Näyttelykesä taputeltu - The end of the dog show summer

Tänään Kemin kansainvälisessä koiranäyttelyssä, Darko Korosecin tuomaroimassa kehässä meiltä oli näytillä ensin Uikki ja monta tuntia myöhemmin Oosa. Ylläolevassa kuvassa neitosten saalis :)

// Today in Kemi international dog show, judged by Darko Korosec, we had first Uikki and several hours later also Oosa in the ring. The prizes of the girls are shown in the picture above :)

 Uikki sijoittui paras narttu -kehässä toiseksi ja sai sekä vara-sertin että vara-cacibin. Tuomari ikuisti Uikin jopa omaan kameraansa :) Hän kysyi myös että onko nyöriturkin hoitaminen vaikeampaa kuin tavallisen, johon vastasin, että ei, joissain tapauksissa jopa paljon helpompaa. Uikin arvostelussa turkista on maininta ”correct coat”.

// Uikki was second in the best bitch class and got both a res-cac and res-cacib. She even ended up in the judge’s camera :) The judge also asked if the corded coat is harder to maintain than a regular coat. I told that in certain cases it’s much easier. He commented Uikki’s cords in the critiques by saying ”correct coat”.

Oosan vuoro oli tosiaan monta tuntia myöhemmin. Oosan kanssa kehässä on joskus melko haasteellista sen energiamäärän takia ja minulla olikin melkoinen motivaatiopula kun aloin valmistaa Oskua kehään. Saksin sitä aikalailla, ehkä vähän eri malliin kuin aiemmin. Juoksutin sitä myös jonkin verran ja totesin, että jos sen kanssa juoksee lujaa, se kantaa itsensä liikkeessä paremmin.

// Oosa’s turn was really many hours later. It is often pretty challenging in the ring with Oosa because of her huge amount of energy, so I quite lacked the motivation to prepare her to the ring. I scissored her in a little different model than previously. I also ran with her and started thinking that she might carry herself better if I ran faster.

Muutokset kannattivat! Lopulta Oosa voitti nartut, sai ihkaensinmäisen cacibinsa ja oli lopulta VSP! Suoraan sanottuna, en olisi uskonut!

// Those changes were useful! Finally, Oosa won the bitches, got her very first cacib and ended up as BOS! Honestly, I wouldn’t have believed!

Hieno päivä siis, kaikenkaikkiaan. Ja ihanaa oli, että Oosan Eddie-isän omistaja oli todistamassa Oosan menestystä. Ja hieno hetki oli myös kun Dianen Thore valmistui Suomen muotovalioksi ja sai viimeisen C.I.B.-arvoon vaadittavan cacibinsa. Grattis, Diane!

// So, all in all, we had a great day! And it was great that the owner of Oosa’s dad Eddie was there witnessing Oosa’s success. And we had another great moment when Diane’s Thore finished her FI CH title and got the last cacib needed for C.I.B.-title. Congratulations, Diane!

Tämä oli meidän poppoolle kesän viimeinen näyttely, syksyllä ehkä jatketaan. Tulosten valossa ei huono kesä:

// This was the last show for our gang in this summer, perhaps we’ll go on in the autumn. Not a bad summer if we look at the results:

Leya FI & EE MVA

Oosa FI & EE & LV MVA + 1 CACIB

Uikki FI & EE & LT & LV & BALT MVA

(niin ja tietysti Vinski vielä FI & EE MVA)

Kaksi uutta LV MVA ja Uikista Balt MVA - Two new Latvian Ch, Uikki also Baltic Champion

Reissu lähenee loppuaan, olemme jo vahvasti kotimaan kamaralla matkalla pohjoiseen.

// Our trip is ending and at the time we are back in Finland and driving towards home.

