Uikki, nimensä mukainen ilopilleri (Burst of Joy) täyttää tänään 4 vuotta. Onnittelut hassulle höppänälle! Juhlistimme sen synttäreitä käymällä treenaamassa höntsäjälkeä ja -hakua sen Oulussa asuvien poikien sekä Leyan ja Oosan kanssa. Ensikertalaispojista Urho oli ilmiömäinen jäljellä ja Rambo taas haussa. Hienot pojat! Kiitos omistajilleen mukavasta muutaman tunnin metsärupeamasta. Toivottavasti päästään taas pian uudelleen. Leya ja Oosa tekivät varsin mallikelpoiset hakusuoritukset, jäljellä minä vähän mokasin Leyan kanssa ja Oosa harhaili itse. Treenien jälkeen koirat saivat vielä rallatella yhdessä vapaina. Mahtavaa, kun koko kuusikko tuli loistavasti toimeen! Hauskaa oli ja nyt koirat ovat väsyneitä = tavoite saavutettu.
Fredin terveystarkastulokset tulivat KoiraNetiin perjantaina viikon tuskaisen odotuksen jälkeen. Ja millaisina tulivatkaan: lonkat A/A, kyynärät 0/0, selkä ltv 0, va 0. Polvethan jo tiedettiinkin 1/0. Polvijumppaa on fysioterapeutin ohjeilla tiedossa, muuten nuorukaisen elämä jatkuu samaa aktiivista rataa kuin tähänkin asti (canicross, rally-toko, agility, metsälenkit jne)
Neljä pentua C-pentueesta on nyt kuvattu ja polvitarkastettu (kolme lisäksi silmäpeilattu). Seuraavana tarkastuksiin lienee menossa Urho, jolta samassa yhteydessä on tarkoitus poistaa ainokainen killuttimensa.
Koronasta huolimatta meidän koirat ovat olleet aktiivisia. Oosan (ja Uikin/Ipen) agilitytreenithän alkoivat pyöriä viime kuun loppupuolella koronarajoituksin ja -ohjeistuksin. Eli maanantaisin olemme treenanneet agilityä Tiian ohjauksessa ja toivottavasti edistyneetkin siinä. Nyt kun Oosa on lähes 4,5-vuotias, tuntuu, että sille on viimein toimitettu aivot kokonaisuudessaan ja se on silminnähden rauhoittunut kaikin puolin. Kunhan nyt vain päästäisiin kisaamaan agilityssä niin nähtäisiin mitä osataan.
Viime viikon lauantaina otin härkää sarvista ja ajelin Haukkikselle agilityn omatoimitreenien merkeissä. Menin kummankin koiran kanssa aivot narikkaan -agilityä. Niin, että vartin treenin jälkeen sekä minä että koirat olimme rättiväsyneitä. Ai että teki hyvää sielulle. Tässä Leyan menoa videoituna. Se teki samasta radasta myös nollan :)
Leya osallistui myös viime viikon sunnuntaina käytyihin koiratanssin videokilpailuihin. Tahtitassut järjestivät sellaiset koronakansaa ilahduttaakseen. Videoimme Leyan tanssin kahtena eri päivänä. Ensimmäinen otos oli tanssin osalta täydellinen, mutta kuvaustulos oli huono (mm minulla oli vääränväriset housut). Toisen päivän videointi oli visuaalisesti parempi, mutta tanssi teknisesti huonompi. Päädyin osallistumaan kilpailuun tällä jälkimmäisellä videolla. Osallistuimme olohuoneluokkaan, jossa ohjelman ei tarvinnut olla täyttä 1 min 30 sek pitkä eikä tilan oikean kilpailukehän suuruinen. Sijoitusta ei tullut, mutta saamamme palaute oli ihan mukava, meidän näköisemme ("Rauhallinen, seesteinen ohjelma. Hyvällä kontaktilla tekevä koira. Vielä ajoittain aika vahvaa käsiohjausta, tätä voisi yrittää häivyttää. Liikkeet sidottu kivasti toisiinsa. Ohjaajalta rentoa ja sujuvaa liikkumista." Arvosana H). Tässä kisavideomme:
Olen canicrossaillut Oosan (ja Leya juoksee mukana, mutta ei vedä) kanssa melkein viikottain. Eilen keskiviikkona kävimme ensimmäistä kertaa kuntopolulla juoksemassa. Juoksumatkaa kertyi 5-6 km, josta yhtäjaksoista juoksemista 4 km. Koko lenkille tuli pituutta reilu 10 km, kun homma lähti vähän lapasesta ja juoksin tuon 4 km yhteen suuntaan :) No, hauskaa meillä oli. Oosa veti ihan kivasti, se on kyllä huippueläin <3
Tänään korkkasimme maastolajit tältä vuodelta. Eli treenasimme kaikkien koirien kanssa hakua ja jälkeä. Koirat tekivät hienosti töitä ja kaikki maalimiehet ja jälkien päät löytyivät. Kolme tuntia meni metsässä höntsäillessä, vaan mikäpä siellä oli auringonpaisteessa ja ilman ötököitä ollessa.
Lähitulevaisuuteen on sitten sovittuna kasvattien kanssa niin maastotreenejä kuin rally-tokoiluakin. Alkukesälle minulla on suunnitteilla epävirallisiin kisoihin ja erilaisiin koulutuksiin osallistumisia. Toivottavasti päästäisiin Oosan kanssa kuitenkin myös virallisiin agilitykisoihin ja miksei rally-tokokokeisiinkin.
Ai niin, C-pennuista Fredikin on nyt käynyt läpivalaisussa. Toinen polvi on sillä 1, toinen 0, luustokuvista odotetaan Kennelliiton tuomiota. Hyvältä näyttävät, mutta kyynäristä kuvannut eläinlääkäri (Anniina, Uikin kasvattaja) ei ollut uskaltanut oikein olla varma. Lysti kävi myös silmäpeilauksessa ja on terve tyttö myös siltä osin.
Kovasti odotetun ulkomaiden näyttelykiertomatkan peruunnuttua koronan takia, "riisuimme" Rasmuksen kanssa Oosan tänään. Vielä jäi karvaa esim jalkoihin, mutta ehkä sekin lähtee kesän päälle.
Torstain jälkeen en uskaltanut lähteä puhelimesta kauas, kun odotin Pingun terveystarkastuloksia. Eilen niitä sitten alkoi tippua, ensin lonkat ja kyynärät, sitten selkä. Lopulta tulokset näyttävät tältä:
Aika onnellinen olo on 💪🏻 Noiden KoiraNetissä näkyvien tulosten lisäksihän Pingun silmät peilattiin terveiksi ja lisäksi se on prcd-PRA terve (vanhempien mukaan).
Olen tässä parin-kolmen viikon aikana juossut Oosan ja välillä myös Leyan kanssa 2,5 kilometrin matkasta eteenpäin. Tänään testasin, että miten se kunto kestää ja juoksimme 5 km. On kyllä ylpeä olo: en ole ikinä koskaan milloinkaan aiemmin tuollaista matkaa juossut, mutta tänään tein sen. Jännä juttu oli, kun tulimme lenkiltä kotiin, niin minä ja Oosa olimme kohtuullisen läkähtyneitä, mutta Leya ei edes läähättänyt. Ihan kuin se ei olisi käynytkään missään. Toki Oosa veti minua lenkillä valjaat päällään ja Leya "vain" ravaili perässä, mutta samaa vauhtia me kaikki kuljimme. Yhtä kaikki, juoksemista on kyllä tarkoitus jatkaa edelleen.
Pingu tuli eilen tänne vapun viettoon. Olin varannut sille Kamuun ajan terveystarkkeihin. Siltä tarkastettiin silmät, polvet, lonkat, kyynärät ja selkä. Polvet olivat 0/0, silmät terveet (ei mitään huomauttamista) ja luustokuvatkin näyttivät hyviltä. Nyt vain odotellaan kennelliiton lausuntoa niistä.
Tänään trimmasin Pingun. Ajelin sen, pesin ja leikkasin vähän muotoa. Alla kuvat ennen ja jälkeen. Pinkkuhan on tällä hetkellä rekisteröity keskikokoiseksi villakoiraksi, mutta kunhan se täyttää ensi kuussa 15 kk se tullaan siirtämään kääpiövillakoiraksi (kunhan näyttelyihin taas pääsee); se on n 32,5 cm korkea (keskarin raja on 35 cm) ja painaa alle 5 kg. Vertailuna Yoda oli 36,5 cm ja reilusti yli 7 kg.
