Pimu astutettu - Pimu mated

Pimulla oli kuluneella viikolla treffit Piteåssa, joten toiveissa mustia isovillakoiran pentuja viikolla 38. Enemmän yhdistelmästä täällä. Tiedustelut parhaiten sähköpostilla ollila.paivi(a)gmail.com, myös puhelimitse nro 040 52 71 573.

Pimu had dates in Piteå, Sweden last week so we wish for black standard poodle puppies in the week 38. More about this combination here. I am best reached for inquiries via e-mail ollila.paivi(a)gmail.com but also on the phone +358 40 52 71 573.

Hessu 14 vuotta! - Hessu 14 years!

Toissapäivänä Hessu täytti 14 vuotta! Onnea rakas koira! Viime kesänä en olisi uskonut tämän päivän tulevan. Nyt Hessu on ihan mukavassa kunnossa, se jaksaa lenkkeillä melkolailla muiden mukana, maha toimii, jalka nousee - ja väriltäänkin Hessu on edelleen sysimusta. Nyt vain kun olemme joutuneet muuttamaan toisenlaiseen asuntoon, on sen syöminen ollut hieman huonompaa ja olemme joutuneet vähän hemmottelemaan vanhusta. Alla kuvakollaasi alkuviikolta. Kuvat on ottanut Reetta. Kiitos Eevalle Hessun trimmaamisesta juhlakuntoon!

// Two days ago Hessu had his 14th birthday! Congratulations, beloved one! During last summer I did not believe this day would come. Now Hessu is in all right condition, he walks mostly with our other dogs, his tummy is okay, leg is light - and he is still pitch black! Now that we had to move, he has not eaten that well and and we have had to pamper him a little. There is a collage of Hessu beneath. Reetta took the pictures couple of days ago. Thanks to Eeva for grooming Hessu!

Seuraava synttärisankari on Pimu, jonka juhlapäivä on huomenna, jolloin mittariin tulee ikää neljä vuotta. Pimun olen pessyt, vielä se pitäisi tälle päivälle kuivata ja tehdä konetyöt. Viikonloppuna suuntaamme sen kanssa Zeoa Ruotsiin tapaamaan.

// The next one we have for celebrating is Pimu whose birthday is tomorrow. She will become 4-year-old. I have washed her and she is waiting for getting dried and groomed. At the weekend we will head to Sweden to meet Zeo.

Pimu aloitti juoksun, pentuja suunnitteilla - Pimu in heat - puppies planned

Ihan pikapostaus kaiken karmean tapahtuman ja kiireen keskellä: Pimu aloitti tänään juoksun! Noin viikon päästä suuntaamme Pimun kanssa Piteåån Zeon luokse. Olosuhteista johtuen en nyt tähän pysty tarkempaa esittelyä toiveissa olevasta pentueesta laittamaan, mutta vanhemmat on esitelty kotisivuilla. Jos olosuhteet olisivat toisin, esittelyä voisi päivittää sen verran, että tällä hetkellä Zeolla on kaksi hyväksyttyä tulosta rally-tokon alokasluokasta, Pimu taas saavutti viikko sitten koulutustunnuksen rallyn avoimesta luokasta (eli RTK2).

Ota yhteyttä, jos aktiivinen isovillakoiran pentu kiinnostaa! Parhaiten minut tavoittaa maililla ollila.paivi(at)gmail.com

// Only a short text in the middle of all terrible hurry and happenings: Pimu started her heat today! In about a week we'll travel to Piteå to have a date with Zeo. Because of circumstances I cannot set a precise introduction of the wished litter here but the parents are introduced on the homepage. If the circumstances were different, the introduction could be updated that much that Zeo has now two qualifying results from the novice class (class 1) in rally-obedience, Pimu then has gained the title (RTK2) in the class 2 in rally-obedience.

Please, contact me, if you are interested in an active standard poodle puppy! The best way to reach me is my e-mail ollila.paivi(at)gmail.com

Kahden päivän päästä juhlimme Hessun 14. syntymäpäivää. Siitä tulee kyllä erillinen kuvapostaus - jos meidän varallamme ei vaan taas ole jossain jotain muita suunnitelmia. Hessu on tänään käynyt kaunistautumassakin juhliaan varten.

// In two days we'll celebrate Hessu's 14th birthday! I will make a separate post of it - if there are not again other plans for us somewhere. Hessu has been groomed today to get fixed for his party.

Arpaonnea

Olin osallistunut tuohon käyttäytymiskyselyyn vain Hessun osalta ja heti oli arpaonni myötä :) Käyttösuunnitelmakin on jo lahjakortin osalta tehty, voi olla, että vähän pitää laittaa omaakin rahaa peliin ;) Vähä vähältä pitää loppujenkin koirien tiedot tuonne kirjata (Reetta jo tekikin Yodan osalta). Meidän kaikilta koirilta ja samoin Mimmi-kasvatilta on tuonne verinäytteetkin annettu.

Olettekos te, blogini lukijat, osallistuneet käyttäytymiskyselyyn koirienne osalta? Esimerkiksi villakoirilta puuttuu vielä paljon osallistujia tavoitemäärästä. Tavoitteeseen pääsevistä roduista tehdään käyttäytymisprofiilianalyysi. Tätä odotan mielenkiinnolla.

Osallistuminen siis kannattaa! Linkki kyselyyn tästä.

Kaksi kertaa palkintopallilla ja mejää - Twice on the podium and blood tracking

Viikonloppuna Oulun Seudun KAS järjesti agilitykisat ihan kotinurkillamme Virpiniemessä. Ilmoitin Pimun sinne lauantaille, sekä agi- että hyppyradalle (ilmoittautuessani en tietenkään tiennyt, että meillä oli jo se hyppynolla ;)). Oli aika herkkua lähteä kisapaikalle juuri ennen kuin siellä piti olla ;) Ja kun tällä kertaa meidän lähtönumeromme oli ykkösluokkalaisista aivan vihoviimeisinä, ei ollut kiirettä verryttelynkään kanssa.

Agiradan rataan tutustumisessa ja sen jälkeen paikalla oli runsaasti täysin epätoivoisia ykkösluokan koirien ohjaajia. Tuomari Vesa Sivonen oli tehnyt todella vaativan radan, se oli näille leveysasteille ennen kuulumattomattoman vaikea ykkösluokkaan. Kun oli yhdestä "väännöstä" selvinnyt, piti seuraava vääntö jo olla valmiina. Kun lähdimme Pimun kanssa makseista viimeisenä radalle, makseissa oli vain kaksi tulosta (mineissä ja medeissä ei juuri enempää). Meille tulos: 15 vp ja reilu 1 sekunti yliaikaa. Ei yhtään virhettä kontaktiesteiltä, vaikka kaikki kontaktit olivat radalla. Viimeisen esteen Pimu kielsi, koska olin jo niin uuvuksissa, että jäin liikaa jälkeen. Tällä irtosi kisasta 2. sija! Vaikka tuloksessa sinällään ei juhlimista ole, niin kyllähän se antoi itseluottamusta: vaikka rata on todella vaikea, meillä on mahdollisuuksia selvitä siitä!

// Last Saturday me and Pimu took part in two agility competitions: one agility and one jumping course. The judge Vesa Sivonen had designed very demanding and tricky courses; there were several desperate handlers in the walk-through, especially in one for the agility course. This time our turn was to start as the last of all competitors in the class 1. When we set off to the agility course only two participants in large had got a result. We made it also, 15 faults and about 1 second overtime. No faults on the contact obstacles though all of them were there on the course. We were 2nd! It gave me a lot of confidence: it is possible for us to make it, even if the course is very difficult!

kuva Markku Ollila

Hyppyrata ei tuntunut niin vaikealta, vaikka kyllähän siinäkin piti tietää mitä milloinkin seuraavaksi tekee. Kun lähdimme radalle, makseissa oli vain yksi tulos (medeissä tuli kaikkiaan se yksi tulos). Meille myös tulos, 10 vp (5 vp pujottelusta, voi kääk, siihen pitää panostaa kunnolla sekä kolmanneksi viimeisen riman pudottamisesta; noissa kummassakin valssasin myöhässä Pimun tielle) ja ihanneaikakin alittyi 2,1 sekuntia. Tällä tuloksella olimme myös tässä kisassa toisia.

// In the walk-through the jumping course did not feel that difficult, though one had to know all the time what to do next. When we went to the course, there was only one result in large. We got also a result: 10 faults (5 for weave poles: we really have to work on them) and our time was 2,1 secs under the standard course time. Also this time, we were 2nd.

kuva Markku Ollila

Agilityosuuden loppuun vielä Pimu viime viikon tiistain OKK:n kisoista Jarmo Riston kuvaamana. Tuo kuva on vaan aika hauska :)

// For the end of agility part in this text a picture of Pimu from the competition last Tuesday taken by Jarmo Risto. I just like the picture!

kuva Jarmo Risto

Muutama viikko sitten kävin OSTY:n järjestämällä mejä-luennolla. Tämähän on laji, jota minun koirani eivät olleet vielä kokeilleet, mutta esimerkiksi Ruotsissa on useita villakoiria, jotka ovat jopa valioita tässä lajissa. Eilen oli sitten käytännön kokeilun vuoro. Olisin halunnut ottaa kokeiluun Pimun, mutta koska järjestäjät varoittivat, että metsässä saattaa olla punkkeja, valitsin Leyan. Pimun turkistahan on todella todella vaikea löytää punkkeja. Toki Leyallekin sitten laitettiin iltaa varten punkkikarkotetta.

Leya on muutaman kerran ajanut ihmisjälkeä ja tehnyt työtä ihan ok. Eilen pariksemme tulivat tutut Taina ja Sulo. Homma siis meni niin, että ensin meille näytettiin miten jälki tehdään, sitten mallikoira ajoi jäljen ja sitten teimme vastaavat hommat pareittain. Kokeessahan jälkien annetaan vanheta ilmeisesti vähintään 16 tuntia, nyt ne käytännön syistä ajettiin melkein saman tien. Taina teki Leyalle ei-mitenkään-pitkän jäljen, ihan toiveitteni mukaisesti. Alun makauksella Leya oli ihmeissään siinä olleesta verestä, se kiinnosti sitä, mutta myös vähän jännitti. Hyvin Leya nosti jäljen ja lähti ajamaan. Se vaati välillä kannustusta, sanoin sille, että mene vaan ja se jatkoi. Kerran piti myös haukkua Tainaa, joka kulki perässämme keräämässä merkkejä. Siinä vaiheessa mietin, että minkähänlaisen äläkän Leya nostaa lopun kaadolla eli hirven sorkalla. Hyvin Leya jäljesti rohkaistuna ja pääsimme loppukaadolle. Leya meni suoraan sorkalle. Ei haukkumista, ei höpöttelyä, nuuskimista vain. Vähän leikiskelyä sorkalla ja loppupalkka. Vielä autolle päin kävellessämme, Leya halusi tutkia sekä sorkkaa että sienen pussia ja annoimme sen tutkia. Hyvä maku jäi kyllä tästä hommasta, nyt osaamme aloitella harrastamista itsenäisesti ja pääsen kokeilemaan Pimunkin nenänkäyttöä. Kokeisiin sinällään en tällä hetkellä ole hinkumassa, haluan vain nähdä miten koirat työskentelevät - ja toisaalta tarjota niille tekemistä.

// Some weeks ago we had a theory of blood tracking. It was a dog sport which my dogs never had tried before, but for example in Sweden there are several poodles which are blood tracking champions. Yesterday we practiced it in the woods. I would have liked to take Pimu there but because we were warned that there might be ticks in the woods, I chose Leya. It is very difficult to find ticks in Pimu's corded coat. We put some repellent to Leya's coat as well.

Leya has done man tracking couple of times and worked okay. Yesterday she had not-so-long track which was not older than 10-20 minutes (in the tests they are at least 16 hours). The track started at a place where the elk would have lied and left some blood behind. Leya was pretty interested in blood and maybe even a bit scared. She picked the track nicely and followed it very well. In some phases she asked for encouragement and when praised she continued. I thought she would bark of afraid at the end of the track where there is a elk foot, but no: Leya was very interested in the foot but not at all afraid of it. I was very satisfied and now that we know how to start, we'll continue doing this and then I can also try Pimu on the track. At the time I am not too interested in getting to the tests with dogs but I'd rather like to see them working and offer them something to do.

Tänään käytettiin Rasmuksen kanssa koiria ensimmäistä kertaa tälle kesälle lenkillä soramontuilla. Mukana oli muu laumaa Yodaa lukuunottamatta. Pimu otti kaiken irti vapaana juoksemisesta. Olisi hauska laittaa sille joskus matkamittari mukaan ja katsoa kuinka monin kertaisesti se liikkuu esim itse liikkumani matkan. Hessukin jaksoi hyvin mukana, paitsi ihan loppumatkasta vanhus alkoi vähän hyytyä.

// Today me and Rasmus took the dogs to a gritpit for the first time this summer. Pimu enjoyed it a lot: she ran, ran and ran. We had also Hessu with us and he make it well also. Only just before getting back to the car the senior got a little tired.

Nollia ja palkintopallisijoituksia - Clear rounds and visits on podium

OKK:n ehkä jo perinteiset kesäkuun iltakisat kisattiin eilen ja toissapäivänä. Maanantaina radalle pääsivät kolmoset ja eilen oli alempien luokkien vuoro. Tuomarina toimi kumpanakin päivänä Mika Moilanen ja kumpanakin päivänä oli tarjolla sekä agi- että hyppyrata.

Ronjan kanssa oli kevään mittaan, aluksi vähän vitsillä, heitetty ilmaan ajatusta, että josko Ronja jossain vaiheessa kokeilisi Yodan ohjaamista kisoissa. Maanantain kisat saatiin sitten hyvin sopimaan aikatauluun. Yodahan nousi joskus vuosia sitten Reetan ohjaamana kolmosiin, mutta ei ollut kisannut kertaakaan sitten toukokuun 2013 eikä pahemmin treenannutkaan, ihan muutaman kerran Ronja on sitä kentällä kokeillut. Ronja itse taas ei ollut koskaan kisannut kakkosluokkaa korkeammalla ja siinäkin tähän mennessä tasan kaksi starttia.

// Our own club had evening competitions in agility on Monday and Tuesday. On Monday there were an agility course and a jumping course for competitors in class 3 and on Tuesday for classes 1 and 2. During the springtime we had joked a little about Ronja trying competing with Yoda. Reetta had handled Yoda previously and they had competed in the class 3. But Yoda had neither competed at all since May 2013 nor trained that much. Only couple of times have Ronja trained with her. Ronja had never competed in class 3 earlier, she had had only two starts in class 2.

No, mitä parivaljakko teki maanantain kisoissa? TUPLANOLLAN! Eli nollan sekä agility- että hyppykisassa! Ronjan ohjaus osui kohdilleen ja Yoda pisteli radalla parastaan. Sijoitukset koirakolla olivat 7. ja 9., mutta ne olivat sivuseikka. Ronjan asettama tavoite "että Yodalla olisi hauskaa, minulla ei niinkään tarvi olla", ylittyi monin kerroin ja kyllä oli hymy meillä kaikilla korvissa asti kisojen jälkeen. Ehkä jatkoa seuraa sopivassa välissä tälle parivaljakolle.

// So, what did Ronja and Yoda do on Monday? They had CLEAR ROUNDS in both their competitions! Ronja handled smoothly and Yoda ran as fast as she could. They were 7th and 9th but Ronja's goal "to let Yoda have fun, it does not matter I do not have" was exceeded several times and we all were just smiling afterwards. Maybe we will see this pair on the course again.

kuva: Kaisa Heikkinen

Kuva: Ronja Ollila

Eilen sitten oli tosiaan ykkösten ja kakkosten vuoro. Hieman minua nieleskelytti, kun lähtölistat julkaistiin ja näin, että minä ja Pimu lähtisimme kummassakin kisassa radalle aivan tasan ensimmäisenä aivan kaikista ykkösluokkalaisista. Ihan ensimmäinen kerta minulle, että koira piti olla aivan valmis radalle jo rataantutustumiseen mennessä: verryteltynä, verkkaesteet hypättyinä ja oikeassa vireessä. Rataantutustumisen päättymisen jälkeen otin Pimun sivulle pariin kertaan ja syötin muutaman makkaran palan ja sitten radalle.

Ensiksi meillä oli vuorossa hyppyrata. Kun pujottelu meni virheittä, teki mieli itkeä onnesta ja nostaa kädet pystyyn juhlien merkiksi. Mutta todellinen syy juhlaan koitti radan jälkeen: ME TEIMME NOLLAN! Minun ihkaensimmäinen nollani agilityssä koskaan! Ihanneajan alitustakin huimat 13,67 sekuntia, joten luvakinhan se oli. Pimu sai palkaksi riepottaa edellisistä kisoista palkinnoksi saamaansa pesukarhua. Sijoituksemme tältä radalta oli neljäs. Kiitos kaikille, jotka onnittelivat meitä radasta! Ihan en ollut järjissäni enkä osannut kunnolla kiittää.

// Yesterday the classes 1 and 2 were on fire. I was a little confused when seeing in the start lists that me and Pimu would be the very first pair of all participants in the class 1 to compete in both the competitions. The very first time for me that I had to have everything ready before the walk-through: Pimu warmed up, visited on warming obstacles and have her in the right mood. After the walk-through I gave Pimu some treats and then to the course.

Our first competition was a jumping course. When we made no mistakes on the weave poles, I wanted to cry for being so happy and raise my hands as a sign for a party. But after the course we had a real reason for party: we had run A CLEAR ROUND! It was my very first clear round in agility ever! Our time was greatly 13,67 seconds under the standard course time, so it really was our first leg. I rewarded Pimu by letting her play with her raccoon toy which she got from the previous competition. On this course we were 4th.

Kuva: Sari Eskelinen

Kuva: Sari Eskelinen

Jälkimmäinen rata oli sitten tietysti agilityrata ja kuten jo mainittua, lähdimme radalle jälleen ihan ensimmäisenä ykkösistä. En vienyt Pimua starttien välissä autoon, käveleskelimme kisa-alueella, kävimme verkkaesteillä ja kun menin rataantutustumiseen, laitoin Pimun katokseen kiinni odottamaan. Radalla oli pari pohtimista aiheuttavaa kohtaa, pujottelu ja yksi käännös, johon suunnittelin jotain poispäinkäännöstä tms. Radalla sitten myöhästyin vähän valssista ennen pujottelua ja Pimu teki pienen mutkan. Aiemmista virheistä oppineena (!) en jäänyt katsomaan mitä tuomari siitä antoi. Mutkat ja poispäinkäännöskin menivät hyvin ja ehdin hyvin ottamaan Pimun vastaan puomille. No, puomin alastulon Pimu hyppäsi niukasti yli, voi harmi, samoin se kolautti renkaaseen, mutta rengas säilyi ehjänä. Maalihyppy ok. Taas palkka Pimulle pesukarhun riepotuksen muodossa ja kävelylle uskossa, että tulos on 10-15 vp. Luokan päätyttyä Ronja soitti minulle ja sanoi, että saimme vain 5 vp (se puomin alastulo - kontaktit menevät kyllä uudelleenkoulutukseen, se on päätetty jo aiemmin) ja olimme kisan KOLMANSIA! Ihanneaika alittui 6,45 sekuntia.

// Our later competition was an agility course. I did not take Pimu to the car between the competitions, we walked, chilled and did warming obstacles. There were some tricky spots on the course: to get the dog to the weave poles and another spot where the dog needed to be turned 90 degree outwards. On the course I was a little late before weave poles and Pimu made a little swing. But I had learned from previous mistakes (!) and did not look at the judgment but continued handling. The turn of 90 degree went superbly! But finally Pimu jumped a bit too high over the contact area of dog walk and she also hit the tire jump but it did not break. Again Pimu played with the raccoon and I went for a walk believing that we had 10-15 faults. After our class had finished, Ronja called me and told that we got only 5 faults (from the dog walk - we have to re-train the contacts, I've decided it earlier, already) and were THIRD! We beat the standard course time by 6,45 seconds.

Kuva: Kaisa Heikkinen

Kuva: Jenniina Sutinen

Ronjan ja Titon kakkosluokan radat olivat sitten vuorossa. Heillä ensimmäisenä agilityrata, jossa A-este mentiin kaksi kertaa ja keinulta pujotteluun vienti oli vallan haasteellinen. Ronja ja Tito tekivät puhdasta rataa, kunnes toiseksi viimeisellä esteellä Ronja löysäsi ohjausta, tai siltä näytti ja Tito otti kiellon maalihypylle. Ronjan selitys tälle oli, että hän luuli, että heillä oli jo jotain virheitä alla. Mitä tästä opimme: älä ajattele radalla menneitä vaan tätä hetkeä ja tulevaa. Videolta katsottuna selitys kiellolle voisi olla myös, että Ronja joutui kiertämään toiseksi viimeisen esteen siivekkeen ja kierrollaan veti Titon linjan pois maalihypyltä. Tällä radalla Ronja ja Tito olivat neljänsiä, ihanneaika alittui 0,73 sekuntia.

