Kuulumisia ja paluu kisakentille

Oosan kanssa olen koko tähän astisen kesän treenannut agilityä ja koiratanssia. Koiratanssissa tavoite olisi saada ainakin uusi freestyle-ohjelma OKK:n syyskisoihin, mahdollisesti myös HTM-ohjelmaan joko päivitystä aiempaan (se yksi kuma puuttuu alokasluokan koularista) tai kokonaan uusi. Freestyle-ohjelmassa alkaa osat olla tiedossa, mutta niiden treenaaminen/vahvistaminen on vaiheessa, HTM on vielä ihan ajatuksen asteella.  Pienen epävatmuuden noiden kisojen ylle tekee tietysti Oosan juoksu, joka toivon mukaan alkaa vasta pari viikkoa kisojen jälkeen, koska koiratanssissa juoksunartut eivät saa kisata. Meillähän olisi ajatus astuttaa Oosa nyt, koska minä tarvitsisin uuden harrastuskaverin kasvamaan.

Ronja muutti viime lauantaina koirineen Jyväskylään, joten minun ja Ipen lyhyt koiratanssiura päättyi (ennen kuin oli alkanutkaan). Ipe on kyllä mainio pakkaus.

Eilen kisasin Oosan kanssa koronatauon jälkeen ekaa kertaa agilityssä, Ylöjärvellä. YLÖKKin halli on melko ahdas, pitkä, mutta kapea, joten radoilla oli joka välissä "ansaesteitä". Kolme hylkyä oli saaliina. Eka radalla olin itse totaalisen jännityspaniikin kourissa, minulle ei todellakaan kisatauko sovi. Toisella radalla Oosa pudotteli rimoja oikein urakalla, mutta loppusuora (pujottelu-hyppy-muuri-hyppy-hyppy) meni tosi hienosti, kun Oosan voi jättää pujottelemaan ja itse edetä, se kyllä hoitaa pujottelun. Kolmannelle radalle päätin, että ensimmäisestä riman pudotuksesta kaappaan koiran mukaani ja poistutaan radalta. Yhtään rimaa ei sitten tippunutkaan (yksi muurin palikka taisi kyllä loppuradalla tippua) ja ne ongelmakohdat (mm putken "väärä" pää) mihin monen muun matka karahti, selvitimme hyvin. Hauskaa oli ja lopulta jäi hyvä mielikin eli uutta matoa vaan koukkuun.

Tänään tuli Kennelliitolta tieto, että Leyalle on myönnetty antidopingpoikkeuslupa virtsankarkailun estolääkityksen käyttöön koiratapahtumissa, joten sen näyttelyura jatkuu. Ja saattaapa se ollakin jo ilmoitettu johonkin näyttelyynkin. Samoin kuin ehkä jokunen muukin koira.

Viides C-pentueen pentu eli Urho (Tyystilyksen Cormac McLaggen) kävi terveystarkeissa ja samalla kastraatiossa. Hienot ovat Urhonkin tulokset: lonkat A/A, kyynärät ja polvet 0/0, selkä LTV1, VA0, silmät terveet. Kaksi poikaa on tästä pentueesta vielä kuvaamatta.

Aktiviteetteja

Koronasta huolimatta meidän koirat ovat olleet aktiivisia. Oosan (ja Uikin/Ipen) agilitytreenithän alkoivat pyöriä viime kuun loppupuolella koronarajoituksin ja -ohjeistuksin. Eli maanantaisin olemme treenanneet agilityä Tiian ohjauksessa ja toivottavasti edistyneetkin siinä. Nyt kun Oosa on lähes 4,5-vuotias, tuntuu, että sille on viimein toimitettu aivot kokonaisuudessaan ja se on silminnähden rauhoittunut kaikin puolin. Kunhan nyt vain päästäisiin kisaamaan agilityssä niin nähtäisiin mitä osataan.

