Tornion ryhmänäyttelyyn osallistui meiltä siis Oosa, Leya ja Uikki (kehään tässä järjestyksessä) ja lisäksi Riesu ja Vinski. Jälkipolville ei tästä näyttelystä ihmeitä jäänyt kerrottavaksi, kaikki muut paitsi Vinskin Veli-Pekka Kumpumäki katsoi erittäin hyvän -arvoiseksi, Vinskille sileä eri. Leyan eh:n syyksi tuomari sanoi liian vaaleat silmät, tasan viisi vuotta aiemmin, keskeneräisenä vuosikkaana hän oli Leyalle samoine silmineen kuitenkin eri:n antanut. Vinski n 57-58 cm korkeana oli hänelle liian pieni (rotumääritelmän mukaan isovillakoira on 45-60 + 2 cm korkea, rotumääritelmä ei tee eroa sukupuolten välillä) ja jäi siksi ilman sa:ta. Oosalla ei ollut tarpeeksi pitkät jalat (tai ehkä ne menivät niin lujaa, että tuomari ei niitä ehtinyt huomata?) ja Uikki 9 kk 1 vko iässä oli liian keskeneräinen. No, tällaista tämä on, ei muuta kuin kohti uusia seikkailuja.
Nyt me olemme näyttelyssä olleiden koirien sekä Yodan kanssa muutaman päivän ajan Luostolla lysthin pijosa, kotiin palattuamme on Yodan pesupäivä ja sitten sillä onkin toinen maitorauhasten poistoleikkaus edessä. Videoita olisi Luostolta, mutta i-laitteet eivät ole oikein (ainakaan minun taidoillani) yhteen sopivia bloggerin kanssa, niin esille laittaminen ei onnistu. Sen verran jännää kerrottavaa on Luostolta, että Uikki löytyi tänä aamuna herätessämme yllättäen meidän sängystä Terosta (n 140 cm korkealla). Toki sen kennelnimikin tuohon jo velvoittaa 😆
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti