maanantai 21. syyskuuta 2015

Kahdesti palkintopallilla - Twice on the podium

Kuluneena viikonloppuna kisattiin OKK:n Animagiareenalla agilityssä kumpanakin päivänä. Ronja kisasi Titon kanssa kaikki neljä viikonlopun kisaa. Niistä ei valitettavasti paljon kerrottavaa ole: lauantain toisesta kisasta 10 vp, jolla sijoitus 4., muuten pelkkiä hyllyjä. Tänään pidimmekin Titolle sitten keppisulkeiset :I Minä ilmoittauduin Pimun kanssa viikonlopun kaikille agilityradoille (meillä kun se hyppynolla ykkösistä jo on), joille kaikille kolmelle tuomariksi osui Rauno Virta. Radat eivät olleet mitään helppoja! Kyllä nyt tuntuu, että ainakin Suomessa on otettu turhan vakava askel agilitykisoissa ja -kisaamisessa! Jo ykkösissä vaaditaan jos jonkinlaista taipumista ja temppua, että radoista selviää. Luulisi, että tästä lajista saisi ihan nauttiakin, edes siellä ykkösissä.

// At the weekend our own dog club arranged agility competitions with three agility courses and one jumping course. Ronja and Tito participated in all four courses but unfortunately there is not much to tell about them. One course ended with 10 faults and them being 4th but on the others they were disqualified. Today we had drill on weave poles for Tito :I Me and Pimu participated in all agility courses and judge on all of them was Rauno Virta. The courses were not easy! Even the courses in class one are nowadays pretty demanding and challenging, at least here in Finland. Like it would not be allowed to enjoy this sport, not even in the class one.

No, me joka tapauksessa selvisimme radoista. Lauantain ekalta radalta hylky, kun minulla oli pakkomielle päästä ohjaamaan Pimua keinun vasemmalle puolelle ja hätiköidessäni ohjasin sen edeltäneen putken väärään päähän, lisäksi kepeiltä olisi tullut pimumainen vitonen. Vähän oman ratamme suorituksen jälkeen hoksasin, että olisin voinut kääntää Pimun vasta keinun jälkeen sylkkärillä, jolloin myös olisin itse päässyt haluamalleni ohjauspuolelle. No, hyvä, että edes siinä vaiheessa hoksasin eli oppia ikä kaikki :)

Lauantain toisella agiradalla teimme tosi hyvää ja siistiä työtä yhdessä aina puomin alastulokontaktille saakka. Pimu loikkasi sen yli, videolta tilannetta katsoneiden mukaan hiuksen hienosti, mutta vierestä näin, että tapaus oli aivan selvä. Tältä radalta tuloksena meille 5 vp ja sijoitus 3. Ihanneaikaan jäi rakoa melkein 10 sekuntia. Kontaktien tehokuuri odottaa! (edelleen).

// But me and Pimu made it on the courses. On the first course on Saturday we were disqualified because I was obsessed to change the handling side before the seesaw and the direction of my movement took Pimu to the wrong ending of a tunnel. After the course I realised that also a bit later I would have been able to do the change. So, I can still learn! On the second course of Saturday we did very good job together untill the dog walk where Pimu jumped over the contact zone. Not much, say the ones that have seen the recording, but clearly say I who saw it happening beside me. So, we got 5 faults but were 3rd. Our time was almost 10 sec under the standard course time. We will start drilling the contact zones.

Sunnuntaina kisasimme siis vain agiradan. Pyöritystä vasempaan ja sitten oikeaan. Rataan tutustumisessa huomasin keskittyväni kuvioihin niin, etten muistanut ajatella radan kulkua ollenkaan. Radan alussa oli pätkä, jossa suora putki meni puomin siivekkeen alta ja matka jatkui hypyn ja putken kautta eteenpäin. Tuota kohtaa pelkäsin kovasti; olin varma, etten millään ehdi hypylle ajoissa, vaan Pimu jää pyörimään hypylle minua odottaessaan. Lopussa taas lähdettiin puomilta 45 asteen kulmassa ei edes ihan suorassa linjassa olleiden hyppyjen kautta maaliin. Tämä oli toinen pelkokohtani, koska Pimuhan ei pysähdy kontakteille, jolloin esim valssin kautta puolen vaihto parempaan ohjauslinjaan oli mahdottomuus ja päätin turvautua leikkaukseen, mitä ollaan paljonkin tehty. Radalla selvitin puominalussuoranputken hyvin ja jäin siitä varmaan sen verran sfääreihin, että unohdin mennä Pimun kanssa yhdessä pujotteluun, josta pimumainen vitonen. Lopussa leikkaus epäonnistui ja Pimu oli jopa tulla yhden hypyn väärinpäin, mutta sain sen korjattua. Maaliin tuloksella 10 ja ihmeekseni kuulin, että johdimme kisaa! Ja lopulta kävikin niin, että ME VOITIMME! Tuloksella sinällään ei hurrata, mutta ainahan voitto on voitto :)

// On Sunday we had only an agility course. Turning to left, then to right. When walking the course I noticed that I was training the handling patterns and not how the course ran. In the beginning a straight tunnel ran under the dog walk and lead to a jump and a tunnel. I was pretty afraid of that point, I was so sure that I could not run in time to the jump and Pimu would be spinning there while waiting for me. At the end of the course one had to turn about 45 degrees from the dog walk to three jumps which were not in a line and lead to the finish. I knew it would be very difficult for us because Pimu has not been taught to stop on contact zones. Finally, I could run in time to the jump after the straight tunnel beneath the dog walk. Maybe I was a bit high after that and forgot to join Pimu to the weave poles where we got a fiver. My solution at the end of the course did not succeed, Pimu almost jumped a jump in wrong direction but I could fix it. We finished with 10 faults and I was surprised to hear that at that point we were 1st! And finally WE WON! The result was nothing to cheer about, but a victory is still a victory :)

Kyllä Pimu vaan on hieno otus! Se on harrastuskoirana verraton, isästään parannettu versio (esim agilityradalla kuuliaisempi ja paljon hiljaisempi). On ilo omistaa tuollainen koira!

// Pimu is a great pooch! It is great to train and compete with her, she is an improved version of her dad (more obedient and much quieter). It really is a pleasure to own a dog like her!

Loppuun vielä aiheeseen täysin kuulumaton ryhmäkuva meidän keskikokoisista villakoiristamme. Yoda kaipaisi trimmausta!

// And still a not-at-all-to-the-theme-belonging picture of our medium sized poodles. Yoda needs grooming!

tiistai 15. syyskuuta 2015

Ja jos joskus syliin mustan maan, mä sua joudun kantamaan

Suuret surunvalittelut Mimmin perheelle heitä kohdanneen yllättävän ja valtavan menetyksen johdosta. Olitte paras mahdollinen perhe Mimmille; rakastitte sitä täydestä sydämestänne ja annoitte sille hienon elämän  - suurkiitos siitä!

maanantai 7. syyskuuta 2015

Viime viikkoa

Viime viikko kului pitkälti arjen merkeissä. Alkuviikosta myös Mortti ja Tito olivat meillä ja sen kunniaksi koirat pääsivät pari kertaa metsään kirmaamaan.


Hessukin pääsi metsälenkille mukaan
Perjantaina Yoda kävi ensimmäisessä kahdesta leikkauksesta, jotka sille nyt syksyn aikana tehdään. Tällä kertaa siltä poistettiin hammaskivi sekä ihopatti, joka sillä oli ollut 4 vuotta. Koko ajan eläinlääkärit olivat vain sanoneet, että pitää vain seurata pattia. Keväällä patti puhkesi ja jossain vaiheessa se alkoi erittää erittäin pahanhajuista eritettä. Nyt patista on jäljellä vain pitkä rivi tikkejä ja pari viikkoa tötterö päässä. Toinen leikkaus Yodalla onkin sitten vähän suurempi, kun se steriloidaan. Tämä on suunniteltu ensi kuun alkupuolelle. Sen jälkeen on ajatus, että Yoda muuttaa Reetan ja Kyltsi-kissan luokse Porvooseen. Eli näiltä näkymin Yodaa ei toistaiseksi enää pohjoisen agilitykisoissa tulla näkemään.

Yoda ja tikkirivistö

Lauantaina kävin Titon kanssa rally-tokon avoimen luokan ratatreenissä. Vähän tylsää oli, että ehdimme käydä radalla vain kerran, pari kertaa olisi ollut kiva, kun ei muuten tule juuri treenattua. Mutta oli kiva kuulla, ettei menomme näyttänyt mahdottomalta. Emme me vielä kisavalmiita millään avoimeen luokkaan ole, mutta tavoite on asetettu lokakuun viimeisen päivän OKK:n tuplakokeeseen. Eipä minulla nyt muita rally-tokokoekoiria oikein olekaan, kun Yoda on todennäköisesti siihen mennessä muuttanut enkä Pimun kanssa ole voittajaluokan kylttejä edes katsonut.

Hessu täytti eilen 14 vuotta 2 kuukautta, se on ihan juhlittava saavutus kyllä. Se on ikäänsä nähden ihan hyvässä kunnossa. Nyt kun sää on viilentynyt, se jaksaa taas lenkkeilläkin paremmin ja pääsi tosiaan viime viikolla ihan metsälenkillekin mukaan.

Parin viikon päästä starttaan Pimun kanssa OKK:n agikisoissa. Tänään on viimeinen ilmoittautumispäivä ja vielä pitäisi päättää ilmoittaudunko myös sunnuntaille kisaamaan. Viimeistä nousunollaa tekisi kyllä mieli jahdata oikein urakalla.