Viime viikon lauantaina otin härkää sarvista ja ajelin Haukkikselle agilityn omatoimitreenien merkeissä. Menin kummankin koiran kanssa aivot narikkaan -agilityä. Niin, että vartin treenin jälkeen sekä minä että koirat olimme rättiväsyneitä. Ai että teki hyvää sielulle. Tässä Leyan menoa videoituna. Se teki samasta radasta myös nollan :)

Leya osallistui myös viime viikon sunnuntaina käytyihin koiratanssin videokilpailuihin. Tahtitassut järjestivät sellaiset koronakansaa ilahduttaakseen. Videoimme Leyan tanssin kahtena eri päivänä. Ensimmäinen otos oli tanssin osalta täydellinen, mutta kuvaustulos oli huono (mm minulla oli vääränväriset housut). Toisen päivän videointi oli visuaalisesti parempi, mutta tanssi teknisesti huonompi. Päädyin osallistumaan kilpailuun tällä jälkimmäisellä videolla. Osallistuimme olohuoneluokkaan, jossa ohjelman ei tarvinnut olla täyttä 1 min 30 sek pitkä eikä tilan oikean kilpailukehän suuruinen. Sijoitusta ei tullut, mutta saamamme palaute oli ihan mukava, meidän näköisemme ("Rauhallinen, seesteinen ohjelma. Hyvällä kontaktilla tekevä koira. Vielä ajoittain aika vahvaa käsiohjausta, tätä voisi yrittää häivyttää. Liikkeet sidottu kivasti toisiinsa. Ohjaajalta rentoa ja sujuvaa liikkumista." Arvosana H). Tässä kisavideomme:

Olen canicrossaillut Oosan (ja Leya juoksee mukana, mutta ei vedä) kanssa melkein viikottain. Eilen keskiviikkona kävimme ensimmäistä kertaa kuntopolulla juoksemassa. Juoksumatkaa kertyi 5-6 km, josta yhtäjaksoista juoksemista 4 km. Koko lenkille tuli pituutta reilu 10 km, kun homma lähti vähän lapasesta ja juoksin tuon 4 km yhteen suuntaan :) No, hauskaa meillä oli. Oosa veti ihan kivasti, se on kyllä huippueläin <3

Tänään korkkasimme maastolajit tältä vuodelta. Eli treenasimme kaikkien koirien kanssa hakua ja jälkeä. Koirat tekivät hienosti töitä ja kaikki maalimiehet ja jälkien päät löytyivät. Kolme tuntia meni metsässä höntsäillessä, vaan mikäpä siellä oli auringonpaisteessa ja ilman ötököitä ollessa.

Lähitulevaisuuteen on sitten sovittuna kasvattien kanssa niin maastotreenejä kuin rally-tokoiluakin. Alkukesälle minulla on suunnitteilla epävirallisiin kisoihin ja erilaisiin koulutuksiin osallistumisia. Toivottavasti päästäisiin Oosan kanssa kuitenkin myös virallisiin agilitykisoihin ja miksei rally-tokokokeisiinkin.

Ai niin, C-pennuista Fredikin on nyt käynyt läpivalaisussa. Toinen polvi on sillä 1, toinen 0, luustokuvista odotetaan Kennelliiton tuomiota. Hyvältä näyttävät, mutta kyynäristä kuvannut eläinlääkäri (Anniina, Uikin kasvattaja) ei ollut uskaltanut oikein olla varma. Lysti kävi myös silmäpeilauksessa ja on terve tyttö myös siltä osin.

2 x kuma

Vau! Ei muuta voi sanoa tämän päivän koiratanssikisojen. Viime viikolla katastrofiin päättyneen tokokokeen jälkeen olin todella epävarma Oosan kanssa kokeeseen lähtemisestä - tai luottamisesta Oosaan kisatilanteessa. Tämän päivän tanssikisat olivat kuitenkin kotihallissamme, jossa Oosa on tottunut työskentelemään. Eräällä Leyan trimmauskerralla olin kehitellyt meille htm (heelwork to music) - koreografian ja Saaran avustuksella sitä oli vähän hiottu. OKK:n kisanomaisissa treeneissä kävimme myös testaamassa, kannattaako Oosan kanssa osallistua yhteen vai kahteen kisaan päivässä, näin kun kaksi kisaa samalle päivälle oli tarjolla. Ilmoittauduin kahteen kilpailuun. Ensimmäisessä kisassa lähdimme luokan viidestä kilpailijasta estradille viimeisenä. Syöttelin Oosalle palkkakarsinassa urakalla makkaraa pitäen sen kontaktissa. Ja vau missä kontaktissa se olikin koko esityksemme ajan! Ihan mieletön intensiteetti, Oosan työskentelyä parhaimmillaan. Todella hyvällä mielellä poistuimme estradilta. Tästä kisasta saimme lopulta 167,33 pistettä ja ihkaensimmäisen kunniamainintamme koiratanssista! Lopulta sijoituimme super-koutsi Saaran jälkeen toisiksi. Toiseen kisaan yritin valmistautua samalla tavoin kuin ensimmäiseen. Palkkakarsinassa Oosa tuntui hyvältä, mutta voi järkytys, se ei halunnut mennä eteeni maahan aloitusasentoon. Kyllä tuli flashbackiä ajatuksiin. Istumisen kautta sain sen kuitenkin maahan ja kun se lähti siitä luvan saatuaan halukkaasti kiertämään minut, saatoin hengähtää ja loppuohjelma menikin vallan mallikkaasti. Tästä suorituksesta 166, 34, kuma ja voitto! Nyt odotellaan ensi vuoden puolelle seuraavaa htm-kisaa, koska silloin aletaan jakamaan koulutustunnuksia. Oosa on kyllä aivan superkoira! Vaikka välillä sillä on rasittavan paljon virtaa, mutta jaksaapa se ainakin harrastaa.

OKK:n vuoden koirat

Tänä vuonna muistin taas ilmoittaa koirien tuloksia OKK:n vuoden koira -kilpailuihin. Leya, Oosa ja Uikki palkitaan viime vuonna saavutetuista Suomen muotovalion arvoista. Myös Vinski olisi ollut oikeutettu tähän palkintoon, mutta Sari ei koiriensa tuloksia muistanut mukaan ilmoittaa. Vuoden näyttelykoira -kilpailussa Uikki on sijalla 11/16 ja Oosa 13/16. Oosa sijoittui Vuoden tanssilupaus -kisassa sijalle 3 ja Uikki yllätyksellisesti Vuoden agilitylupaus -kisassa niinikään sijalle 3. Palkintoja on siis luvassa kuun lopussa pidettävän vuosikokouksen yhteydessä :)

Tälle vuodelle tavoitteena on jatkaa Oosan ja Uikin kanssa agilityn kisaamisen parissa (Uikki toki kuntoutetaan ensin kunnolla pentujen jälkeen), muutama näyttely on tytöille katseltuna, Oosa käy koiratanssikisoissa (uusi ohjelma on ajatuksissa aika hyvällä mallilla), rally-tokoa on tarkoitus jatkaa kilpailumielessä ainakn Oosan kanssa ja paria uuttakin lajia/koemuotoa olisi tarkoitus kilpailumielessä kokeilla :). Leya treenailee omaksi ilokseen ja mielen virkistykseksi koiratanssia ja sille myös olen vähän koiranäyttelyitä katsellut, se kun pääsee nyt veteraaniluokkaan.

Koiratanssikisoissa

Tänään OKK järjesti toisen vuosittaisen koiratanssikisansa. Olin kovasti aikonut jättää kisat väliin, kun en ollut jaksanut muokata ohjelmaamme kesäkuulta, jolloin saimme 2/3 tuomarilta palautetta, että freestyle-esitykseksi ohjelmamme sisältää liikaa htm-elementtejä. No, konkari-Saaran avustuksella muokkasimme ohjelmaa jonkin verran.

Aamulla kotona jännitti aivan järjettömästi. Kisapaikalla jännitys jossain määrin laantui toisten jännittäjien kanssa jutellessa (mm Oosan Vinski-veli oli kisassa mukana, tansseissa ensimmäistä kertaa).

Starttasimme Oosan kanssa luokkaamme kuudentena eli kolmanneksi viimeisenä. Heti alkupäässä tuli joitakin ”kompastuksia” koreografiassa. Jossain vaiheessa myös hameeni selvästi häiritsi Oosaa, se jäi siihen jumiin. Huhhuh. Myös loppu meni huonosti, kun Oosa ei lähtenytkään peruuttamaan kuten oli suunniteltu. No, selvisimme hengissä esityksestä ja kun lähdimme kehästä, saimme Saaralta ihan hyvää palautetta.

Mutta pisteet olivat 3 pistettä huonommat kuin debyttikisassamme :( Kun viimein saimme palautelappuset, kävi ilmi, että 3/3 tuomaria piti ohjelmaamme liian htm-maisena. Voi kääk. No, onneksi seuraavat (koti)tanssikisat ovat vasta ensi kesänä, siihen mennessä ehditään muokata ohjelmaa moneen kertaan. Mielestäni tämän lajin kiehtovuus onkin juuri lajin haasteellisuudessa: miten saada tuomareita miellyttävä koreografia, se istumaan musiikkiin ja vielä lisäksi esitys toimimaan koiran kanssa kisaolosuhteissa.

Ja sitten siirrymmekin Oosan kanssa treenaamaan kohti seuraavan lajin kokeita/kisoja :) Toki koiratanssia unohtamatta.

Koiratanssikisat korkattu - My very first freestyle competition

Tänään koitti jännitetty päivä: minun ihkaensimmäinen koiratanssikilpailuni. Ja toki myös tanssikavaljeerini Oosan. Toissayönä havahduin toistuvasti miettimään ohjelmaamme, vaikka osasin sen toki jo ulkoa, eri variaatioineen.

Ajelimme ajoissa Haukkikselle, että saisimme rauhassa varmennettua Oosan kisakirjan. Ja olimmekin ajoissa, kun kisat olivat lopulta reilusti myöhässä. Mutta mikäs se on omaa vuoroaan odotella hyvässä seurassa, jutellen samanhenkisten ihmisten kanssa. Täydessä näyttelyleijonassa olevan Oosan kanssa tukanlaitto oli toki yksi numero sinällään, kun koiratanssissa koiraa ei saa koristella ja liian monet tukkarenksut voidaan laskea sellaiseksi. No, vahingosta viisastuneena kävin vielä hyväksyttämässä Oosan kampauksen tuomareilla.

Lämpätessä Oosa oli hyvin kuulolla ja ihan hyvillä mielin menimme tanssiareenalle. Ja myös tanssimme koko ohjelman hyvin yhdessä, muutama "virhe" toki tuli, mutta kokonaisuuteen ja erityisesti yhdessä tekemiseemme olen todella tyytyväinen! Pisteitä saimme 148,67 (luokanvaihtoon oikeuttavaan kumaan olisi vaadittu vähintään 160 pistettä, noin karkeasti ottaen). Tuomarit olivat sitä mieltä, että musiikkivalinta oli onnistunut, mutta ohjelmassa olisi saanut olla enemmän temppuja ja vähemmän seuraamista. No, onpahan ohjelmassa kehitettävää, mutta olemme oikealla tiellä :) Alla tanssi videoituna.

// Today me and Oosa had our first freestyle competition. We made it, we danced together through all the program we had planned. We didn't get a leg though, but anyway, I was totally satisfied with my dance partner and our performance. The critiques told us that we are on the right way :)

Minä ja ihana tanssipartnerini

Myös Mirja ja Riesu (T. Bittersweet Spell) korkkasivat tanssiuransa aivan mallikkaasti. Mukavaa yhteistyötä ja yhdessä tekemistä heilläkin.

// Also Oosa's brother Riesu (T. Bittersweet Spell) participated and it was their very first time as well. They had nice cooperation working, too.

Koiramaisia menoja

Kalenteria plaratessani havaitsin, että kuusi seuraavaa viikonloppua, tai ainakin puolet viikonlopusta, onkin sitten tarkoitus viettää koiramaisissa touhuissa. Ja kun ottaa lukuun vielä juuri menneen viikonlopun, saldo on yhteensä seitsemän peräkkäistä viikonloppua. Aika perussettiä aktiiviselle koiraihmiselle, varsinkin kesälomalla :)

Lauantaina teimme Ronjan kanssa rengasmatkan Tuuriin Miljoonakoiranäyttelyyn, jossa villakoirat arvosteli Rakveren reissulta tuttu tuomari Irina Poletaeva. Uikille avoimesta luokasta sileä eri, muita meiltä ei ollutkaan näytillä, Leya ja Tito vain turisteilivat. Eilen toimin vastaavana koetoimitsijana OKK:n järjestämässä rally-tokokokeessa. Siinä myös Riesu B-pentueesta aloitti virallisen kisauransa. Riesun radasta ei sinällään jäänyt kerrottavaa tuleville sukupolville, mutta taistellen koirakko suoritti radan alusta loppuun saakka.

Ensi lauantai on superjännittävä, kun korkkaan itselleni ihan uuden kisalajin! Kaikkien näiden koiraharrastusvuosien jälkeenkin jotain uutta löytyy :) Osallistumme Oosan kanssa koiratanssin freestyle -kisaan! Huh, että jännittää. Tulostavoitetta meillä ei ole, lähdemme vain kokeilemaan miten tämä laji sujuu meiltä koe-/kisaoloissa.

Koiratanssi

Kiitos, että pääsin mukaan tähän Anonyymien koiraharrastajien ryhmään. Olen Päivi ja minulla on ongelma: olen äärimmäisen innostunut koiratanssista. Toissa päivänä olin jäädä koirieni kanssa potkuttelevan mummon alle jäällä, kun treenasin niin innolla koreografiaa. Öisinkin näen unta vain koiratanssiohjelmasta. Mikä voisi auttaa? Löytyykö vertaistukea?

Oosan koiratanssitavoite on asetettu kotikisoihin kesäkuulle, mm Tromssan koiranäyttely jää suosiolla kakkoseksi koiratanssikisojen tieltä. Oosan koreografia on periaatteessa valmis (musiikki on ollut valittuna jo jonkin aikaa), mutta sitä ei ole vielä hirveästi harjoiteltu. Toki otan mielelläni vinkkejä vastaan koreografiaan kokeneemmilta, kunhan koiratanssin jatkokurssin jatkokurssi kuukauden kuluttua alkaa.

Mutta minulla on lisäongelma: haluan ohjelman kisoihin myös Yodalle! Sillekin minulla olisi musiikki valmiina, mutta kaikki muu periaatteessa puuttuu. Yodahan on todella taitava ja sillä on jo runsaasti temppuja takataskussaan, mutta niiden rakentaminen koiratanssikoreografiaksi on se, mikä vielä vaatii kypsyttelyä.

Oosa tanssii - Oosa doing freestyle

Käyn Oosan kanssa koiratanssin jatkokurssilla Haukkiksella. Koiratanssi sopii Oosalle aivan loistavasti ja sen kanssa on suuri ilo tanssia! Toki myös kouluttajamme ovat aivan mahtavia. Eilen tunnilla teimme improvisaatioharjoituksen. Eli ensin kuuntelimme muutaman musiikkipätkän, joista saimme valita itsellemme sopivimman ja tanssimme musiikkiin sen kummemmin harjoittelematta. Olimme Maken kanssa kimppakyydillä kaupungissa ja hän saapui juuri sopivasti halliin sekä katsomaan meidän esitystämme että videoimaan sen. Tässä kyseinen video nähtäväksi myös blogin lukijoille.

// I train freestyle with Oosa. That suits Oosa extremely well and it is a joy to ”dance” with her! Also our trainers are just brilliant. Yesterday we improvised. We listened to some songs, chose the one that felt the best for us and danced without any real practising. I had driven to the city together with Make and he entered the training hall just in time to see us performing and to record our dance. Here’s that video to watch also to readers of this blog.

Agiepiksissä

Lauantaina osallistuin Oosan ja Yodan kanssa Activen Dogsin järjestämiin agilityn epävirallisiin kisoihin. Myös Oosan veljet Vinski ja Riesu osallistuivat. Vähän Oosan kanssa mietitytti kuinka se muistaa keskittyä minun kanssani olemiseen; kun kävimme Activella treenaamassa, se hinkui aina hirveästi toisten koirien perään. Kuitenkin "yksinämme" OKK:n hallissa treenatessamme se on ollut oikein mukavasti minun kanssani, joten uskalsin lopulta osallistua.

Ja onneksi uskalsin. Omaa vuoroa odotellessamme, Oosa oli ihan minun kanssani. Pysyi hyvässä kontaktissa ja katsoi minua. Eikä hötkyillyt kenenkään perään. Menimme mölliradan kahteen kertaan. Ensimmäinen kerta ei ollut kovinkaan hohdokas, mutta toisella kerralla mukana oli jo ihan aksaamisen tuntua.

Kiitos Jarille videoimisesta! Ja Mirjalle ja Riesulle onnisttelut sijoittumisesta maksimöllien kolmansiksi. Ja koko B-pentuekolmikon ohjaajille onnittelut rohkeudesta osallistua.

Yodan kanssa menin avoimen agilityradan kahteen kertaan. Kyllä Jones vaan on taitava! Toinen otto meni loistavasti ihan loppumetreille saakka, josta ensin kielto ja lopulta hylkäys. Mutta loistofiilis jäi kyllä. Eka radalta teimme nollan reilun kahden sekunnin yliajalla. Tässä videoituna Yodan toinen rata. Kiitos Saaralle kuvaamisesta!

Eilen meillä Oosan kanssa alkoi koiratanssin jatkokurssi. Se on kyllä hauskaa, joskin vaativaa.

Oosa harrastaa

Tänään aloitimme Oosan kanssa tokokurssin Koirakoulu Kismassa Kempeleessä. Menimme alo-/avo-ryhmään. Kävin Ronjaa Uikin treeneissä yhden kerran paikkaamassa vastaavantasoisella tunnilla ja ajattelin tuon tason sopivan meille. No, en tiedä osaammeko niin paljon, mutta kokeillaan.

Alkutunnista Oosa oli kohtuuvauhdikas: uusi treeniympäristö ja uudet treenikaverit tekivät tehtävänsä tuollaisen vilkkaan koiran kanssa ja aluksi tuntui, ettei me Oosan kanssa edes mahduta halliin. Mutta vähitellen Oosa rauhoittui tekemään juttuja minun kanssani. Teimme alokasluokan hyppyä (parhaimmillaan ihan 10 pisteen suoritus), liikkeestä maahanmenoa (ei oikein onnistunut, tätä ei olla Oosan kanssa hirveästi treenattu, nyt saimme hyviä ohjeita miten lähteä etenemään), luoksetuloa (aika ok, matka vaan vielä lyhyt, kun minä en luota siihen, ettei Oosa lähde omille teilleen) ja paikallaoloa (meni maahan ja pysyi jonkin aikaa, sitten alkoi häröily; tätäkään ei kyllä ole taidettu treenata). Muutoin tein seuraamispätkiä (kiva kontakti pääasiassa) sekä vain chillailtiin - ja tämäkin Oosalta onnistui!

Koiratanssiahan olemme Oosan kanssa myös muutaman kerran kurssilla harrastaneet. Ja ai että Oosa tykkää siitä! Silmät säihkyen se tekee juttuja minun kanssani ja sen temppurepertuaari on yllättävänkin laaja! Se osaa mm peruuttaa eri positioissa, antaa tassua, antaa vitosen, pyöriä minun ympärilläni erilaisilla variaatioilla, kiertää kohteen ja tehdä erilaisia hyppyjä. Koiratanssikurssia on vielä yksi kerta jäljellä, kevätkaudella mahdollisesti tulee jatkokurssi.

Oosan sydänhän palaa kuitenkin agilitylle. Se rakastaa sitä, että se saa juosta ja lujaa. Mutta nyt hetken aikaa panostamme yhteistyötä ja hallintaa lisääviin lajeihin ennen kuin sitten taas haemme jatkamaan agilityä ohjatusti. Minun stressitasoni oli aika korkealla aksatreeneissä, kun koko ajan piti olla varuillaan siitä, mihin suuntaan Oosa milloinkin säntää ja minun mielenrauhani vuoksi pidämme nyt vähän taukoa. Toki käymme aksaamassa itsenäisesti tässä välillä.

Ai niin ja onhan Oosa (ja Yoda) ilmoitettu taas yhteen rally-tokokokeeseenkin. Saas nähdä miten meidän siellä käy.

Hyvä treeni, parempi mieli

Tänään käytiin Ronjan kanssa korkkaamassa OKK:n hallin (eli Evidensia-areenan) uusittu pohja. Toki otin siihen tuntumaa Oosan kanssa jo sunnuntain tanssitreeneissä, mutta tänään jatkettiin testailua. Tanssitreenit menivät muuten yllättävän hyvin! Oikein Oosalle sopivat treenit, kun se sai käytännössä treenata koko 60 minuuttisen, kun kaikki hommailimme omiamme. Sille ei siis juuri jäänyt aikaa hinkua toisten koirien luokse. Treenihetken kruunasi sitten tietysti kirmailuhetki oman veljen ja veljen pikkuveljen kanssa.

Tänään otin treenaamaan isot. Oosan kanssa tein rally-tokoa, suunnilleen 12 alokasluokan kylttiä, kahtena eri versiona. Osittain meni varsin lupaavasti, mutta kun Ronja ja Tito tekivät aksaa viereisellä kentällä, niin Oosalla keitti vähän yli. Saapa nähdä mitä rallailusta tulee lauantain hälinässä 😬 Mutta hyvillä mielin lähden kokeeseen kokeilemaan.

Aikamoinen harrastuskoiran alku tuo Oosa kyllä on: nyt sillä on ollut kolmena päivänä peräkkäin treenit (koiratanssi, agility, rallailut) ja sillä on virtaa riittänyt - ja keskittymiskykyäkin ihan hyvin ollakseen Oosa.

Pimun kanssa tein tänään alokasluokan tokoa. Olen oikeasti menossa sen kanssa kohtuulähitulevaisuudessa ihan oikeaan tokokokeeseen 😬 Pimun ensimmäiseen. Kotitreeneissä (ulkona) hienohelmadiiva-Pimu ei ole suostunut tekemään liikkeestä maahanmenoa lainkaan. Mutta upeassa, kuivassa, hyvässä hallissa siinä ei ollut mitään ongelmaa! Kaikki muukin mitä treenasin, meni loistavasti. Tokoilun lisäksi otettiin Pimun kanssa vähän agilityä. Uusi hallin pohja vaikutti kyllä lupaavalta: Pimu liikkui siinä ihan eri intensiteetillä kuin hallissa aiemmin.

Joten: hyvä treeni, parempi mieli.

Koirien puunauksia ja muita kuulumisia - Bathing dogs and other news

Tälle viikonlopulle olen saanut kaksi koiraa pestyä. Eilen haimme Uikin pesua varten, pesin sen ja tein vähän pohjia edessä oleviin näyttelyihinn. Uikilla on pakko pitää lyhyet pesuvälit (korkeintaan noin viikko), että sen turkin kanssa selviää. Uikki on juuri juoksussa, ihan tärpit päällä, joten vein Mortin vaihtarina kaupunkiin. Kohta lähden vaihtamaan koirat takaisin :)

// I've washed two dogs this weekend. Yesterday we picked Uikki up for washing and grooming and because she is having the best days of her heat we took Mortti to the city. Uikki needs to be bathed very often, otherwise I wouldn't manage with her coat. Soon I'll go and swap the dogs again.

Uikin kanssa meillä on pelottavan jännittävä viikko edessä, kun se menee luustokuviin. Huhhuh, että jännittää. Lisäksi pitäisi varata sille ja Pimulle aika silmäpeilaukseen.

// We are having a scary exciting week with Uikki ahead: she will have her x-rays (hips, elbows and back and also her knees will be checked). I should also book her and Pimu time for eye check.

Tänään pesin Yodan. Sen kanssa meillä on ensi lauantaina ne kaksi rally-tokokoetta edessä. Ja tiedä vaikka Yoda pääsisi epävirallisiin agilitykisoihinkin kirmaamaan sunnuntaina.

// I bathed and groomed Yoda today. I'll have two rally-obedience tests with her next Saturday (and one with Oosa). Maybe she will be running unofficial agility on Sunday, too.

Oosalla alkaa tänään koiratanssikurssi. Saapa nähdä miten meillä siellä käy. Agilityä meillä on jäljellä vielä pari kertaa enkä nyt ole hakenut sitä jatkamaan aksaa, koska sen hallittavuus treeneissä on niin olematon. En kestä sitä, että minun kanssani harjoittelemisen sijaan se mieluummin ampaisee juoksemaan ympäri hallia ja mielellään jonkun toisen koiran kanssa. Nyt jätetään pätkä väliin ja toivotaan, että ne aivot saapuisivat jossain vaiheessa. Kotioloissahan Oosa on varsin ihana koira, mutta kun sen kanssa lähtee ovesta ulos, ovat hermot koetuksella. Se haluaa vaan niin nähdä ja kokea kaiken ja heti.

// Oosa has a freestyle course starting today. I'm looking excited forward to it, you never know what happens with Oosa. We have couple of trainings left in agility and I haven't applied for the next period because I can't stand her being so difficult to handle there. Instead of focusing in training with me she rather runs around the hall in high speed and especially if she can run with any other dogs. Now we'll pass a period and wish that her brain would finally arrive. At home Oosa is the loveliest dog but when you go through the front door with her, good nerves are needed. She just wants to see and explore everything and right now.