Täsmäisku

Pikapostaustesti vanhalla iPhonella (ja tekstin paikkaus turvallisesti läppärillä)

Viikonloppuna oltiin kahdessa näyttelyssä Vanamõisassa, Virossa. Tuloksena Pimu on nykyisin FI & EE MVA, RTK2 Hihhii Bette Midler. Pimu oli kumpanakin päivänä ROP (tuomarit Cindy Pettersson ja Claudio di Giuliani) ja sai kumpanakin päivänä Viron sertin vaikkei sitä toista pitäisi tarviakaan. Pimulle ei ryhmämenestystä.

FI & EE MVA, RTK2 Hihhii Bette Midler

Oosa oli kehnosta liikkeiden esittämisestään huolimatta (epäilen, että siinä on enemmän kengurua kuin villakoiraa) kumpanakin päivänä rotunsa paras baby, se sai siis kunniapalkinnon kumpanakin päivänä. Erityisesti Cindy Pettersson tykkäsi siitä kovasti, joten ihan järjettömän suuri yllätys ei ollut että hän sijoitti kakaran bis baby 4:seksi sunnuntaina. Riiviölle siis ensimmäinen komea pokaali ja ruusuke.

Kehään vietiin myös Yoda veteraaniluokkaan. Se oli käynyt kehässä viimeksi milloin lie menneisyydessä, mutta nyt kun se sterilisaation myötä on kasvattanut itselleen upean turkin, halusin sen kehään viedä. Vähän sen pöytäkäytös jännitti etukäteen. Mutta suotta: se käyttäytyi varsin nätisti ja Yodalle kumpanakin päivänä sa, veteraanisert, rop vet. Lauantaina se oli pn2 ja sunnuntaina rop. Sunnuntaina se sijoittui bisvet3:seksi ja Claudio di Giuliani poimi sen kuuden parhan joukkoon ysiryhmässä, mutta se ei lopulta sijoittunut. Ehkä Yoda palaa joskus Viroon metsästämään viimeistä veteraanisertiä ja luultavaa on, että se nähdään myös Suomen kehissä.

Nolla! Ja uivia puudeleita - A clear round! And swimming poodles

Viikonloppuna oli KAS:in agilitykisat. Ronja kisasi Titon kanssa kaikki kakkosten kisat. Lauantailta ei suurempia tainnut jäädä käteen, mutta sunnuntain kummankin kisan parivaljakko voitti. Tosin ei nollilla, mutta voitto se on muukin tulos. Minua jäi harmittamaan jälkimmäisen radan vitonen kepeiltä, kun Ronja lähti vedättämään Titoa, mutta Ronjaa kuulemma ei harmita :) Radat olivat Mika Moilasen käsialaa ja melkoisen haastavia.

Minä kisasin eilen Salme Mujusen radoista kaksi Yodan kanssa, siis siellä kolmosluokassa :) Ekalta radalta (hypäri) teimme NOLLAN! Nyt meillä on ensimmäinen nolla ensi vuoden SM-kisoihin taskussa :) Rata oli huomattavasti haasteellisempi kuin OKK:n kisoissa viime kuussa ja olin kyllä tulokseen todella tyytyväinen. Sijoituksemme oli 4. Agiradan alku oli todella vaikea ja harmittavasti meillekin sieltä vitonen, kun jätin kepeille syöttökaarroksen vähän lyhyeksi ja Yoda oli menossa kakkosväliin. Korjasin sen - eikä muita virheitä sitten matkalla tullutkaan, vaikka todella haasteellinen oli tämäkin rata. Vitosella maaliin, ihanneajan alitus - ja jälleen sijoitus 4. :)

// During the last weekend Ronja and Tito ran four agility courses. There is not much to tell about Saturday's courses but they won both the competitions in class two yesterday. Not with clear rounds but a victory is always a victory.

I ran two courses in class 3 with Yoda yesterday. The judge was Salme Mujunen and the courses were much more challenging than hers were in May. But on the jumping course we did a clear round! So, we've collected our first clear round for Finnish Championships next year :) We were 4th. The beginning of the agility course was compicated and also we got there 5 faults on weave poles. Otherwise no faults so with a fiver we came to the finish and were 4th, again.

