Vuoden vaihtuminen meni meidän lauman kanssa varsin rauhallisissa merkeissä - paitsi eilenhän oli toki Oosa-Maria Mammankulta Virtasen 2-vuotis syntymäpäivä! Oosa alkaa kyllä olemaan vähä vähältä Vähempi Virtanen, eli ne aivot, joita 2-vuotis synttäreiksi on lupailtu, alkavat ehkä tosiaankin saapua. Toki Oosalla virtaaa edelleen on, ihan tarpeeksi ainakin.
Ennen viittä iltapäivällä käytimme koirat lenkillä, minulla Pimu, Oosa ja Uikki ja Makella Mortti, Leya ja Tito. Tarkkaavaisimmat saattavat huomata, että yksi puuttuu. Kyllä, Yoda on Porvoossa Reetan elämää ilostuttamassa. Muutama raketin pamaus kuului lenkin aikana vähän kauempaa, eikä yksikään koirista ääniin reagoinut. Kotona laitettiin sälekaihtimet kiinni, youtube toiselle puolelle asuntoa pauhaamaan (pääasiassa kuunneltiin Metallicaa non-stop) ja toiselle puolelle telkkari. Melkoista kakofoniaa :) Päätyhuoneiden ovet laitettiin kiinni, ettei meteli sitä kautta kantaudu sisälle. Jossain vaiheessa iltaa Leya ja Uikki vaeltelivat vähän paikasta toiseen, sama kaksikko myös reagoi osaan paukkeesta haukahdellen. Isovillakoirat ja pojat sen sijaan keskittyivät lähinnä nukkumiseen. Puoli kymmenen maissa illalla annoin koirille tätä iltaa varten säästämäni suuret hirvenluut. Niiden parissa puuhastellessa sitten pahin paukeaika menikin sujuvasti. Yhden jälkeen yöllä käytin kaikki vielä pissalla, poikkeuksellisesti hihnoissa (tavallisesti iltapissat hoidetaan erilaisissa kokoonpanoissa vapaina). Muutama jysäys vielä kuului, mutta niihinkään kukaan ei kiinnittänyt huomiota. Näin on taas yksi uusivuosi selätetty ja rauhallisissa merkeissä ovat myös ainakin Oosan veljet uuden vuoden vastaanottaneet.
Tavoitteita (tai unelmia) vuodelle 2018 minulla on, mutta koska laumaan kuuluu yksi vanha koira ja yksi terveysongelmainen en ajatellut mitään kummempaa julkistaa. Sen sijaan toivotan vain kaikille blogin lukijoille Hyvää ja onnellista vuotta 2018!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti