Olipa jälleen rally-tokotäyteinen viikonloppu: lauantaina kävin Oulun Koirakoulun hallilla itsenäisesti treenailemassa rally-tokoa Hessun, Mortin ja Pimun kanssa. Eilen päivällä kävin epävirallisessa rally-tokokokeessa ja illalla vielä harjoituksissa.
// My weekend was full of rally-obedience. On Saturday I trained it alone with Hessu, Mortti and Pimu and on Sunday I participated in an unofficial competition and went also to training.
Lauantain treenailusta ei sinällään ole mitään kertomista: koirat olivat innokkaita ja jaksoivat hyvin treenata koko tunnin. Jopa Hessu, joka silminnähden piristyi, kun Make, Reetta ja Rasmus saapuivat yleisöksi. Sunnuntaina pakkasimme Maken kanssa autoon koko koiralaumamme lukuunottamatta Hessua. Myös Tito kuului viikonloppuna lauman kokoonpanoon, tai itseasiassa se matkusteli väliä: maaseutu - kaupunki - maaseutu. On muuten varsin näppärää, että Tito viihtyy hyvin sekä Ronjan luona ainoana koirana että meillä yhtenä koiralauman jäsenenä!
// The dogs were eager and energetic on Saturday, there is nothing more to tell about our training. On Sunday me and Make packed the whole pack except Hessu into the car (even Tito spent the weekend with us - or actually he travelled between country-side and city several times).
Kisakoiriksi olin tällä kertaa valinnut Leyan (2 v) ja Pimun (1 v 7 kk), pitäähän sitä pikkutyttöjenkin kanssa päästä jotain jännää kokeilemaan ;) Kun pääsimme kisapaikalle, kävin ensitöikseni varmistuttamassa Mortin ja Yodan rally-tokokilpailukirjat tulevaisuuden kisoja varten, Leyalle ja Pimulle sama juttu. Tämän päivän kisastahan ei kisakirjamerkintöjä ollut luvassa, koska kyseessä oli möllikisa. Sitten veimme Yodan ja Titon Ronjan luokse ja Ronja lähti niiden kanssa katselemaan kaupungille poroja ja ihmisiä.
// I had chosen to compete with Leya (2-years-old) and Pimu (1 year 7 months). As we were at the hall where the competition was held, I went to confirm Mortti's and Yoda's papers for the future use, and did then the same with Leya and Pimu (their microchips were checked, they were measured and such things). Then we took Yoda and Tito to Ronja's and Ronja went to the city to see reindeers and people with them.
 |
| Äiti ja poika kaupungilla // Dam and son in the city |
Alkuperäisen lähtöluettelon mukaan Pimulla piti olla kokeessa lähtönumero 3, mutta rataantutustumisen aikana sain kuulla, että poisjääntejä oli niin paljon, että Pimu lähtisikin radalle ensimmäisenä. Vähän tuli lisäpaineita, koska olin suunnitellut, että saan viritellä (= rauhoitella) Pimua ihan rauhassa ensimmäisten koesuoritusten aikana. Mutta ei auttanut: Pimu autosta, makupaloja taskuun ja radan reunalle hetkiseksi virittelemään. Ensin Pimu oli ihan vauhdissa ja menossa joka suuntaan - siis oma energinen itsensä. Aivan yhtäkkiä se tajusi, että minulla on makupaloja ja yksi sen lempileluista taskussani ja se rauhoittui ja tarjosi minulle perusasentoa! Mikä otus! Otin muutaman liikkeen lyhyesti, palkkasin Pimun ja sitten menimme radalle odottamaan lähtölupaa.
// Originally Pimu should have started as number three in the competition but several dogs were absent so she was the first one to go on the course. I was a bit confused because I had planned to get her focused when the others were doing the course. Instead I took Pimu from the car, put some treats and a toy in the pocket and started focusing her. First she was the usual herself: full of energy, going everywhere. Suddenly she noticed that I had treats and the toy in the pocket and showed me how she could sit beside me. What a pooch she is! I took shortly some exercises and went to the course.
Rata meni ihan mukavasti. Toki Pimun kanssa vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää kaikkialle, mutta olin ihan tyytyväinen suoritukseemme.
// The course went nicely. Though, there is always speed and danger with Pimu. But I was satisfied with our performance.
Pimun ja Leyan suoritusvuorojen välissä oli kaksi koiraa, joten kun Pimu oli saanut hetken leikkiä lelullaan, vein sen autoon ja hain Leyan halliin. Leya oli vähän epävarmana, haukahteli, kun menimme sisään. Otin sen kanssa myös muutaman liikkeen lämmittelyksi ja sitten olikin jo meidän vuoromme. Radan suoritus lähti oikein mukavasti, mutta jossain vaiheessa Leyalta katkesi tekeminen hetkeksi ja se haahuili aika kaukana minusta. Mutta saimme suoritettua radan loppuun, mikä oli meille pääasia. Palkkasin Leyan aimoannoksella makkaraa ja vein sen autoon Pimun seuraksi.
// There were two dogs between Pimu and Leya. When Pimu had played a while with her toy I took her into the car and Leya to the hall. Leya was a bit insecure and barked when we went in. I warmed her up with some little exercises and it was our turn. The course started smoothly but somewhere Leya lost concentration for a moment and was quite far from me. But we were able to finish the course which I had wished. I gave Leya lots of treats and took her back to the car.
Tuloksia ei tarvinnut kauaa odotella. Pimu sai 89 pistettä ja oli kokeessa 3.! Pöytäkirjassa oli mieltä lämmittävä maininta: "Mallikasta tekemistä" kun Pimun kanssa elämä on välillä melkoista koheltamista. Se hävisi kakkossijan ajan perusteella, eli sai siis yhtä paljon pisteitä, mutta me olimme hitaampia kuin toinen koirakko. Pimu sai näin ensimmäisen pokaalinsa (meillä - kasvattajalla asuessaan se kyllä niitä sai näyttelyn pentuluokista). Leyallekin aivan kelpo tulos: 80 pistettä, sijoitus 5. Mutta siis kummallekin pikkutytölle olisi tullut hyväksytty tulos, mikäli kyseessä olisi ollut virallinen koe! Make videoi meidän radat, mutta voipi olla, että videoita laiteta julkisesti näkyville :)
// The results were soon clear: Pimu got 89 points (out of 100) and was 3rd! It was said in the act that we made exemplary work! We "lost" the 2nd position just with the time (got the same amount of points but we were slower). Pimu got her first trophy while living with us (she has got some from the puppy shows when she lived at her breeder's). Leya got also a fine result with 80 points. So if it had been an official competition the both girls would have got a qualifying result!
Illalla ajelin vielä Haukkukeitaalle treenaamaan rally-tokoa Leyan kanssa. Yllättävän hyvin neitokainen jaksoi koko tunnin treenata! Välipalaksi otimme muutaman kerran agilityn A-estettä, koska Leya niin halusi :)
// In the evening I drove back to the city to train rally-obedience with Leya. I was surprised how well she trained after all. We even trained A-frame (agility) couple of times because Leya wanted :)
Ensi viikonloppuna meidän laumasta voi bongata Mortin ja Pimun Kannuksessa "virallisessa" rally-tokokokeessa. Jännittää - Pimun osalta. Mortti on varma ja hyvä tekijä, kunhan minä vain en mokaa...
// Next weekend Mortti and Pimu will take part in an official rally-obedience competition. I am nervous - because of Pimu. Mortti is very good and can a lot, if I just don't mess it up...
 |
| Pimu ja ensimmäinen pokaali // Pimu and her first trophy |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti