Huh hellettä! Lämmintä on riittänyt, eikä ole hirveästi tehnyt mieli läppäriä avata. Osansa ajasta on tietenkin vienyt suuremman puoleinen remontti, joka on meillä kotosalla menossa. Koirien kanssa on kuitenkin puuhailtu yhtä sun toista.
Erityisesti keskarit ovat päässeet uimaan useamman kerran. Ne kaikki (jopa Yoda!) uivat innoissaan ja toinen toistaan paremmalla tekniikalla. Uimamaisterihan meidän koirista on Mortti. Jos jollakulla jää lelu veteen, Mortti kyllä hakee. Sillä on todella upea ja tehokas tekniikka.
// We have had a very hot July and especially our miniature poodles have been swimming several times. All of them swim very eagerly. Mortti is absolutely the best swimmer; he has a great and efficient technique.
Toiseksi paras tekniikka on varmaan Yodalla. Yoda lämpenee uimiselle todella hitaasti (ja haukkuu siihen saakka), mutta viimein kun innostuu, se ui todella hyvin ja myös noutaa innokkaasti, kuten kaikki meidän koiramme.
// The second best swimmer is Yoda. She thinks (barks) quite long before starting swimming but then she swims extremely well. She also retrieves things as all of our dogs.
Hessu on myös päässyt uimaan kerran tänä kesänä. Hessuhan ui myös hyvin. Sillä oli oikein hauskaa rannalla, se pelaili pallolla ja ui välillä. Ilmeisesti se väsyi uidessa liikaa, koska seuraavana päivänä se sai ihmeellisen kohtauksen. Viikko siitä se sai jälleen kohtauksen. Sille tehtiin Oulun Animagissa seuraavana päivänä tutkimuksia, mm kuunneltiin sydän ja keuhkot, otettiin verenkuva sekä verinäyte kilpirauhastestiä varten. Kaikki edellä mainitut olivat aivan kunnossa: sydämessä ei sivuääniä tai muutakaan, ei huomautettavaa tulehdusarvoissa, maksa- tai munuaisarvoissa eikä kilpirauhasen toiminnassa. Kipua se ilmensi selästä (tämä oli minulla kyllä jossain määrin tiedossakin) sekä mahdollisesti toisessa lonkassa. Mitään varsinaista syytä kohtauksille ei löydetty. Sille määrättiin 2 viikon kipulääkekuuri sekä vain lyhyttä lenkitystä. Kipulääkitys onkin mielestäni auttanut Hessun oloon. Nyt vain seurataan sen vointia ja pidetään vanhuksesta hyvää huolta <3
// Hessu has also once been swimming. He swims well too and he had lots of fun playing with a ball and swimming. But he probably got too exhausted because next day he had a strange fit. A week after that he had another one and next day we took him to a veterinarian. He was examined and blood tests were taken. His heart and lungs were okay (e.g. no murmur) and there was nothing wrong in his blood tests (no lever, kidney or thyroid problems). He showed a little pain in the back (which I already was conscious about) and maybe in a hip but the real reason for the fits was not found. He was prescribed two weeks painkiller and only short walks. I think he is better now. Now we'll just keep an eye on his condition and take a good care of our senior <3
Tito on uinut tänä kesänä paljonkin. Välillä se on jo ollut vähän kyllästynyt, mutta eilen kun kävimme uittamassa keskareita Valkeisjärven (Valkiaisjärven) koirarannalla, Tito kyllä innostui uimaan kovasti muiden kanssa.
// Tito has swam a lot this summer. He has even been a little fed up with swimming, but as we took the miniatures for swimming yesterday, he swam a lot together with others.
Leya on myös hyvä uimaan ja ui mielellään. Olkoonkin, että kun olimme viime viikolla Ronjan kanssa uittamassa koiria Sonnisaaren kupeessa, Leya oli hukkua kaksi kertaa (Ronja pelasti sen kerran ja minä toisen). Joessa on arvaamattomia virtauksia ja ne olivat viedä Leyan mennessään. Onneksi Leyalle ei jäänyt mitään kammoa vedestä.
// Leya is also a good swimmer and likes swimming. Though, last week she was about to drown twice. Me and Ronja took the dogs swimming in the river and there were surprising flows which tried to take Leya. Ronja rescued her once and I once. Luckily Leya did not get any fear but swims as eagerly as before.
Nyt kun kaikki keskarit ovat lyhyessä ja helppohoitoisessa turkissa (paitsi Leyalla on kyllä takkuja), täytyy kyllä talvellakin viedä niitä uimaan.
// Now that we have all the miniatures in a short coat, we absolutely have to take them swimming also in the wintertime.
Pimu on päässyt uimaan vain kerran. Sen turkki kerää ihan järjettömän määrän hiekkaa ja itsekseen sen kestää kuivua noin vuorokausi, joten Pimun uittaminen ei ole mikään ihan pikkujuttu. Pimukin ui innoissaan, mutta sen uintitekniikka ei kyllä ole mikään maailman paras. Sillä on myös hauska tapa, että kun se pääsee uimisessa hyvään tahtiin, se harrastaa kuviokelluntaa :) Eli liukuu vedessä itseään liikuttamatta, nyörit veden päällä kelluen.
// Pimu has been swimming only once. Her coat is so full of sand and dries very slowly (takes about a day) after swimming so it is not a piece of cake. She also swims eagerly but she has not the best technique. She has a funny habit to do some form floating in water; she slides in water without moving herself, the cords floating in the surface.
Olemme myös harjoitelleet agilityä joka viikko. Viime viikolla koin onnistumisen hetkiä Pimun kanssa ja tällä viikolla Leyan. Ensimmäistä kertaa Pimu ns. haki esteitä radalla ja sain myös esimakua sen vauhdista kun se ensimmäistä kertaa kiihdytti vauhtiaan kunnolla radalla. Pimu on siinä kovasti isänsä kaltainen, että keinu on sille helppo juttu. Se ei vaan ymmärrä mikä keinussa olisi hankalaa tai jännittävää. Pimuhan osaa agilityesteistä muut paitsi pujottelun, joka etenee hitaasti mutta varmasti. Leya yllätti minut tekemällä pujottelun ohjureilla ilman minkäänlaisia ongelmia, molemmilta puolilta ohjaten. Leyan estevarmuus on kasvanut tänä kesänä kovasti viime vuodesta: nyt se ei minunkaan ohjaamanani kierrä enää esteitä. Hidashan se on, sellainen senioriagilityyn - tai kuten Ronjan kanssa vitsailimme, jopa rollaattorilla ohjattavaksi - sopiva. Mutta minulle pääasia on, että Leya on selkeästi alkanut nauttia agilitaamisesta, kilpailullisia tavoitteita meillä ei kyllä ole. Harmi, ettei agilitystä ole kuvia ollenkaan :(
// We have trained agility every week. Last week I had moment of luck with Pimu and this week with Leya. Pimu made good courses and searched for the first time next obstacle on the course by herself. I could also taste her speed when she really speeded up. Pimu is like her father and the seesaw is a piece of cake for her; she just does not understand that there could be something difficult or exciting. Pimu knows all the obstacles except weave poles. But we keep on training them all the time. Leya surprised me by doing weave poles with wire guides totally trouble-free. She has also become more confident with obstacles compared to last summer. She is still very slow, she would suit perfectly to senior agility (or could be lead with a walker, as me and Ronja joked). But the most important is that she has started to enjoy agility! Unfortunately there are no pictures about agility :(
Viime viikolla Reetta oli reissussa ja minä sain kunnian hoidella Ponia. Yhtenä päivänä kävin Hessun ja Ponin kanssa yhteiskävelyllä. Voi että Hessu oli onnellinen! Sehän vietti viisi ensimmäistä vuottaan monta tuntia viikossa tallilla ja osaa käyttäytyä todella hienosti hevosten kanssa (se mm tietää, ettei hevosten tarhoihin ole koirilla mitään asiaa). Yritin ottaa hevosesta ja Ponista yhteiskuvaa, mutta harmi kyllä se ei onnistunut.
// Last week Reetta made a journey and I took care of our pony. One day I made a walk with Hessu and the Pony. Hessu was really happy! He spent several hours a week at a stable during his first five years and he knows how to behave among horses. It is a shame that I did not get a photo of Hessu and the Pony together.
Ai niin, viime viikolla kävin myös serkkuni ja hänen whippetinsä kanssa kimppalenkillä Virpiniemen takametsässä. Ei niin onnistunut ilta, moneltakaan kantilta, allaoleva kuva kertonee jotain illan tapahtumista, muutakin sitten sattui.
// Last week I also had a walk in the backwoods with my cousin and her whippet. Not that successful evening in any dimensions, maybe the picture beneath reveals something. Also other things happened.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti