torstai 27. joulukuuta 2012

Joulutervehdys (joulu eläintarhassa) - Season's Greetings (Christmas at a Zoo)

Joidenkin ihmisten mittapuun mukaan me varmaan elämme normaalistikin melkoisessa eläintarhassa. Tänä jouluna kuitenkin elämämme sai lisäystä jouluvieraiden muodossa. Normaalieläimistöömmehän kuuluu koiria, pari marsua ja gerbiiliä sekä rakastakin rakkaampi poni mr Karkki (nimensä veroinen kavioeläin). Joulua kanssamme viettivät näiden lisäksi (mr Karkki vietti omaansa kyllä läheisellä tallilla) Ronjan hoitokoira Viivi, jonka kanssa erityisesti Titolla on ollut TOSI HAUSKAA sekä Reetalla hoidossa oleva suloisen ihastuttava kani.

// Some people might think that we live at a zoo. Anyway this Christmas we had some guest stars staying with us. There are dogs, couple of guinea pigs and gerbils and the highly loved pony mr Karkki in our everyday life. During the Christmas we had an extra dog called Viivi (Tito played with her a lot) and a cute bunny sharing the time with us.

"Omat" koirat jouluaattona // "Own" dogs at Christmas Eve.
Mr Karkki
Tito ja Viivi vauhdissa // Tito and Viivi having fun
Suloinen hoitopupu // The cute bunny

P.S. Kanoja meillä ei vielä ole. Niitä tähän eläintarhaan kyllä kaivattaisiin.

// "Our zoo" does not yet have any hens. We would like to have some.

keskiviikko 19. joulukuuta 2012

Pimun turkki osa 4 - Pimu's coat part 4

Make kuvasi koiria sunnuntaina joulukorttia varten. Pimun kuvien joukosta poimin tähän nyt muutaman kuvan. joista näkee miten sen nyöriturkki on edistynyt. Kaikki kuvat eivät välttämättä ole laadultaan hyviä, mutta niistä näkee turkin tämän hetken tilanteen. Pesin Pimun 3,5 viikkoa sitten, edellisen kerran Miia pesi sen syyskuun alussa. Ajatus on pestä turkki vielä kerran ennen nyörien päiden siistimistä.

P.S. Hessun Bruno-poika (Pimun veli) on käynyt lonkka- ja kyynärkuvissa hyvin tuloksin: lonkat B/A, kyynärät 0/0.

// Make took on Sunday some photos of the dogs for the Christmas Card. I picked up some photos of Pimu here, to show how her corded coat has developed. All the photos are not of the best quality but they are here to show what the situation with the coat is now. I washed Pimu 3,5 weeks ago, before that she was washed by Miia (her breeder) in the beginning of September. I think I will wash her once again before I cut the ends of the cords even.

P.S. Hessu's son Bruno (brother of Pimu) has been to hip and elbow x-rays with fine results: hips B/A and elbows 0/0.







maanantai 17. joulukuuta 2012

Hyvää joulua! - Merry Christmas!


Rallytokokokeessa - Competing in rally-obedience

Lauantaina suuntasin Mortin ja Yodan kanssa Kempeleseen, jossa vaihdoimme kyytiä ja aloitimme Annen ja hänen koiriensa Ellin ja Mantan kanssa matkan Kannukseen. Matkan kohteena oli "virallinen" rally-tokokoe. Hui! En edes muista milloin viimeksi olisin osallistunut mihinkään kokeeseen tai kilpailuun koirien kanssa. No, näyttelykehissä toki olen pyörähdellyt, menneenä kesänä jopa useasti.

Matka kului rattoisasti jutellen ja olimme hyvissä ajoin perillä. Kahvittelun jälkeen kävimme ilmoittautumassa saapuneiksi. Osallistuimme kumpikin koirinemme alokasluokkaan. Katselimme rataa kisa-alueen reunalta saamatta siitä mitään tolkkua. Sitten saimme tietää, että ratapiirros oli jo seinällä nähtävänä. Kun katsoin sitä, tajusin, että vau, voisin saada hyväksytyn tuloksen kummankin koiran kanssa! Ei mitään meille pahoja kylttejä. No, tietystihän sitä itse pystyisi helpostikin mokaamaan, vaikka rata helpolta tuntuisikin.

Annella ja Mantalla oli starttinumero 2. En juuri ehtinyt heidän suoritustaan katsoa, koska keskityin Morttiin, jonka vuoro oli heti Mantan jälkeen). Mortti oli sopivasti innokas, ei haukkunut, mikä voi olla sen innokkuudessa huono puoli. Lähtöluvan saatuamme aloitimme suorituksemme. Radan kolmanneksi viimeisellä kyltillä mietin, että onko tässä mitään järkeä: me ajamme yhteensä melkein 5 tuntia viipyäksemme radalla reilun puolitoista minuuttia. No okei, koska kisasimme kumpikin kahdella koiralla, niin kaksi kertaa tuon ajan. Kun lopetimme suorituksemme, tuomari kommentoi sanoen: "Hyvä." Minä olin aivan samaa mieltä, joten Mortille palkkaa ja kehän reunalle odottelemaan Yodan suoritusvuoroa.

Ennen Yodan vuoroa kehän reunalla kaksi lapsukaista villiintyi täysin. He riehuivat, hyppivät ja kiljuivat. Sanoin jo Annelle, että jos lapset remuavat siinä vielä Yodan suoritusvuoron aikana, huomautan heille asiasta. Yoda tuntui olevan loistavassa vireessä ja unohdin riehuvat lapset. Yoda oli oikein iloinen pikkukoira, joka halusi vain tehdä! Vuorollamme menimme radalle. Mitään suurta virhettä en radalta huomannut ja mietin vain, että voiko tämä olla näin helppoa? Jälleen tuomari totesi meille, että hyvä. Koska Yodan vire oli aivan huippu, juoksin nopeasti palkkaamaan sen. Annen ja Ellin vuoro oli luokan toiseksi viimeisenä ja he tekivät aivan loistavan suorituksen.

Kun viimein oli aika kertoa tulokset, tuomarin sanoma: "Kaikki koirakot saivat hyväksytyn tuloksen" kirvoitti iloisen ilmeen kaikkien osallistujien huulille. Meillä kummallakin tavoite oli sillä täytetty! Jes! Hyväksytty tulos on rally-tokossa tulos, jonka pistemäärä on vähintään 70 (maksimipistemäärä on 100). Luokkanousuun (ja koulutustunnukseen, joka on vielä epävirallinen) tarvitaan kolme hyväksyttyä tulosta. Tuomari alkoi luetella luokkamme tuloksia käänteisessä järjestyksessä: 71 pistettä - ei meistä kumpikaan, 85, 88 eikä vieläkään. Anne ja Manta saivat 89 pistettä ja he olivat 14. (18 osallistujaa). Viimein sanottiin minun ja Mortin nimet: 93 pistettä ja 5. sija! Uskomatonta! Ja Yodan kanssa olin heti seuraavana, 95 pisteellä (Yodan arvostelulomakkeessa vielä maininta: hyvä häiriön sieto)! Anne ja Elli pääsivät palkintopallille saakka: heille 97 pistettä ja toinen sija. Nyt Yodalla sekä Anne koirilla kummallakin on jo kaksi hyväksyttyä tulosta alokasluokasta.

Voin sanoa, että olimme "pikkuisen" onnellisia tuloksistamme ja kotimatkan liisimme muutama metri tien pinnan yläpuolella :)

// On Saturday I took part in a rally-obedience competition with both Mortti and Yoda. I cannot recall when I had been to any test with the dogs for the last time. I have just entered a show ring every now and then. We travelled 2,5 hours to be in the test ring for about 1,5 minutes (I made it of course twice because I had two dogs with me) and the same way back home. Does not sound very rational, does it?

We made great results in the beginners' class: Mortti got 93 points out of 100 and was 5th (18 participants in our class) and Yoda 95 points and she was 4th. So the both were well qualified (the result has to be at least 70 points for that), Yoda has now two "legs" (three are required to get a title and go to the next class) and Mortti got his first one.

I am very happy about my talented black poodles :)