Väsynyt Aksa-Jones matkalla kotiin // Tired agility Yoda 

Tänään kävimme Ronjan kanssa viikottaisella agilitytreenikerrallamme. Leyakin, joka oli palannut viikon lomalta Ylivieskasta, oli mukana. Viimeksi se on treenannut agilityä vuosi sitten. Leya oli tänään kyllä innokas, teki hyvin - ja se osasi jopa pujotella. Pimulla on juoksu loppumassa, se aksasi vielä housut jalassa ja meni myös hyvin, mitä nyt se puomin kontakti ei vain oikein pidä. Tito ja Mortti nyt olivat omaa luokkaansa. Agilitytreenien päätteeksi saimme kuningasajatuksen viedä koirat uimaan Valkeisjärven koirarannalle. Rannalla ei ollut muita koirallisia ihmisiä, joten puudelit pääsivät suoraan vauhtiin. Pimukin oli innolla mukana uimassa. Sehän pääsee polskimaan harvoin, koska nyöriturkki kerää järjettömästi hiekkaa eikä kuiva helposti. Nyt kuitenkin kaikilla koirilla on pesu edessä (paitsi Mortilla, jonka pesin jo eilen, mutta se on niin vähässä karvassa, että sen pesaisee helposti uudelleen), joten uiminen oli paikallaan. Uimisen jälkeen kävelyttelimme koiria vielä Valkeisjärven maastossa, että ne vähän kuivaisivat.

// Today me and Ronja had our weekly agilitytraining. Also Leya, who had returned from a 1-week-holiday from Ylivieska joined us. She had done agility last time a year ago. Today Leya was very eager and did things well - and she could do weave poles, too! Pimu's heat is at its end and she trained also well, except the lower contact zone of the dog walk. Mortti and Tito were good. After training we got a great idea to take the dogs for swimming. Pimu also liked swimming. It is only sometimes we take her for swimming because it is not that easy with her corded coat: it takes lots of sand with it and it takes long time before it is dry again. But now I need to wash all the dogs anyway (except Mortti whom I bathed yesterday, but he is in such a short coat that it doesn't take long to bathe him), so it was just the time for swimming. After swimming we walked the dogs for a while in the forest and let them dry a bit.

Uimassa // Swimming

Pimu ja Mortti jäähdyttelemässä = keräämässä hiekkaa turkkeihinsa

Agilityä ja jälkeä

Eilen kävimme Ronjan kanssa viikottaisella agilityreenikerrallamme. Tällä kertaa Oosakin pääsi mukaan, ihan ensimmäistä kertaa! Tavoistamme poiketen rakensimme ex tempore -radan (tavallisesti meillä siis on harjoitus valmiiksi katsottuna), jossa oli kolme juttua, joita Ronja halusi treenata Titon kanssa: edellisten kisojen ensimmäisen startin lähtö, pujottelu ja puomi. Minä taas testasin Yodan kanssa miten sujuu pujottelun takana leikkaaminen. No, Yodahan osasi takaaleikkaamisen. Kahdella ensimmäisellä kerralla se vähän katseli minua, kun leikkasin, lopuilla kerroilla liikkeelläni ei ollut mitään vaikutusta Yodan menoon. Tällä kertaa Yoda yhden puomin alastulokontaktin loikkaamisen jälkeen jopa tarjoili 2on2offia. Jess! Loistavaa! Sunnuntainahan me kisaamme kahden startin verran. Myös Mortti oli mieltään virkistämässä agilityradalla ja pääsi kirmaamaan radan läpi monta kertaa

Oosan kanssa kokeilimme, rata-alueella haukkumisen hengailun lisäksi siivekkeen kiertoa ja putkea. Ensin Oosa ei pystynyt yhtään keskittymään, kun samalla kun treenasimme siivekkeen kiertoa, Tito meni rataa. Mutta yhtäkkiä sillä sytytti ja se teki hienoja toistoja. Kahteen eri kertaan teimme siivekkeen kiertoa. Putkella teimme niin, että Oosa oli irti, minä putken toisessa päässä ja Ronja toisessa. Ensimmäisellä kerralla kutsuin Oosaa lyhyeksi rullatun putken päästä ja kun se tuli, palkkasin sen. Todella nopeasti se hoksasi, että kun putken läpi juoksee, saa herkkua. Niinpä se juoksi putkea päästä päähän. Jatkoin putkea pidemmäksi, mutta Oosa ei edes huomannut sitä, vaan juoksi kuten aiemminkin. Kun keräsimme rataa pois, en voinut vastustaa kiusausta, vaan johdatin Oosan mutkaputken luokse - ja hupsis, se juoksi senkin läpi ilman minkäänlaista miettimistä! Hieno tyttö!

