Köyhän miehen dobo ja askel - A poor man's dobo ball and a step

Viime viikolla huomasin Lidlin mainoksesta, että sinne oli torstaina tulossa myyntiin erilaisia jumppapalloja. Onneksi Reetalla oli torstaiaamuna sopivasti asiaa Lidlin läheisyyteen, joten hän kävi ostamassa meille "peanut ballin". Jokainen koira on jumpannut pallolla tuosta lähtien päivittäin innokkaasti - aika harvassa lienee ovatkin ne koirat, jotka eivät makkaran perässä temppuja haluaisi tehdä :) Leya on pallolla ihan mestari. Ainoana koirista se hyppää aivan itse pallon päälle seisomaan ja siltä onnistuu siinä esim takajaloilla seisominen (siis etujalat ilmassa). Tämä ei yllättänyt meitä; Leya on koirista se, joka juoksee täysin suvereenisti pitkin sohvan selkänojaa (on tippunut sieltä elämänsä aikana yhden käden sormilla laskettavan monesti - äitinsä Yoda yritti kerran juosta tyttärensä perässä, mutta yritys päättyi putoamiseen) ja agilityssäkinhän Leyan ehdoton lempparieste on puomi.

// On Thursday Reetta managed to buy us a "peanut ball" (from Lidl) which we mostly use for training the dogs. Since Thursday all the dogs have trained daily on the ball. Leya is absolutely the best on the ball, which was not a surprise; she is the one who likes to run on the back of the sofa and has fallen from there less than five times in her life and in agility her absolute favourite is the dog walk. Leya is the only one of our dogs who jumps onto the ball by herself.

Leya ja Pimu yhdessä pallolla // Double training Leya and Pimu

Leya pallolla, Hessu ihailee // Leya on the ball, Hessu admiring

Eilen otimme Ronjan kanssa suuren askeleen // Yesterday me and Ronja took a great leap:

Sekä Titolle että Pimulle on nyt agilityn kisakirjat hankittuna. Titokin meni ihan odotetunlaisesti medikoiraksi, vaikka tuomari halusikin mitata sen. Ronja on jo myös hankkinut lisenssin, minä en vielä. Mutta piakkoin varmaan meidänkin kisauran aloitus koittaa. Ihan ei ehkä Pimun kanssa vielä valmiita olla, mutta jospa sen ei nyt olisi niin väliä, joskus meidän on kuitenkin kisaaminen aloitettava.

// Both Tito and Pimu have now their agility record books. As expected, Tito was measured to be a medium size dog. Ronja has already bought a competition license to herself, I haven't. But me and Pimu are also going to start competing soon. Maybe we are not quite ready already, but maybe it is not that serious, someday we just have to start.

Kisakirjojen hankkimisen jälkeen vein Titon, Pimun ja vain ookkaamassa mukana olleen Hessun käymään koirapuistossa. Harvinaista "herkkua" meidän koirille, arkea Titolle. Mutta mukavaa koirilla oli, vaikka ihan omalla porukalla paikalla oltiinkin.

// After purchasing the record books I took Tito, Pimu and Hessu to a dog park. Our dogs do not go there often, Tito does. But they had fun though there were no other dogs.

Tänään annoin koirille sunnuntain kunniaksi puruluut. Yllätyksekseni Hessu oli syönyt omansa ensimmäisenä kaikista koirista.

// Today I gave chew bones to the dogs. Surprisingly Hessu was the first to have finished his.

Hessu

Yodan tyylinäyte

Yodan kuva on erityisen huonolaatuinen, mutta ehkä siitä näkee, että Yoda alkaa jo näyttää kunnolla nyörivillakoiralta. Sen turkin nyörittyminen on kyllä hoitunut todella kivuttomasti, melkein itsestään! Nyt noita nyörejä voisi jo kunnolla huolitellakin, sen verran niissä on jo kokoa.

// Yoda's picture is of especially poor quality but maybe one can see that Yoda starts looking like a proper corded poodle. Cording her coat has been very easy and effortless, it has happened almost of itself. Now I could really even groom the cords, they are getting that big now.