Huh mitä käänteitä

Asensimme pentuhuoneeseen valvontakameran, josta pystymme kännykän kautta tarkkailemaan tapahtumia. Perjantain Oosa vain nukkui huoneessa, sängyn alla hievahtamatta. Jo torstaina se lähinnä vain nukkui. Ronja yllätti meidät totaalisesti tulemalla yllätysvierailulle perjantaina. Samalla harteiltani lähti tonnin paino, koska tiedän, että Ronja toimii ja häneen voin luottaa (kiitos, Ronja!). 

Oosa aloitti avautumisvaiheen hiljakseen lauantain ja sunnuntain välisenä yönä (yksi pitkä supistusjakso), sama tahti jatkui sunnuntain, muutama supistusjakso. Tarkkailin koko ajan pentujen liikkeitä jotka tuntuivat hyvin. Lauantai-iltana lämpö laski asteella siihen astisesta eli 36 ja rippeet, sunnuntaiaamuna se oli yli 38 astetta, ensimmäistä kertaa mittausteni aikana (reilu viikko säännöllistä mittaamista). Sunnuntain Oosa läähätteli ja oli levoton ja maanantaita vasten yöllä kolmelta se oli todella kipeä. Tässä vaiheessa lähetin töihin viestin, että jään kotiin (toki olin valmistellut asian etukäteen). Neljältä aamuyöllä Oosa ponnisti ensimmäisen kerran ja kävin herättämässä Ronjan. Klo 6:15 syntyi ensimmäinen pentu, narttu. Siitä sitten tapahtuikin klo 11:20 saakka vauhdilla ja syntyi 6 pentua seuraavasti:

klo 6:15 1. pentu narttu 335 g

klo 7:15 2. pentu uros 318 g

klo 7:45 3. pentu narttu 359 g

klo 8:45 4. pentu narttu klo 272 g

klo 10:20 5. pentu narttu 319 g

klo 11:20 6. pentu narttu 354 g

Tunnustelin Oosaa jossain vaiheessa ja olin tuntevinani "möykyt" molemmilla kyljillä. Myöhemmin, kun halusin tarkistaa, tuntuiko möykyissä liikettä, en enää löytänyt niitä. Tai toisen tunsin ohimennen, mutta sekin katosi. Oletimme synnytyksen olevan ohi ja saldona ultrassa varmuudella näkynyt määrä 6 pentua.

Siivosimme, ulkoilutimme Oosan ja söimme. Istuimme rauhassa pentuhuoneessa, kun Oosa alkoi ponnistaa ja ennen kuin ehdimme kissaa sanoa, tupsahti maailmaan 7. pentu

klo 16:30 7. pentu narttu 283 g

Oosa ponnisteli edelleen vähän satunnaisesti. Se toinen tuntemani möykky kalvoi mielessä. Make tuli töistä kotiin. Oosa ponnisti pari kertaa ja odotimme pentua, mutta ei mitään. Hetken pohdittuamme soitin kotikylän klinikalle Herttaiseen ja selitin tilanteen. Sanottiin, ettei ole aikoja sille päivälle enää (sulkemisaikaan 40 minuuttia), mutta suosittelivat ottamaan yhteyttä päivystävään. Pohdimme mitä tehdä, kun Herttaisesta soitettiin, että eläinlääkäri ottaa sittenkin vastaan, kuvaa ja katsoo onko siellä vielä pentu, mutta mikäli pitää leikata, ei ehdi sitä muiden menojensa takia tehdä.

Lähdimme kiireellä matkaan. Pennut olivat juuri syöneet, joten Ronja jäi niiden kanssa kotiin odottamaan jatkotoimenpiteitä.

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa: olihan siellä vielä pentu: kaukana synntyskanavasta, pylly edellä syntymässä ja Oosa aivan poikki. Pikainen ultratutkimus kertoi, että pentu on elossa ja valmis syntymään. Oli superihanan mahtava yllätys, kun Herttaisen Kamila kertoikin jäävänsä leikkaamaan Oosan, jos leikkaukseen päätyisimme. Ja miksi emme olisi päätyneet: halusimme sekä Oosan että pennun elävinä.

Ronja tuli pentujen kanssa odottamaan leikkausta. Pian kuulimmekin todella pontevaa kiljuntaa <3 ja Oosan ja Månsin 7. tyttöpentu syntyi

klo 19:15 8. pentu narttu 334 g

Oosa on toipunut leikkauksesta mukavasti. Se hoitaa pentujaan täydellisesti, syö ja juo itse kohtuullisesti. Kaikkien pentujen painot olivat tänään puoliltapäivin ylittäneet syntymäpainot.