Tänään oli villakoirien maastolajikurssilla makkarajäljen vuoro. Koska Leya on kyläilemässä toisaalla, otin Yodan mukaan kokeilemaan vieläkö jäljestys sujuu. Ja sujuihan se, aivan loistavasti! Juha teki Yodalle muutaman sadan metrin pituisen jäljen, johon tiputteli epäsäännöllisen säännöllisin välein makkaraa. Yoda lähti loistavasti jäljelle, vähän sitä makkaranpalat "häiritsivät" kun se välillä sai takaapäin vasta niistä hajun ja persona ja aina nälkäisenä koirana sen piti huolehtia, että mahdollisimman moni makkaranpala ilahdutti sen omaa vatsaa, ei muurahaisten. Mutta todella upeasti Yoda ajoi jäljen alusta loppuun ja kerran kun hukkasi jäljen, Yoda selvitti ongelman hienolla ympyrällä oma-aloitteisesti.

Oosalle ja Riesulle tehtiin kummallekin kaksi lyhyttä aloittelijamakkarajälkeä. Kumpikin ajoi jälkensä mukavasti, vaikka ihan en Oosan kohdalla ole vakuuttunut, että se vielä olisi hoksannut mikä jäljestyksen idea on. Mutta todella hienosti pentuset työskentelivät, kuonot tiiviisti maassa.

Aksakisoissa - In agility competitions

Maanantaina kisasin OKK:n agikisoissa kaksi starttia Yodan kanssa. Tuomarina toimi Rauno Virta. Ensin oli vuorossa agirata. Muutama kinkkainen kohta oli, joiden suoritusta pohdittiin kavereiden kanssa yhdessä. No, yhteen kinkkaiseen kohtaan sitten meidänkin kisamme päättyi, kun sain tehtyä niiston, mutta ohjaukseni jäi sen verran auki, että Yoda säntäsi ansana olleeseen putkeen pujottelun sijaan, joka olisi ollut ohjelmassa seuraavana. Muuten hyvä ja kiva rata. Yoda on vaan niin mainio tässä(kin) lajissa. Alla Sary:n ottamia kuvia Yodasta radalla.

// On Monday I had two starts in agility with Yoda on our home course. The judge was Rauno Virta. The first start was agility. There were some tricky points on the course and at one of them stopped our way because Yoda chose a tunnel instead of the weave poles. Otherwise a good and smooth run.

Toinen rata oli hypäri. Riman korkeus 45 cm (Yodahan on n 36,5 cm). Noin puolivälissä rataa Yodasta näki jo, että sen kestävyyden äärirajoilla mennään. Mutta mentiin silti. Ratavirheetön suoritus, mutta 1,58 sek yliaikaa (meidän etenemä 3,68 m/s, vaatimus 3,8 sek/m). Olimme neljänsiä. Meiltä siis varsin mallikelpoinen suoritus, nyt vain kumpikin juoksukouluun nopeutta keräämään.

// The second start was a jumping course. The poles were at 45 cm (Yoda's height is about 36,5 cm). About in the middle of the course I noticed that Yoda was about at her limit but we pushed through anyway. A clear round but 1,58 sec overtime. We were 4th. So, finally we made it well, we just have to train running more, both of us.

Seuraavaksi starttaamme Virpiniemessä 12.6. kaksi starttia.

// Our next competitions will be on June the 12th.

Tiistaille olin ilmottanut Pimun agistarttiin, mutta juoksuisena sillä ei ollut lupaa osallistua. Vuodatin ehkä muutaman verisen kyyneleen, kun tajusin, että agiradalla ei olisi ollut puomia, meidän heikointa lenkkiä (aika monta kertaa olemme saaneet 5 vp puomin alastulolta), No, tällaista se on, aina ei voi voittaa.

// I had entered Pimu to competitions on Tuesday but because of her heat she wasn't allowed to start. Maybe I had some bloody tears when I realised that there was no dog walk on the course. The dog walk has so many times been our stumbling block. Well, that's life, you cannot win every time.

Tiistaina Ronja ja Tito päättivät kuukausien kilpailutaukonsa, samassa paikassa, saman tuomarin tuomaroidessa. Hehän ovat kakkosluokassa. Heillä ensimmäinen rata myös agirata. Ihan alkuun Ronjalta pieni amatöörimoka, Tito pääsi kiertämään ensimmäisen hypyn, sinne palautus ja matkaan. Kepeille Ronja toi Titon turhan lujaa, josta myös kielto. Sitten lisävirheettä maaliin. Titolle ja Ronjalle myös sijoitus 4. Hypärillä parivaljakon meno oli hyvännäköistä, kunnes Ronja hukkasi Titon kolmanneksi tai neljänneksi viimeisellä esteellä, ei saanut pakkaa enää kasaan ja lopulta Tito onnistui hyppäämään viimeisen esteen väärään suuntaan, josta tietysti hyl. Ronja ja Tito ahkeroivat reilun viikon kuluttua neljä starttia Virpiniemessä.

// Ronja and Tito hadn't competed in months but on Tuesday they had two starts. Their first was an agility course. Ronja didn't show the first fence to Tito properly so he went around it, so new start and smoothly on. When getting to the weave poles Ronja didn't take off Tito's speed at all so a denial from there as well. Finally, they were 4th. On the jumping course the beginning was nice but then at the end of the course Ronja lost Tito and couldn't get everything under control again so their course ended up on a disq on the last obstacle because Tito took it to the false direction. Ronja and Tito will be competing four starts in next competitions.

Kuluneen viikon treeneilyä - Trainings during this week

Menneellä viikolla olen kyllä ollut harvinaisen aktiivinen mitä koirien treenaamiseen tulee. Maanantaina kävimme Ronjan kanssa viettämässä viikottaisen agilitysession kentällä. Pimu oli outo; se ei halunnut mennä yhteen mutkaputkeen (toiseen se meni). Moneen kertaan tarkistin putken eikä siellä ollut kuin vähän vettä. Okei, Pimu ON hienohelma eikä tykkää esim märästä nurmikosta, mutta silti tuo oudostutti. Eikä luvannut hyvää ensi viikolla olevaan agilitykisaan. No, keskiviikkoaamuna totesin, että eipä tarvi ensi viikon agilitykisaa ja mutkaputkia jännätä; Pimu aloitti juoksun. Toivottavasti maanantain epäpimumainen oikuttelu johtui tuosta!

// During this week I have been pretty active in training the dogs. On Monday me and Ronja had our weekly agility session. Pimu behaved strangely; she denied doing one specific tunnel. I checked it several times and there was only a little water in it. Okay, Pimu hates wet mark but anyway I was wondering about her behaviour. And it didn't promise good for the agility competition next week. But now I have no reason to worry about the competition; Pimu started her heat on Wednesday and isn't allowed to start. I really hope she behaved strangely because of the heat.

Keskiviikkona oli villakoirien maastolajikurssin vuoro minulle niin tutussa metsässä. Tällä kertaa B-pennuista Riesu pääsi Leyan ja Oosan kanssa treenaamaan. Aiheena olivat makkararinki ja näkölähdöt, kuten edellisellä viikollakin. Leyalle pyysin jäljen, josta tuli sitten turhan vaikea kevään ensimmäiseksi jäljeksi. Milloinkahan minä oikein opin olemaan ahnehtimatta :( No, onneksi ihan jäljen loppuosa meni Leyalta kuitenkin todella hyvin.

// On Wendesday we had air-scenting trainings for poodles. This time Riesu from the B-litter was training with Leya and Oosa. Though it was air-scenting, I asked for a track for Leya. Finally, that was far too difficult to be her first track this season. I wonder if I ever learn to be more careful :( Luckily Leya managed greatly on the end of the track.

Oosalle ei tehty makkararinkiä, vaan vain näkölähtöjä. Tosi hienosti se lähti maalimiehelle, joskin Pedigreen pussiruoka ei ilmeisesti ollut oikein Oosan mieleen eikä se oikein pysähtynyt syömään palkkaansa. Mutta intoa sillä riitti ihmisten hakemiseen. Riesu oli ihan yhtä hyvä, innokas ja reipas tässä lajissa kuin sitä kokeilleet siskonsa ja veljensäkin. Aivan loistava suorastaan.

// Oosa seeked nicely to her goals, though her treat didn't seem to taste her in the best way. But she did great job. Riesu was as good, brave and eager as his sister and brother who have also tried this event. Actually, Riesu was splendid.

Riesu

Riesu

Maastotreenien jälkeen kävimme Leyan, Oosan ja Riesun kanssa lenkillä. Lenkin ja leikin tiimellyksessä Oosalta irtosivat alakulmahampaat. Nyt tätä kirjoittaessani sillä on vielä toinen maitokulmuri suussa pysyvien ohessa ja alakulmahampaiden asento näyttäisi varsin hyvältä. Jess!

Kotiin päästyämme sain todistaa ihmettä: todella väsynyt Oosa nukkui pitkin pituuttaan äitinsä kanssa kodinhoitohuoneessa. Todella harvinaista!

// After training we took Leya, Oosa and Riesu for a walk. During the walk and play Oosa lost her lower milk canines. Now when I'm writing this she still has the one upper milkcanine left but lower canines look just great! I am so glad!

After arriving home we had a miracle: a really tired Oosa sleeping on the floor with her mother. This is rare!

vas Oosa, oik Pimu

Torstaina oli vuorossa Oosan pentukurssi. Siellä Oosa tekee asioita mielestäni todella hyvin ja keskittyy kivasti, eikä hirveästi häiriinny muista kurssilaisista. Matkalla pentukurssilta kotiin kurvasimme villakoirien näyttelytreenien kautta. Minä nimittäin ilmoitin Oosan ja pari muuta koiraa ensi kuuksi näyttelyyn. Ehkä pitää treenata, ainakin osan kanssa :) ja nyt aloitin jatkoin Oosan kanssa. Oosalla on sellainen ongelma näyttelytreeneissä, että "tuomaria" pitäisi päästä pussaamaan. Mutta hyvin se välillä malttoi seisoa neljä jalkaa maassa ja sain myös todella hyviä juoksutuspätkiä aikaan.

// On Thursday Oosa had her puppy course. I think she does things well there, concentrates nicely and is not much disturbed by other puppies. On our way home we also popped to show training of our poodle club. We are going to take Oosa and some other dogs to dog shows next month so training is needed. Oosa's problem in this is that she wants to kiss the judge. But at times she stood with four feet on the ground and she also ran very well.

Eilen illalla muut koirat paitsi Yoda ja Pimu kävivät uimassa (kai sekin voidaan laskea treenaamiseksi?). Oosa ei vielä(kään) uinut tai kastellut itseään kokonaan, mutta rohkeampi se oli menemään veteen kuin viimeksi. Mortti ja Leya sen sijaan uivat. Moneen kertaan.

// Yesterday evening we took other dogs except Yoda and Pimu for a swim (it is also training, isn't it?). Oosa didn't swim properly but she was braver at going to the water than previously. Mortti and Leya swam. Many times.

Leya

Mortti

Oosa ja Mortti

Ronjan todennäköinen tuleva perheenjäsen on syntynyt. Joten muutaman viikon kuluttua laumassamme on toivottavasti uusi yksilö.

// Ronja's probable new family member has been born. So, hopefully we have a new member in our pack in couple of weeks.

Agikisoissa Raahessa - Competing in agility

Perjantai-iltana pakkasimme koko koiralauman Teroon ja suuntasimme kohti Raahen Saloisia. Tuttu kunta, tuollahan minä käyn töissä, tosin eri kylässä. Tämä oli samalla myös vähän testireissu kesälle suunniteltua roadtripiä varten. Meidän koiralaumassahan on tilanne, että Yoda ja Pimu eivät mahdu samaan tilaan, niin testasimme nyt miten selviämme koko poppoon kanssa samassa autossa. Yksi rähähdys saatiin aikaiseksi, tosin sekin siinä mielin turvallinen (mutta turha), että Yoda oli häkissä, mutta sillä keitti kun Pimu alkoi sitä tuijottaa.

On Friday we packed all our dogs to Tero and headed towards Raahe. This was a sort of test journey before our roadtrip which we have planned for the summer. The situation in our dog pack is a bit complicated because Yoda and Pimu don't cope at all and we wanted to test if we manage to take them both with us in the same car. It went okay, only one safe (but unnecessary) quarrel when Yoda was in a cage and she couldn't stand Pimu staring at her.

No, joka tapauksessa tämän reissun kohde olivat Raahen Koirakerhon järjestämät agilitykisat ilmeisesti jo käytöstä poistetun koulun urheilukentällä. Olin ilmoittanut kisaan vain Pimun. Lähdimme jahtaamaan sitä viimeistä aginollaa luokkanousua varten. Ja jahtaamme sitä edelleen. Tuomari Minna Väyrynen oli tehnyt varsin kivat agilityradat, mutta meitä ei vain onnistanut. Tai ensimmäiseltä radalta tuli ratavirheitä 10 (pujottelusta ja puomin alastulosta - huoh), lisäksi yliaikaa reilu 20 sekuntia! Videoinnista kellotettuna tosin menemme juuri ihanneaikaan. Tuloksista myös puuttuu toinen vitosemme, vaikka se on tuomarin sihteerin lappuun merkitty, joten hieman on oudosti saatu meidän tulos aikaan. Mutta koska tuollaisella tuloksella ei ole mitään merkitystä meille, en lähtenyt kyselemään tai oikaisemaan, varsinkaan kun vasta kotona sunnuntaina katselin videon.

// Anyway, our goal were the agility competitions in Raahe. I had entered only Pimu, to two agility starts. We were chasing our last clear round on agility course to get moved to the next class. And we still are. The courses were nice but we just didn't have luck. On the first course we got 10 faults (on weave poles and lower contact of dog walk - sigh), plus more than 20 seconds overtime! Though when measured on the video we made the course about in the standard course time.

Reissussa rähjääntyy

Toiselta radalta tuli sitten 5 vp puomin alastulosta (huoh, taas). Ei muuta. Pujotteluun Pimu meni sisään mainiosti (tässä oli helpompi kulma kuin ensimmäisellä radalla) ja pujotteli hyvin loppuun saakka. Kaikki kuviot toimivat kuten olin ajatellut - tai oikeastaan paremmin; Pimu jopa pyrki itse esteille, mitä se ei monesti tee. Ihanneajan alitimme vajaalla 5 sekunnilla. Tältä radalta meille myös palkintopallisijoitus eli olimme 3. Tästä radasta ajattelin jopa videoinnin julkaista :)

// On the second course we got 5 faults on the lower contact of the dog walk (sigh, again). Nothing else. Weave poles went smoothly (it was easier to go in there than on the first course) and everything went as planned - or even better: Pimu seeked for the obstacles by herself which she doesn't often do. Our time was 5 secs under the standard course time and we were on the podium by being the 3rd. You can see this course even on the video :)

Palkintopallilla // On the podium

Puomin alastuloa pitää työstää todella kovasti Pimun kanssa mikäli mielimme joskus edes kohtuutuloksia kakkosissa saada! Samoin pujottelu lienee meille ikuisuusongelma.

// We really have to work on the lower contact of the dog walk if we want to get good results in the future. Also weave poles still require lots of work.

Illalla käytimme muita koiria paitsi Pimua vielä jokirannassa uimassa. Vesi ei ilmeisesti ollut enää niin kylmää kuin silloin kun Mortti siellä kaksi viikkoa sitten ui. Koirista vain Mortti ja Leya uivat. Yoda osallistui touhuun säestämällä ja Oosa säheltämällä.

// In the evening we went to the river and let the dogs swim. Pimu stayed at home and only Mortti and Leya really swam. Yoda was only accompanying and Oosa messing up. I suppose water wasn't as cold as it was when Mortti swam two weeks ago.