Latvian Ogren näyttelyistä saatiin kuin saatiinkin tuomisiksi kolme uutta titteliä, kun Uikista tuli lauantaina Marko Lepasaaren arvostelemana Latvian muotovalio ja Uikki teki historiaa ja tietojemme mukaan ensimmäisenä nyöriturkkisena keskikokoisena villakoirana saavutti Baltian muotovalion tittelin. Uikki sai lauantaina myös Ogre Winner-18 tittelin :). Toki se teki tietojemme mukaan historiaa jo saavuttamalla ensimmäisenä nyöriturkkisena keskikokoisena villakoirana Suomen muotovalion arvon, joka siis on toki toistaiseksi vahvistamatta. Mutta siis Uikin nyöriturkissa tekemä näyttelyura on käsittääksemme kokonaisuudessaan historiaa.

// We got three new titles from Ogre, Latvia. On Saturday Uikki made history by being (as far as we know) the first medium-sized poodle in corded coat becoming Baltic champion! Though, as far as we know, she made history already by being the first medium-sized poodle in cords becoming Finnish Champion, which though, hasn’t been confirmed yet. But her show career in cords is all history.

Oosa oli Ogressa sekä lauantaina että sunnuntaina paras narttu 2 upeasti liikkuneen vajaa kaksivuotiaan latvialaisen isovillakoiranartun jälkeen. Onneksemme kyseinen koira sai lauantaina alle kaksivuotiaan sertisaldonsa täyteen ja näin ollen sunnuntain sert siirtyi Oosalle ja Oosasta tuli Latvian muotovalio. Jes!

// Oosa was both on Saturday and Sunday the best bitch 2, after a greatly moving, young, Latvian standard poodle bitch. Luckily, that dog got her second Latvian cac on Saturday and now she has to wait until getting two-year-old before she is allowed to take the next Latvian cac. So Oosa got a cac on Sunday and became Latvian Champion. Just fantastic!

Loppujen lopuksi reissun haaveissa olleista titteleistä jäi puuttumaan vain kaksi: Oosan LT MVA ja sitä myöden BALT MVA. No, jäipä jotain haaveita ehkä tulevaisuuteenkin.

// Finally, we missed only two titles we dreamt of when planning the trip: Oosa becoming Lithuanian and Baltic champion. Well, at least we have some dreams still in the future.

Ensi viikonloppuna Oosa ja Uikki pyörähtävät vielä kehässä Kemin koiranäyttelyssä, sen jälkeen pidämme kyllä jo näyttelytaukoa ja jotain muuta säpinää taitaakin olla näille tyttösille luvassa: tivolia ja rally-tokoa nyt ainakin. Ja treenaamista, lenkkeilyä sekä rentouttavaa kesänviettoa.

// Next weekend both Oosa and Uikki will still be shown in Kemi international dog show. After that we’ll have a break from dog shows but there might be some other action planned for these girls: at least an amusement park and rally-obedience. And training, running and spending the relaxing summer.

Pimu

Tänään olisi Pimun syntymäpäivä, se täyttäisi vasta seitsemän. Kyyneleet silmissä tätä kirjoitan, Pimun menettäminen oli niin suuri isku ja menetys, että tuntuu, ettei toipumiseni siitä ole edes vielä alkanut. Maaliskuussa selkäongelmien myötä luovuimme toivosta saada Pimusta toinen pentueellinen jälkikasvua, mutta uskoin, että meillä olisi tulevaisuus rally-tokon ja ehkä jopa koiratanssin saralla. Vähänpä tiesin. Yksissä koiratanssitreeneissä ehdimme vielä käydä yhdessä iloitsemassa ja pitämässä hauskaa.

Pimu ei jättänyt meitä selkäongelmien vuoksi, kuten valtaosa blogin lukijoista lienee luulee. Saimme kuntoutettua Pimun selän varsin mukavaan kuntoon, kiitos osteopaatti-Jarmon ja fysioterapeutti-Saaran. Päivittäin jumppasimme kotona Saaran ohjeiden mukaan, Pimulla hymy suupielissä kun naksutin ja tasapainotyyny otettiin esiin. Se rakasti aina treenaamista kanssani.