// It was Ronja's and Tito's turn to compete. Their first course was an agility course where A-frame was done twice and taking the dog from the seesaw to the weave poles was very challenging. Ronja and Tito had a clear round until second-to-last obstacle where Ronja eased handling (so it seemed) and made Tito to deny jumping the last jump. When watched on the video the reason might be that Ronja had to pass the upright of the second-to-last obstacle and that took Tito away from the last jump. Ronja and Tito were 4th, their time was 0,73 under the standard course time.

Illan ollessa jo pitkällä oli kakkosten hyppyradan vuoro. Ronjan ja Titon kohtaloksi koitui pujottelu, joka onnistui vasta kolmannella yrittämällä. Lisäksi tuli jokunen kiemura radan varrella, joihin tuhrautui aikaa. Olimme jo purkamassa kisapaikkaa, kun kuulimme kuulutuksen, että he olivat tulleet KOLMANSIKSI. Tulos ei ollut maailman mairittelevin: 10 vp + 8,26 yliaikaa :)

// Late at night it was time for the jumping course of the class 2. Ronja and Tito had lots of troubles on the weave poles, they could make it first on the third try. There were also some other swings on the course. We were already unbuilding the competition area when we heard that Ronja and Tito were THIRD. It was not a flattering result: 10 faults + 8,26 seconds overtime :)

Minä ja Pimu kisaamme lauantaina kaksi starttia, muut tiimimme koirakot eivät ole mihinkään ilmoittautuneet. Katsellaan miten Pimun juoksun tulo etenee ja pohditaan milloin taas kisaillaan.

// Me and Pimu will have two starts on Saturday. Other pairs of our team have not made plans of competing in the near future. We will see how Pimu is getting to heat and consider then when to compete again.

Agia, uiskentelua ja rallyä - Agility, swimming and rally

Neljän aktiivisen koiratouhupäivän putki takana. Keskiviikkona ajelimme Keminmaahan agilitykilpailuihin, joissa tuomarina oli Mika Moilanen. Sinällään radoista ei jälkipolville paljoa jäänyt kerrottavaa: minulle ja Pimulle 1 x hyl (agi) ja 1 x 17,15 (hyppy), Ronjan ja Titon debyytti kakkosluokassa oli mallia 2 x hyl. Toki minulla ja Pimulla oli tuolla hyppyradalla useita hyviä kohtia. Esim Pimun irtoaminen putkiin oli ihan huippua! Virheet tulivat ensimmäisen hypyn riman pudotuksesta sekä kepeiltä sekä kielto, että estevirhe keskeltä keppejä. Kepeillä toki kohellettiin kaikenlaista, Pimu mm kävi moikkaamassa tuomaria kesken pujottelun, joten yliaika ei lopulta ole kummallisuus. No, agikarkelot jatkuvat osaltamme kesäkuun alkupuolella neljän kilpailun verran.

// We've had 4 active doggy days. On Wednesday we drove to Keminmaa to participate in agility competitions. There is not much to tell about them: me and Pimu got 1 x disq (agility course) and 1 x 17,15 (jumping course) and Ronja's and Tito's debut in class 2 ended in 2 x disq. Me and Pimu had though our moments on the course, for example Pimu doing tunnels alone was amazing! Our faults came from dropping the first bar, denial in weave poles and another fault in weave poles. Actually there happened a lot in weave poles (e.g. Pimu went to greet the judge), so the time 2,15 over standard course time is no wonder. We'll have four more agility competitions in the beginning of June.

Torstaina veimme Mortti the Uimamaisterin, Leyan ja Titon uimaan HundSpahan. Lähinnä Leyaa varten olin varannut uittajan, mutta kyllähän hänestä Titollekin oli hyötyä. Mortti käytti koko ajan ("liian lyhyt") hyväkseen ja ui kuten uimamaisterin kuuluu, sisarukset vuorottelivat altaassa. Lopuksi kolmikon pesu ja kuivaus, joka nyt Mortin ja Leyan osalta jäi vähän vaiheeseen, niillä kun on pitkät/pitkähköt turkit. Illemmalla kävin kotona turkit läpi eikä niissä ollut takkuja, joten hyvin onnistui. Tosin Leyalle tehtiin vielä iltalenkin jälkeen osapesu, se kun ehti remmilenkillä hajustamaan rintaansa jossain ei-niin-mukavassa. Jak.

// On Thursday we took Mortti the Master of Swimming, Leya and Tito to a swimming pool. We had an assistant there helping with Leya and Tito, Mortti swam all the time and with no help. The siblings took their turns in the pool. After swimming we washed and dried the dogs. Drying Mortti and Leya was not that complete because they have longer coats but I combed them through later at home and there were no tangles, so enough well done.

Uimamaisteri ilmassa // The master of swimming in the air

Perjantaina pesin ja puunasin Hessun. Edellisestä puunauksesta oli noin 6 viikkoa, näin pitkää väliä ei ollut tarkoitus pitää, mutta onneksi Hessu ei ollut takkuuntunut ollenkaan! Nyt vanhuksen turkki on taas siisti(mpi) ja lyhennetty. Mutta pakko kehua: on se vaan edelleen upean musta!

// On Friday I washed and groomed Hessu. It was 6 week since the previous time. I did not want to have that long interval, but luckily there were no tangles in his coat. Great! I just have to brag: the colour of Hessu's coat is still extremely great!

Eilen lähdimme kotoa aamulla kahdeksan maissa Hessu, Leya ja Pimu kyydissämme. Haimme mukaan myös Titon ja jatkoimme kohti Kalajokea. Kohteena rally-tokokoe. Vettä satoi, kuten sääennuste oli sanonut. Koepaikalle kun pääsimme, oli vielä pari voittajaluokan koiraa jäljellä, sitten alkaisi Pimun avoin luokka. Kun enää yksi voittajaluokan koira oli jäljellä sade lakkasi, mutta sen sijaan alkoi mieletön tuuli! Aivan myrskylukemissa. Rally-tokokyltit painavine telineineen lentelivät ympäriinsä, samoin radalla hyppyesteenä olleet agilityesteet. Melko pitkään meni, ennen kuin selvisi mitä kokeelle tapahtuisi. Lopulta se päätettiin siirtää n. 50 km päässä Kannuksessa olevaan Dogness-halliin, joka onkin meille jo tuttu muutaman vuoden ajalta. Sinne siis ajelemaan. Tiedotus aikatauluista, lähtöjärjestyksestä ym ei oikein toiminut, mutta mitäpä siitä. Pimun kanssa teimme ihan mukavan avoimen luokan radan, tuloksena 84 p. Yksi 10 p menetys rintamasuunnasta "peruutusaskelista", jonka jätin uusimatta, koska tiesin, että Pimu paineistuu siitä ja tarjoaa vain perusasentoa. Tuota edessä olemista ja siinä suorittamista pitää nyt vain vahvistaa. Sen sijaan radan loppupuolella ollutta spiraalia vasemmalle tehdessäni vain nautiskelin hienosta yhteistyöstämme! Pimulta puuttuu nyt vain yksi tulos avoimen luokan koulutustunnuksesta. Yritän etsiskellä sille koetta, jossa ehdittäisiin tuo saamaan ennen juoksua ja astutusta.

// Yesterday at 8 AM we headed towards Kalajoki, I wanted to take part in a rally-obedience test there with Tito and Pimu. The weather in Kalajoki was bad, it rained a lot. Finally the rain stopped but instead it started to blow heavily, actually it was storm. So, the test was moved to Kannus, about 50 km away. There was no much information about new schedule or starting lists but it did not matter much. Me and Pimu got 84 points in advanced class (class 2), so she is lacking just one qualifying result for getting the title RTK2. I try to find a test for her before her heat and mating.

Titon vuoroa alokasluokassa saatiin edelleen odotella, mutta Titolle myös lopulta 84 p ja tällähän Titolle koulutustunnus RTK1. Nyt kaikilla muilla meidän koirilla paitsi kohta 14-vuotiaalla Hessulla on vähintään RTK1. Rallyn suhteen lähiajan ykköstavoite on saada Pimulle se RTK2, sitten alan treenata tosissani Titoa avoimeen luokkaan ja Yodaa voittajaan. Eilen illalla olimme kotona viimein juuri ennen klo 10, jotta melko pitkä päivä tuli. Niin, Hessu ja Leya olivat matkassa mukana vain turisteina.

// We had to wait for Tito's turn but finally also he got 84 points and the lowest title in rally RTK1. Now all our other dogs except almost 14-year-old Hessu have at least the lowest title in rally! My main goal in the near future is to get RTK2 to Pimu, then I'll seriously start training Tito to advanced class and Yoda to excellent class (class 3).