Nartut // The bitches

vas Leya, taka-alalla Oosa, oik. Mortti

Leya

Leya

Mortti

Seuraava agistartti on meillä Pimun kanssa sitten iltakotikisoissa, joissa juoksemme vain agiradan. Yodan kanssa sen sijaan menen sekä agi- että hyppyradan. Niin, Pimulla toki kysymysmerkki, että milloin se aloittaa juoksun. Merkkejä on vähän ilmassa, että saattaa alkaa piankin. Hyvä juttu toki olisikin, jos Pimu juoksisi ennen roadtripiä. Pikkuisen tulee liikaa liikkuvia osia, jos mukaan lähtee vielä juoksuinen narttu kahden eripuraisen nartun ja yhden viriilin uroksen lisäksi.

// Next time I'll compete agility with Pimu in the evening competitions on our own club. There we'll have only one agility start but I'll participate in an agility- and a jumping competition with Yoda. Though Pimu's start is still open, she might start her heat before that, there are some signs available. It would be great if she had her heat before our roadtrip. Travelling with two bitches which do not cope, one bitch in heat and a virile male might be quite challenging.

Mätsäri ja maastolajikurssi - A match show and air-scenting

B-pennuista Oosa ja Vinski osallistuivat sunnuntaina Villakoirakerhon paikallisosaston järjestämään match show:hun. Isoilla pennuilla tuomarina oli Johanna Sarkkinen. Hän arvioi kummankin kakaran (joilla siis Kennelliiton vaatima rokotusten varoaika oli juuri täyttynyt) punaisen nauhan arvoiseksi. Oosa ei sijoittunut "nauhakehässä", mutta Vinski meni ja voitti punaiset pennut! Aivan mahtavasti Sarilta ja Vinskiltä! BIS-kehässä (eikä parhaan villakoiran valinnassa) ei sitten kummempaa menestystä tullut, vaan Vinski oli yhdeksäs. Mutta todella hienosti poitsu jaksoi pitkän päivän esiintyä reippaasti. Ja liikkua (ainakin ajoittain ;)) upeasti.

// Oosa and Vinski participated in a totally unofficial dog show on Sunday. They both beat their pairs and got a red ribbon. Oosa wasn't placed among the puppies awarded with a red ribbon but Vinski won them all! Great job, Sari and Vinski! In BIS (or best poodle of the day) Vinski didn't have much success but he behaved very nicely through the long day.

Maanantaina sama parivaljakko lisättynä Leyalla lähti villakoirien metsätreeneihin, siis aloittelemaan hakuhommia. Treenit aloitetaan makkararingillä ja ai että Oosa ja Vinski hoksasivat nopeasti homman jujun ja juoksivat innolla ja vauhdilla hakemaan makkaraa oudoiltakin ihmisiltä. Leya skippasi makkararingin, koska juttu oli sille jo tuttu, ja siirtyi suoraan näkölähtövaiheeseen. Eli maalimies juoksi kissanruokapurkki kainalossaan Leyan nähden metsään. Hieman varovaisesti, mutta kohtuureippaasti Leya juoksi kummankin maalimiehensä luokse herkuttelemaan. Vähintään yhtä reippaita kuin Leya olivat myös kakarat :) Ne vaan ovat niin hurmaavia :) Treenien jälkeen Oosa ja Vinski saivat vielä leikkiä yhdessä. Niillä oli kyllä hauskaa.

// On Monday Oosa, Vinski and Leya went to train air-scenting. It was started by giving the dogs the idea that it is great to go to the people they find in the forest. Very quickly Oosa and Vinski found out that by running to the people they will be treated, so both run quickly from one person to another and were treated. Leya knew that phase already, so she started with air-scenting, though she could see the goals. Pretty nicely Leya run to the goals and got treats. The pups were at least as brisk as Leya :) They are just charming :) After finishing the training Oosa and Vinski played together a while. They really had fun!

Eilen Riesu käväisi trimmattavana. Myös sen kanssa Oosalla oli niin hauskaa pihalla, että taisi kumpikin pentu ansaita pesun, Riesu ehkä toisen samalle päivälle.

// Yesterday Riesu came to us to get groomed. He and Oosa had such fun out that I suppose both the puppies were washed afterwards, Riesu possibly for the second time that day.