Äitienpäivän jälkeisellä viikolla huomasimme kaikki, että Pimun kunto alkoi hiipua. Vähä vähältä se makoili enemmän, välillä istui hankalasti ja vaikutti että siltä olisivat kadonneet taas kuntoutuksella jo takaisin saadut voimat takajaloista. Ajattelimme, että selkään sattuu, seuraavalla viikolla olisi taas fysioterapeutin tapaaminen, ehkä sieltä tulisi apuja.

Perjantai-iltana Pimu ei halunnut jumpata. Edelleen ajattelin, että selkä on kipeä. Kuitenkin se juoksi rakkaan lapsensa Oosan kanssa pihalla ja kun Ronja tuli koiriensa kanssa, Pimu juoksi iloisena heitä vastaan.

Lauantaina Pimu oli entistä vaisumpi ja se joi mielestämme normaalia enemmän. Päätimme käyttää sitä päivystyksessä, että kohtutulehduksen mahdollisuus saataisiin poissuljettua. Kohtu ja virtsarakko olivat puhtaat eikä Pimulla ollut kuumetta. Se sai kipupiikin ja me kehotuksen ottaa manantaina yhteyttä omaan lääkäriimme. Sunnuntaina Pimu oli vielä vaisumpi. Illalla se kävi ulkona pissalla ja kun se tuli sisään, lattialle valui vielä vähän hyvin tummaa pissaa.

Maanantaita vasten yön Pimu oli ollut levoton. Rasmus lähti aikaisin töihin ja tuli herättämään minut. Vein Pimun ulos ja otin siltä pissanäytteen iltapäivälle varattua lääkäriaikaa varten. Pissa oli aivan tummaa, vaikka Pimu joi paljon. Kun Make heräsi, kysyin voisiko hän viedä Pimun jo aamusta lääkäriin. Lopulta Make ja Ronja viettivät seitsemän tuntia hiipuvan Pimun kanssa lääkärissä, Pimu oli tiputuksessa koko ajan ja oli jonkun kerran heilauttanut häntäänsäkin. Tajusin, ettei se ollut syönyt mitään torstain jälkeen. Verikokeiden tulokset olivat karut: Pimulla ei ollut verihiutaleita ja ennuste oli olematon, mutta hitunen toivoa annettiin kortisonista ja antibiootista. Make ja Ronja toivat Pimun vielä kotiin, kontrolliaika varattiin seuraavalle iltapäivälle eli tiistaille 22.5.

Kontrolleja ei otettu, vaan me kaikki neljä olimme saattamassa rakasta rakasta Pimua viimeiselle matkalleen. Kantokunnossa, hyvin heikkona se rauhallisesti nukahti ikiuneen istuessani sen vieressä ja silittäessäni sitä vielä viimeisen kerran ja kertoessani vielä sille kuinka rakas se oli.

Eläinlääkärin ehdotuksesta ja kasvattajan toiveesta lähetimme Pimun avattavaksi Eviraan. Viime viikolla saimme ruumiinavauspöytäkirjan: ruumiinavauksen päälöydös oli pahanlaatuinen verisolukasvain eli nk akuutti leukemia. Kasvainsolukkoa löydettiin kaikkialta Pimusta. Mitään ei siis olisi voitu tehdä Pimun pelastamiseksi.

Viikon kuluttua haemme Pimun uurnan kotiin ja se pääsee isänsä viereen yläkaappiin.

Pimu viimeisenä aamunaan.

You’re my heart, you’re my soul.

Uikista LT MVA - Uikki a new LT CH

Uikki sai sekä eilen että tänään Jurbarkasin kaikkien rotujen näyttelyissä Liettuassa winner-N:n ja näin ollem siitä tuli myös Liettuan muotovalio. Lauantain tuomari oli 25 vuotta villakoiria kasvattanut Tamara Sarmont, joten ihan arvostettu tulos.

