip Offilla, sitten kaksi vaahdotusta PurePawsin H2O:lla ja lopuksi saman sarjan hoitoaine lisättynä lirauksella PurePawsin Code Secret Yorkie -hoitoainetta. Leyan turkki saisi olla vahvempi ja karkeampi, vaan ei ole, niin minkäs teet. Leya on ensi kuulle ilmoitettu kahteen näyttelyyn, lisäksi vielä syyskuulle mietin sille yhtä. Turkin Leya saa toki pitää tuon jälkeenkin, koska se tykkää käydä näyttelyissä.

Uikin pesin urosten kanssa limittäin (ensin Uikin konetus kauttaaltaan ja sen pesu, sitten Uikki saunaan ”valumaan”, sekä Mortin että Titon turkin kokohoito ja sitten Uikin föönaus ja saksiminen). Uikin nyörit ovat kärsineet pentuprojektissa, ihan kuten oli odotettavissa. Toivottavasti tuomareilta löytyy ymmärrystä asiaan. Uikki on ilmoitettu tälle kesälle neljään näyttelyyn. Se jatkaa näyttelyuraansa vielä edelleen näitten jälkeenkin.

Oosan trimmaukselle omistin eilisllan. Ajelin sen continental-alueet vähän pidemmäksi jättävällä terällä (nro 10), auoin siltä takut, pesin sen, annoin valua vähän aikaa, föönasin ja leikkasin. Tuolla tavalla föönaamiseen kului vaivaiset 35 minuuttia! Uskomatonta! Oosalla on kyllä aika makea turkki. Tein ja teen jo vähän surutyötä siitä, kun elokuussa ajelen Oosalta turkin pois. Mutta olen luvannut Oosalle niin. On olemassa asioita, mistä me nautimme yhdessä paljon enemmän kuin koiranäyttelyissä käymisestä, siksi tällainen päätös. Oosa on nyt vielä kuitenkin ilmoitettu Uikin tavoin neljään näyttelyyn. Oosan pesuun käytin ensin K9 Strip Offia, sitten K9 Crisp Texture -shampoota ja kolams vaahdotus PurePawsin Terrier Touch -shampoolla ja loppuun vielä saman sarjan hoitoaine. Turkki on ihan ok, toki Oosankin turkki saisi paikoitellen olla vahvempi ja karkeampi.

Palkintopallilla x 4

Vietimme Ronjan kanssa helteisen eilispäivän Raahessa, Salme Mujusen tuomaroimissa agilitykisoissa. Sekä Oosa että Tito kisasi kaikki mahdolliset starttinsa eli kolme kisaa kummallekin.

Ykköset aloittivat urakkansa hyppyradalle. Siellä teimme Oosan kanssa puhdasta rataa toiseksi viimeiselle esteelle saakka, josta kielto ja vitonen. Mutta tällä tuloksella meille heltisi voitto! Toinen rata oli agilityrata, josta hylky, kun korjasin kieltoa ja Oosa hyppäsi esteen väärään suuntaan. Myös kolmas kisa oli agilityrata, josta myös vitonen, mutta sijoitus oli neljäs. Viimeisellä radalla uskalsin päästää Oosaa irti, suorittamaan esteitä itsenäisemmin ja hyvin meni silti. Vitonen oli ihan minun vikani, mitä seisoin edessä kun Oosan piti kiivetä A:lle. Kurisioteettina mainittakoot, että Oosalla on tärppipäivät menossa, mutta onneksi ne eivät sen tekemistä häiritse.

Videolla voittorata eli hypäri. 

Ronja ja Tito tekivät kaksi nollarataa ja yhden vitostuloksen ja saivat saaliikseen ruusukevärisuoran. Harmittavasti vain yhtään LUVAA ei tullut, kun kakkosissa oli niin vähän osallistujia, että vain voittaja sai luvan ja heidän voittonsa tuli vitostuloksella. No, mahtavia agilitykoiria oli kumpikin, sekä Tito että Oosa.

Oosan varalle on tälle kuulle vielä viisi agilitystarttia suunnitteilla. Ensi kuussa se pyörähtää muutamassa näyttelyssä, mutta pääasiassa jatketaan agilityn parissa, treenaamista ja kisaamista. 

Jaksaa jaksaa aksaa

Eilinen meni kolmen koiramme osalta hyvin pitkälti agilityn merkeissä. Ronja ajeli aamusta Titon kanssa Tornioon, missä he paikkasivat sairastunutta Top Teamin varsinaista jäsentä ja saivat runsaasti hyvää lisäoppia omalle agilityuralleen. Tästä on videokooste ainakin Facebookissa Tyystilyksen villakoirien sivulla.

Minä pakkasin Leyan ja Oosan autoon ja me matkasimme OKK:n hallille Haukkikselle. Siellä oli luvassa agilityn epikset, jossa mölliluokassa oli tarjolla rata, jossa oli juuri Leyan lempiesteet eli puomi ja A, muttei esteitä, joita se ei osaa eli keinu ja pujottelu. Hulluuden puuskassa ilmoitin itseni juoksemaan viidelle(!) radalle: Leyan kanssa kahdesti mölliradalle, Oosan kanssa kerran mölliradalle ja kahdesti kisaavien radalle.

Leya juoksi kaksi puhdasta ratasuoritusta. Ei mitään ongelmaa suoraviivaisella radalla. Leyahan tulee tasan niin lujaa kuin minä sitä vien. Tällä kertaa vauhti ei riittänyt sijoitukseen (olimme neljänsiä), mutta kivaa meillä oli ja jos vastaava rata on toistekin tarjolla, osallistumme kyllä sittenkin.

Oosa ja minä emme olleet ihan samassa paikassa samaan aikaan :( Mölliradalla Oosa lähti käsistä heti kakkosesteellä, kun minä olin ajatellut että menemme radan hyppy-putkiratana, mutta Oosa menikin puomille. Muutenkin meno oli melkoista kaaosta koko matkan: aivan liian vähän on tullut treenattua ja varsinkin pitkillä esteväleillä. Kunnon väleillä Oosa ehtii kiihdyttää sellaiseen vauhtiin, etten millään pysy sen mukana. Voi kääk! Se tarvitsisi kyllä nopeamman kuskin!

Ensimmäiseltä kisaavien ratakerralta jäi hyvä mieli, siinä paikoitellen jopa teimme hommia yhdessä ja Oosan lähdössä pysyminen kolmen hypyn takana sekä hyvät kontaktit lämmittivät kovasti mieltä. Toinen kisaavien rata meni ihan ok melkein puoliväliin saakka, sitten Oosa livisti keinun kontaktilta enkä saanut etumatkaa ja pakka hajosi kokonaan. Pujottelua hinkkasimme vaikka kuinka kauan, että Oosa osui sisään oikeasta välistä, vähän myöhemmin se hyppäsi tosi vaarallisen näköisesti alas A:n ylösnousulta, kun se huomasi, ettei sinne pitänyt mennäkään. Lopulta keskeytin koko touhun ja kävelimme pois radalta. Huh huh.

Ensi viikonloppuna meillä olisikin sitten edessä (viimein) se virallisen kisauran korkkaus, saapas nähdä miten meidän käy. Vaan eikö sitä sanota, että epäonnistunut kenraaliharjoitus tuo onnea ensi-iltaan?

Juhannus-rallyja - Rally-obedience

Ensin paluu eilisiin Savonlinnan agikisoihin: Ronja ja Uikki testasivat kisabaanaa. Vieläkään ei juuri kerrottavaa; Uikki ei vielä osaa pujotella. Mutta sukukokoukseen se pääsi osallistumaan.

// Yesterday in Savonlinna Ronja and Uikki ran one course without a result because Uikki doesn’t do the weave poles yet. But she could participate a family meeting.

Tito ja Ronja sen sijaan löysivät itsensä jälleen palkintopallilta, tosin 15 virhepisteen saldolla.

// Ronja and Tito instead were on the podium again, with 15 faults.

Tänään oli minun vuoroni astella kisakentälle. Paikkana Laukaa, tuomarina Taru Leskinen, lajina rally-toko ja kahden koiran tulikaste: Leyan ensimmäinen koe avoimessa luokassa ja Uikin ensimmäinen alokkaassa. Leya oli viimeksi rallaillut ”numerolappu rinnassa” 3,5 vuotta aiemmin.

// Today it was my turn to compete, this time in rally-obedience. It was a debute for two dogs: for Leya in class two (she had competed in rally last time 3,5 years ago) and Uikki, her very first start in this event.

Leya oli radalla hyvin perässävedettävä. Kaikilla eleillään se ilmaisi minulle että nukkuisi paljon mieluummin sohvalla selällään kuin olisi minun kanssani rallailemassa. Leyan rata tuntui itsestäni jopa eläinrääkkäykseltä. Yllätykseni oli suuren suuri kun lopulta kaikesta huolimatta saimme tuloksen: tasan 70 pistettä. Täytyy todella miettiä, jatketaanko Leyan kanssa kisaamista. Treenaamisesta se ihan vaikuttaa tykkäävän, mutta se on luonteeltaan niin pehmeä, että paineistuu kovasti ohjaajan pienestäkin jännityksestä.

// It was extremely hard to motivate Leya today. She showed me clearly that she would rather lie on the sofa than do rally-obedience with me. I was really surprised when I saw that our points were just enough for a qualifying result. Now I have to think really if there is sense in participating competitions with Leya: she really doesn’t like them, although she seems to enjoy training.

Uikki oli lämmittelyssä ihan kivasti kuulolla, ja ihan hyvillä mielin menimme radan alkuun. Mutta ihan alkupäässä rataa Uikki sai pyörivän tuulen ansiosta hajun Ronjasta ja yritti vain etsiä Ronjaa. Hurjasti taistellen suoritimme radan loppuun saakka - ja Uikillekin tulokseen oikeuttavat pisteet 73! Uikin kanssa tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Vähän enemmän harjoittelua (nyt meillä oli alla noin kolme harjoituskertaa) niin hyvä tulee. Toki avointa luokkaa kohti kun mennään, käännöksiä vasempaan pitää treenata kuntoon.

// Uikki worked nicely in warming-up and I felt confident when we went to the course. But  because of circulating wind Uikki got a scent from Ronja and during the beginning of the course she just wanted to find her. But I finished the course fighting snd finally we got 73 points which is a qualifying result! Just a little bit more training (we had trained about three times) and we will be able to get better results.

Hyvää juhannusta - Have a nice Midsummer

Terveisiä Savonlinnasta! // Greetings from Savonlinna

Vietämme juhannusta varsin tuulisessa Savossa. Tänään Uikki korkkasi Ronjan kanssa agilitykisat, hirveästi ei sen ihkaensimmäisestä virallisesta hypäristä jäänyt kerrottavaa. Reipas se oli ja teki varmasti ihan osaamisensa mukaisesti.

// We are spending Midsummer in windy Savo area. Today Uikki had her very first official agilitycompetition with Ronja. There isn’t much to tell about it, but Uikki did it for sure on her own level.

Tito ja Ronja kisasivat sekä kakkosten agi- että hyppyradan. Kummaltakin palkintopallisijoitus (2.) ja hypäriltä koirakon ihkaensimmäinen nollatulos kakkosissa. Jess!

// Tito and Ronja competed on both agility and jumping course in the class 2. They were on the podium in the both competitions (2.) and made their very first clear round in the class 2. Jess!

Huomenna jatketaan agilitykarnevaalien parissa ja illalla siirrytään Keski-Suomeen, jossa minä sitten starttaan kahden koiran kanssa rally-tokossa sunnuntaina. Jännittävää jussia siis on vielä jäljellä.

// Tomorrow we’ll go on with agility, in the evening we’ll travel to another place and on Sunday I’ll take part in rally-obedience with two dogs.

A-pennut 6 vuotta, Uikin puunaus 3/17 ja Leyan puunaus 3/17

Sunnuntaina puunasin Uikin. Se oli viimeksi pesty Kajaanin näyttelyyn eli kuukauden pesuvälillä mentiin. Sillä oli pieniä takkunyhermiä siellä täällä, mutta ei mitään katastrofaalista. Takkujen poistoon, naaman ja hännän juuren konetukseen meni noin tunti, muuhun pesuun ja leikkaukseen ehkä pari-kolme tuntia, en katsonut kelloa kovinkaan tarkkaan. Pesussa käytin jo tutuiksi tulleita Pure Pawsin Reconstructing shampoota ja hoitoainetta. Seuraava pesu Uikilla onkin sitten toivottavasti näyttelyn pohjapesu.

Tänään A-pentueemme täyttää 6 vuotta! Leya ja Tito juhlistivat synttäreitään käymällä Ronjan kanssa lahjaostoksilla. Leya sai uuden ihanan pupulelun ja Tito ultraäänipossun :) Onnittelut kullannupuille vielä <3 Leya kävi vielä pesussakin, ei ehkä synttäreidensä kunniaksi, vaan koska minulla ei ollut muuta tekemistä suunniteltuna tälle illalle ja Leyan turkki kaipasi jo kunnostusta. Shampoo ja hoitoaine pesussa olivat samat kuin Uikilla sunnuntaina. Tuo on loistava yhdistelmä: koirien kuivausaika on huomattavasti lyhyempi kuin aiemmin käyttämilläni aineyhdistelmillä. Leyan seuraava pesu on toivottavasti sitten ihan näyttelypesu. Hui! Leya on siis tekemässä paluuta näyttelykehiin sitten elokuun 2012, jolloin se viimeksi kiersi vasenta kierrosta tosi mielessä (kaksi viimeisintä Leyan näyttelyä olivat Ruotsissa). Leyan turkinhoidon koko paketissa korvien nyppimisen ja kynsien leikkaamisen kanssa taisi vierähtää tänään kolmisen tuntia. Seuraavana pesuvuorossa onkin varmaan Oosa, jolla on takkunyhermiä siellä täällä. Myös Yoda kaipaa pesua, mutta se saa pari päivää vielä toipua tikkienpoistosta ennen pesua, sen vuoro on ehkä viikonloppuna.

Mortin puunaus 1/17 ja Titon puunaus 1/17

Tämän viikonlopun ohjelmassa oli Yodan turkin lyhentäminen sekä urosten kokopuunaus. Yodan saksin lyhyemmäksi eilen, jäi sille toki turkkia vielä melko paljon. Niin kauan on toivoa, kun...

Tänään trimmaushuoneeseen otin isän ja pojan. Aamuruuan jälkeen ajelin niiden kuonot, leikkasin kynnet ja nypin korvat. Levon jälkeen otin ensin käsittelyyn Mortin. Nuo ovat kyllä nopeita puunata: ei tarvitse harjailla (ei takkuja), suoraan pesuun, siitä föönaukseen, konetyöt ja saksiminen. Aikaa Mortissa kuului 1 h 15 minuuttia. Titolla on tiheämpi mutta lyhyempi turkki kuin isällään, siinä meni aikaa 1 h 10 min. Nyt on uroksetkin siistejä. Niille on hyvä käyttää pesuaineina heräte-/virheostoksia, jotka eivät muiden turkeille sovi. Tänään pesin niiden 1. vaahdotuksen Bio Groomin mustan koiran shampoolla, toisen vaahdotuksen Pet Headin Feeling Flaky:llä. Hoitoaineena John Paul Petin Oatmeal conditioning rinse. Ja hyvä tuli, kummastakin :)

Pimu tai näyttelyturkkiset olisi/olisivat seuraavaksi vuorossa.

Kaikenlaisia kuulumisia

B-pentujen Vinski kävi eilen Jyväskylän näyttelyssä Lee Coxin kehässä. Tuloksena JUN ERI ja luokan 2. sija. Arvostelu oli varsin mukava ja antoi myös lupauksia / toiveita tulevaisuuteen.

Oosa-Maria Mammankulta Virtasen kumpikin sisko on ensimmäisen juoksunsa juossut (tai juuri nyt Toini on juoksussa, Vappu on juoksunsa jo aiemmin juossut). Näistä tytöistä Vappu on kasvanut n 57 cm korkeaksi ja Toini jäi suunnillen Oosa-siskonsa sekä Pimu-emänsä lukemiin noin 55 cm korkeaksi. Tällä hetkellä meillä kotona on Pimu juoksussa, sitä ennen juoksi Leya, joten tiedä vaikka Oosakin aloittaisi juoksunsa samaan syssyyn.

Vappu ja Toini

Oosa on käynyt sekä agility- että tokotreeneissä viikottain. Kummankin lajin viime treeneissä se yllätti minut täysin: se oli aivan loistava! Se keskittyi todella hyvin, teki halukkaasti juttuja minun kanssani ja vielä treenien jälkeenkin oli lenkillä täysin minun kanssani, vaikka saikin huidella vapaana! Vau! Se on todellakin kehittynyt! Pyrin kouluttamaan sitä oman oivaltamisen (tarjoamisen) kautta, koska mm. uskon, että itse oivallettu on helpompi oppia ja toivoisin ajatustyön rauhoittavan sitä. Sunnuntain tokotreeneissä se osoitti erinomaista hoksaamiskykyä oivaltamalla hetkessä mitä halusin sen noutokapulan kanssa tekevän. Ei sen nouto toki valmis ole, ihan alkutekijöissään vasta, mutta kehitys muutamassa minuutissa oli huima!

Oosalle on jo virallisia terveystarkastuksia varailtu, myös veljet Riesu ja Vinski ovat suuntaamassa samaan tarkkiin. Hui, kyllä kasvattaja-parkaa jännittää ja kauhistuttaakin jo! Ainakin Oosalle on myös joitakin näyttelyitä suunnitteilla alkuvuoteen. Varmaan myös Uikille kunhan nähdään miten sen hampaat asettuvat. Etuhampaista sillä näyttäisi kaikki olevan ja maitoalakulmuritkin ovat jo irronneet, pysyvien asentoa jännäillään. Myös Yoda jatkanee näyttelyuraansa ja Leyallekin haaveillaan paluuta kehiin 4,5 vuoden tauon jälkeen. Ensi vuoden puolella on myös tarkoitus palata ainakin Pimun ja Titon osalta agilityä treenamaan, syksy on mennyt taukoillessa ja motivaatiota kerätessä.

Lunta! - Snow!

Syysloma ja ensilumi! Ja siskoni syntymäpäivä - onnittelut, jos satut tätä blogia lukemaan! Kännykkäräpsyjä seitsemän puudelin aamulenkeiltä.

// Autumn holiday and the first snow! And my sister's birthday - congratulations if you happen to read my blog. Some photos taken by a mobile phone, from a morning walk of seven poodles.

Leya, Uikki, Pimu ja Tito

Tito lumikylpee // Tito snowbathing

Mortti lumikylpee // Mortti snowbathing

Yodan tassuihin muodostuneita lumipalloja // Snowballs in Yoda's foot

vas. Yoda, oik. Oosa, takana Mortti // left Yoda, right Oosa, in the background Mortti

24 h seikkailu - The adventure of 24 hours

Saanko esitellä, laumamme uusin jäsen // May I introduce, the newest member of our pack:

Eilenaamulla kahdeksan aikaan starttasin Nyrkin ja suuntasin hakemaan Ronjaa ja Titoa. Ajelimme kohti etelää muutaman pysähdyksen voimin ja määränpäässämme Tuusulassa olimme klo 17. Ohjelmassa jutustelua, pennun pesu, paperien kirjoitus. Klo 19 aprikoosi keskikokoisen villakoiran pentu kainalossamme suuntasimme kohti Porvoota, koska halusimme tavata samalla reissulla myös Reetan. Tito ja ainakin tällä hetkellä nimellä Tora kutsuttava puudelineito viettivät hauskaa aikaa Reetan tämän hetken majapaikassa. Me söimme ja juttelimme ja vähän ennen kymmentä suuntasimme Nykän keulan kohti pohjoista. N 50 km ennen Jyväskylää hirvi juoksi tien yli, onneksi Ronja oli skarppina! Kuskia vaihdettiin Vaajakoskella ja jatkoimme Viitasaarelle saakka, jossa torkahdimme reilun kahden tunnin ajaksi. Jätin Ronjan ja koirat kotiinsa ja jatkoin Nykän kanssa kahden meidän kotiimme, jossa olimme klo 8:17.

// Yesterday morning at 8 I started Make's BMW to pick up Ronja and Tito. We drove with some pauses towards Southern Finland and were in Tuusula at 5 PM. We chatted, washed the puppied and fulfilled the documents. At 7 PM we headed to Porvoo because we wanted also to see Reetta during this journey. Tito and at least at the time Tora called poodlegirl had fun at Reetta's lodging. We had dinner and chatted and just before 10 PM we stated our journey towards north. About 50 km before Jyväskylä an elk crossed the road just before us but luckily Ronja was awake. A bit later I took the steering wheel and we continued to Viitasaari where we slept about two hours. Finally in Oulu I left Ronja and the dogs at their home and continued to ours where I was at 8:17 AM.

Nolla! Ja uivia puudeleita - A clear round! And swimming poodles

Viikonloppuna oli KAS:in agilitykisat. Ronja kisasi Titon kanssa kaikki kakkosten kisat. Lauantailta ei suurempia tainnut jäädä käteen, mutta sunnuntain kummankin kisan parivaljakko voitti. Tosin ei nollilla, mutta voitto se on muukin tulos. Minua jäi harmittamaan jälkimmäisen radan vitonen kepeiltä, kun Ronja lähti vedättämään Titoa, mutta Ronjaa kuulemma ei harmita :) Radat olivat Mika Moilasen käsialaa ja melkoisen haastavia.

Minä kisasin eilen Salme Mujusen radoista kaksi Yodan kanssa, siis siellä kolmosluokassa :) Ekalta radalta (hypäri) teimme NOLLAN! Nyt meillä on ensimmäinen nolla ensi vuoden SM-kisoihin taskussa :) Rata oli huomattavasti haasteellisempi kuin OKK:n kisoissa viime kuussa ja olin kyllä tulokseen todella tyytyväinen. Sijoituksemme oli 4. Agiradan alku oli todella vaikea ja harmittavasti meillekin sieltä vitonen, kun jätin kepeille syöttökaarroksen vähän lyhyeksi ja Yoda oli menossa kakkosväliin. Korjasin sen - eikä muita virheitä sitten matkalla tullutkaan, vaikka todella haasteellinen oli tämäkin rata. Vitosella maaliin, ihanneajan alitus - ja jälleen sijoitus 4. :)

// During the last weekend Ronja and Tito ran four agility courses. There is not much to tell about Saturday's courses but they won both the competitions in class two yesterday. Not with clear rounds but a victory is always a victory.

I ran two courses in class 3 with Yoda yesterday. The judge was Salme Mujunen and the courses were much more challenging than hers were in May. But on the jumping course we did a clear round! So, we've collected our first clear round for Finnish Championships next year :) We were 4th. The beginning of the agility course was compicated and also we got there 5 faults on weave poles. Otherwise no faults so with a fiver we came to the finish and were 4th, again.

Väsynyt Aksa-Jones matkalla kotiin // Tired agility Yoda 

Tänään kävimme Ronjan kanssa viikottaisella agilitytreenikerrallamme. Leyakin, joka oli palannut viikon lomalta Ylivieskasta, oli mukana. Viimeksi se on treenannut agilityä vuosi sitten. Leya oli tänään kyllä innokas, teki hyvin - ja se osasi jopa pujotella. Pimulla on juoksu loppumassa, se aksasi vielä housut jalassa ja meni myös hyvin, mitä nyt se puomin kontakti ei vain oikein pidä. Tito ja Mortti nyt olivat omaa luokkaansa. Agilitytreenien päätteeksi saimme kuningasajatuksen viedä koirat uimaan Valkeisjärven koirarannalle. Rannalla ei ollut muita koirallisia ihmisiä, joten puudelit pääsivät suoraan vauhtiin. Pimukin oli innolla mukana uimassa. Sehän pääsee polskimaan harvoin, koska nyöriturkki kerää järjettömästi hiekkaa eikä kuiva helposti. Nyt kuitenkin kaikilla koirilla on pesu edessä (paitsi Mortilla, jonka pesin jo eilen, mutta se on niin vähässä karvassa, että sen pesaisee helposti uudelleen), joten uiminen oli paikallaan. Uimisen jälkeen kävelyttelimme koiria vielä Valkeisjärven maastossa, että ne vähän kuivaisivat.

// Today me and Ronja had our weekly agilitytraining. Also Leya, who had returned from a 1-week-holiday from Ylivieska joined us. She had done agility last time a year ago. Today Leya was very eager and did things well - and she could do weave poles, too! Pimu's heat is at its end and she trained also well, except the lower contact zone of the dog walk. Mortti and Tito were good. After training we got a great idea to take the dogs for swimming. Pimu also liked swimming. It is only sometimes we take her for swimming because it is not that easy with her corded coat: it takes lots of sand with it and it takes long time before it is dry again. But now I need to wash all the dogs anyway (except Mortti whom I bathed yesterday, but he is in such a short coat that it doesn't take long to bathe him), so it was just the time for swimming. After swimming we walked the dogs for a while in the forest and let them dry a bit.

Uimassa // Swimming

Pimu ja Mortti jäähdyttelemässä = keräämässä hiekkaa turkkeihinsa

Agilityä ja jälkeä

Eilen kävimme Ronjan kanssa viikottaisella agilityreenikerrallamme. Tällä kertaa Oosakin pääsi mukaan, ihan ensimmäistä kertaa! Tavoistamme poiketen rakensimme ex tempore -radan (tavallisesti meillä siis on harjoitus valmiiksi katsottuna), jossa oli kolme juttua, joita Ronja halusi treenata Titon kanssa: edellisten kisojen ensimmäisen startin lähtö, pujottelu ja puomi. Minä taas testasin Yodan kanssa miten sujuu pujottelun takana leikkaaminen. No, Yodahan osasi takaaleikkaamisen. Kahdella ensimmäisellä kerralla se vähän katseli minua, kun leikkasin, lopuilla kerroilla liikkeelläni ei ollut mitään vaikutusta Yodan menoon. Tällä kertaa Yoda yhden puomin alastulokontaktin loikkaamisen jälkeen jopa tarjoili 2on2offia. Jess! Loistavaa! Sunnuntainahan me kisaamme kahden startin verran. Myös Mortti oli mieltään virkistämässä agilityradalla ja pääsi kirmaamaan radan läpi monta kertaa

Oosan kanssa kokeilimme, rata-alueella haukkumisen hengailun lisäksi siivekkeen kiertoa ja putkea. Ensin Oosa ei pystynyt yhtään keskittymään, kun samalla kun treenasimme siivekkeen kiertoa, Tito meni rataa. Mutta yhtäkkiä sillä sytytti ja se teki hienoja toistoja. Kahteen eri kertaan teimme siivekkeen kiertoa. Putkella teimme niin, että Oosa oli irti, minä putken toisessa päässä ja Ronja toisessa. Ensimmäisellä kerralla kutsuin Oosaa lyhyeksi rullatun putken päästä ja kun se tuli, palkkasin sen. Todella nopeasti se hoksasi, että kun putken läpi juoksee, saa herkkua. Niinpä se juoksi putkea päästä päähän. Jatkoin putkea pidemmäksi, mutta Oosa ei edes huomannut sitä, vaan juoksi kuten aiemminkin. Kun keräsimme rataa pois, en voinut vastustaa kiusausta, vaan johdatin Oosan mutkaputken luokse - ja hupsis, se juoksi senkin läpi ilman minkäänlaista miettimistä! Hieno tyttö!

Tänään oli villakoirien maastolajikurssilla makkarajäljen vuoro. Koska Leya on kyläilemässä toisaalla, otin Yodan mukaan kokeilemaan vieläkö jäljestys sujuu. Ja sujuihan se, aivan loistavasti! Juha teki Yodalle muutaman sadan metrin pituisen jäljen, johon tiputteli epäsäännöllisen säännöllisin välein makkaraa. Yoda lähti loistavasti jäljelle, vähän sitä makkaranpalat "häiritsivät" kun se välillä sai takaapäin vasta niistä hajun ja persona ja aina nälkäisenä koirana sen piti huolehtia, että mahdollisimman moni makkaranpala ilahdutti sen omaa vatsaa, ei muurahaisten. Mutta todella upeasti Yoda ajoi jäljen alusta loppuun ja kerran kun hukkasi jäljen, Yoda selvitti ongelman hienolla ympyrällä oma-aloitteisesti.

Oosalle ja Riesulle tehtiin kummallekin kaksi lyhyttä aloittelijamakkarajälkeä. Kumpikin ajoi jälkensä mukavasti, vaikka ihan en Oosan kohdalla ole vakuuttunut, että se vielä olisi hoksannut mikä jäljestyksen idea on. Mutta todella hienosti pentuset työskentelivät, kuonot tiiviisti maassa.

Aksakisoissa - In agility competitions

Maanantaina kisasin OKK:n agikisoissa kaksi starttia Yodan kanssa. Tuomarina toimi Rauno Virta. Ensin oli vuorossa agirata. Muutama kinkkainen kohta oli, joiden suoritusta pohdittiin kavereiden kanssa yhdessä. No, yhteen kinkkaiseen kohtaan sitten meidänkin kisamme päättyi, kun sain tehtyä niiston, mutta ohjaukseni jäi sen verran auki, että Yoda säntäsi ansana olleeseen putkeen pujottelun sijaan, joka olisi ollut ohjelmassa seuraavana. Muuten hyvä ja kiva rata. Yoda on vaan niin mainio tässä(kin) lajissa. Alla Sary:n ottamia kuvia Yodasta radalla.

// On Monday I had two starts in agility with Yoda on our home course. The judge was Rauno Virta. The first start was agility. There were some tricky points on the course and at one of them stopped our way because Yoda chose a tunnel instead of the weave poles. Otherwise a good and smooth run.

Toinen rata oli hypäri. Riman korkeus 45 cm (Yodahan on n 36,5 cm). Noin puolivälissä rataa Yodasta näki jo, että sen kestävyyden äärirajoilla mennään. Mutta mentiin silti. Ratavirheetön suoritus, mutta 1,58 sek yliaikaa (meidän etenemä 3,68 m/s, vaatimus 3,8 sek/m). Olimme neljänsiä. Meiltä siis varsin mallikelpoinen suoritus, nyt vain kumpikin juoksukouluun nopeutta keräämään.

// The second start was a jumping course. The poles were at 45 cm (Yoda's height is about 36,5 cm). About in the middle of the course I noticed that Yoda was about at her limit but we pushed through anyway. A clear round but 1,58 sec overtime. We were 4th. So, finally we made it well, we just have to train running more, both of us.

Seuraavaksi starttaamme Virpiniemessä 12.6. kaksi starttia.

// Our next competitions will be on June the 12th.

Tiistaille olin ilmottanut Pimun agistarttiin, mutta juoksuisena sillä ei ollut lupaa osallistua. Vuodatin ehkä muutaman verisen kyyneleen, kun tajusin, että agiradalla ei olisi ollut puomia, meidän heikointa lenkkiä (aika monta kertaa olemme saaneet 5 vp puomin alastulolta), No, tällaista se on, aina ei voi voittaa.

// I had entered Pimu to competitions on Tuesday but because of her heat she wasn't allowed to start. Maybe I had some bloody tears when I realised that there was no dog walk on the course. The dog walk has so many times been our stumbling block. Well, that's life, you cannot win every time.

Tiistaina Ronja ja Tito päättivät kuukausien kilpailutaukonsa, samassa paikassa, saman tuomarin tuomaroidessa. Hehän ovat kakkosluokassa. Heillä ensimmäinen rata myös agirata. Ihan alkuun Ronjalta pieni amatöörimoka, Tito pääsi kiertämään ensimmäisen hypyn, sinne palautus ja matkaan. Kepeille Ronja toi Titon turhan lujaa, josta myös kielto. Sitten lisävirheettä maaliin. Titolle ja Ronjalle myös sijoitus 4. Hypärillä parivaljakon meno oli hyvännäköistä, kunnes Ronja hukkasi Titon kolmanneksi tai neljänneksi viimeisellä esteellä, ei saanut pakkaa enää kasaan ja lopulta Tito onnistui hyppäämään viimeisen esteen väärään suuntaan, josta tietysti hyl. Ronja ja Tito ahkeroivat reilun viikon kuluttua neljä starttia Virpiniemessä.

// Ronja and Tito hadn't competed in months but on Tuesday they had two starts. Their first was an agility course. Ronja didn't show the first fence to Tito properly so he went around it, so new start and smoothly on. When getting to the weave poles Ronja didn't take off Tito's speed at all so a denial from there as well. Finally, they were 4th. On the jumping course the beginning was nice but then at the end of the course Ronja lost Tito and couldn't get everything under control again so their course ended up on a disq on the last obstacle because Tito took it to the false direction. Ronja and Tito will be competing four starts in next competitions.

Pikavisiitti etelään

Torstai-iltana pakkasimme Teroon Yodan, Leyan, Titon ja Oosan, otimme Ronjan kyytiin ja suuntasimme pikapikavisiitille eteläiseen Suomeen. Minä ajoin yöpätkän ja parkkasin Teron Vaajakoskelle puoli kahden aikaan. Siitä jatkoimme aamulla matkaa Porvooseen. Ronja meni Reetan kanssa tapaamaan Karkkia ja me jäimme shoppailemaan Kuninkaanportin alueelle. Ei niin pikaista Porvoon visiittiä, ettei Peten Koiratarvikkeeseen ehdi :) Sieltä mukaan tarttui mm puruluita, uusi terä trimmauskoneeseen sekä laumalle uudet ruokakupit. Kuninkaanportista siirryimme Reetan asunnolle juhlimaan viikolla olleita Reetan synttäreitä.

Iltapäivällä lähdimme reissun toiseen kohteeseen, tapaamaan Ronjan ja Titon mahdollisen tulevan perheenjäsenen kasvattajaa. Aika kului kuin siivillä ajatuksia vaihtaessa ja koiria ihaillessa. Me kovasti toivomme tästä sitä uutta perheenjäsentä, toivottavasti toisellekin osapuolelle jäi meistä oikeanlainen mielikuva. Nyt saa pitää peukkuja, että Ronjalla olisi oma pentu heinäkuussa.

Kolmen tunnin keskustelun jälkeen oli aika aloittaa matka pohjoiseen. Kuinka ollakaan, minulle osui jälleen yöajovuoro ja kello neljältä kaarsin Teron Höyhtyälle, jonne jätimme Ronjan, Titon ja tärppipäivillä juoksussa olevan Leyan ja jatkoimme vielä kotiimme. Ronjalla oli tänään lauantaina jo taas työpäivä, siitä syystä visiitti oli niin pikainen, ettemme edes ehtineet esim Vappua ja Toinia tapaamaan.

Etelässä oli jo melkoinen kesä ja ensimmäistä kertaa näin suuren suuria valkovuokkoesiintymiä pitkin matkaa.

Oosa matkustaa

Yoda Terossa

Ronja ja Yoda

Kevätretkellä

Parin(?) vuoden tauon jälkeen vedin taas tänään villakoirien kevätretken. Omista koirista mukaan valitsin keskarit, joista tosin Leyakin piti jättää kotiin, kun se aloitti eilen illalla juoksun. Titon hain aamulla toki mukaan kaupungista.

Kymmenkunta muutakin urhoollista retkeilijää oli tullut kokoontumispaikalle, koiria oli paikalla kaikkiaan 12. Yhdessä kiersimme Sports Trackerini mukaan 6,66 km pitkän lenkin kuivassa, helppokulkuisessa kangasmaastossa. Lenkin päätteeksi saavuimme takaisin lähtöpisteeseen, jossa retken eväsvastaavalla Arjalla olikin jo grilli kuumana ja saimme paistaa makkarat ja nauttia kahvista hyvässä seurassa ja kauniissa kevätsäässä.

Kiitos kaikille mukana olleille, mukavaa oli!

Kuvassa Tito ja isovillakoira Bella, joilla synkkasi oikein mukavasti ja leikki maistui. Yoda sen sijaan antoi Bellalle (ja monelle muullekin koiralle) tapansa mukaan lähdöt moneen kertaan ja Mortti, niinikään tapansa mukaan, kulki omia polkujaan :)