// Uikki got both today and yesterday winner-N in all breed dog shows in Lithuania so she became a new LT CH. The judge of yesterday was Tanara Sarmont who has bred poodles for 25 years so that result is respected.

Oosan kilpakumppanina kumpanakin päivänä oli suomalainen valioluokan narttu, joka vei voiton kumpanakin päivänä. Onnittelut omistajalleen - ja kasvattajalleenkin! Lauantain tuomarin mukaan Oosa on kaunis ja parempi kuin voittanut narttu, mutta se ei esitä itseään eikä rakasta kehässä olemista. Sunnuntaille sitten koitin toisenlaista strategiaa ja annoin Oosalla vapauksia ja ”löysää” - ja minulla oli kehässä todella huonosti käyttäytyvä koira. Jotakin tuohon Oosan esiintymiseen pitäisi keksiä. Tai no, tämän hetken ajatuksella vain kolme näyttelyä jäljellä, että eipä siihen hirveitä ehdi kehitellä.

// Oosa had a champion female from Finland as a conpetitor on both days and that won Oosa on both days. So no new title to Oosa. The judge of yesterday said that Oosa is a beautiful poodle and better than the winner but  she doesn’t show herself or doesn’t love being in the ring as a poodle should. So I changed my strategy for Sunday, didn’t keep Oosa under the control as usually but gave her more freedom. And I had a really badly behaving poodle in the ring. I should find a solution to Oosa’s way to be in the ring. But, at the time, we only have three shows planned so there isn’t that much to do.

B-pentujen Vinski (T. Blazing Fire) päätti tänään näyttelyuransa (ainakin toistaiseksi) Oulun kv-näyttelyssä, Klaus Strackin tuomaroidessa. Arvostelu oli todella upea, pelkkää excellentiä kaikki, Vinski lopulta PU2 ja sai vara-cacibin. Kiitos Sarille kehän kiertämisestä Vinskin kanssa sekä tietysti turkinhoidosta (eilen kaksikko kävi tekemässä kaksi hienoa tulosta rally-tokon avoimessa luokassa, joten Vinskistä on moneksi).

// Vinski from our B-litter (Tyystilyksen Blazing Fire) ended today his show career, at least for now. He got a great critiques full of excellents from Klaus Strack and ended up as BM2 with res-cacib. Yesterday he took part in a rally-obedience and made two great rounds there so Vinski has it!

Kaksi uutta valioa! - Two new champions!

Tänään sekä Leyasta että Uikista (kuvassa Uikki vasemmalla) tuli tuulisessa Ülenurmessa Viron muotovalio ja sitä myöten myös Suomen muotovalio! Jess!

// Today we got two new champions of two countries! Yes! Both Leya and Uikki (in the picture Uikki is on the left) finished their Estonian champion titles and are as well allowed to request for the title of Finnish Champion.

Leya oli Sava Ignjatovicin (Serbia) tuomaroimana PN1, VSP  ja sai kolmannen Viron sertinsä huhtikuisten Rakveren sertien jatkoksi ja tuli näin ollen Viron valioksi. Viime vuodeltahan Leyalla on myös Suomesta yksi sert, joten siitä tulee myös FI MVA. Leyan turkkia onkin kotiinpaluun jälkeen tarkoitus sitten vähentää, katsellaan veteraani-iän täyttymisen jälkeen ensi vuonna palaammeko kehiin.

Uikista tuli viime kesänä Viron juniorivalio, jolloin yksi Viron aikuis-sert oikeuttaa sen EE MVA-titteliin. Uikki oli tänään Leyan tavoin PN1, VSP ja sai sen haluamamme SERTin Uikillahan on Suomesta kaksikin sertiä (ja yksi nord-sertikin), joten se on myös oikeutettu hakemaan FI MVA-arvoa Viron muotovalion arvon vahvistamisen jälkeen. Uikin osalta Baltian kierros jatkuu vielä ja ensi viikonloppuna myös Oosa osallistuu karkeloihin.