Kun Pimu ultrattiin tyhjäksi, aloin tiirailla agilityn kisakalenteria etsien suht lähistöllä olevia agigeimejä. Kaksi kertaa on kesäkuun lopun jälkeen käyty treenaamassa ja tänään teimme paluun kisaradoille. Täytyy myöntää, että aamulla, kun kello soi kuudelta (sunnuntaiaamu, olisin saanut nukkua ihan niin pitkään kuin nukuttaa), mietin, että onko tässä mitään järkeä. No, eihän tässä oikeasti ole :)
// When Pimu was examined not to have puppies I started looking for agility competitions somewhere nearby. We have trained twice after the end of June and today we were back in competitions. I have to admit that as my alarm clock rang at six this morning I thought if this all was sane (Sunday morning, I could have slept as long as I would have liked). And actually, it isn't :)
Suuntasimme Vollen keulan kohti Kajaania, johon olin ilmoittautunut kahdelle agiradalle, Pimulla kun jo se hypärinolla ykkösistä on. Lähtöluettelosta olin lukenut, että lähtisimme kumpaankin kisaan kaikista kokoluokista kaikkein ensimmäisimpinä. No, siitähän oli jo kokemusta, eikähän kisat tuolloinkaan huonosti menneet, joten ei paineita tästä. Tuomarina tänään toimi Timo Teileri. Ekan radan "profiili" oli varsin helppo, mutta kyllähän se tiedetään, että agissa voi tapahtua vaikka mitä. Meille tapahtui tällä kertaa sellainen, että kun Pimu varasti lähdöstä, se hyppäsi ensimmäisen riman huolimattomasti ja rima putosi. Muuta virhettä emme radalla saaneetkaan aikaan (emme pujottelusta emmekä kontakteiltakaan, jihuu!) ja ihanneaikakin alittui 5,16 sekuntia (vähän oli säätöä yhdellä hypyllä ja tämä söi sekunteja). Tällä tuloksella sijoitus viides ja lievä harmitus tuollaisesta virheestä.
// We headed towards Kajaani where I was to have two starts because Pimu already has the leg from the jumping course. I had read on the start list that we would be the first ones on the course of all participants today. Well, we have done it also before with a nice result, so it was no reason for stress. The judge today was Timo Teileri. The first course looked easy but as we know everything can happen on the course. Pimu took a false start and jumped over the first bar carelessly and dropped the bar. That was our only fault on the course (no faults on weave poles, or contact zones - Yippee!) and our time was 5,16 second under the standard course time, so after all a nice result. We had a little problem at one jump and it brought us a little more time, though. Finally we were 5th in this competition.
Medien ja minien aikana kävelyttelin Pimua ja vein sen lopulta autoon odottamaan. Kun meidän toisen kisan rataantutustuminen alkoi, Make otti sen autosta ja lämmitteli loppuun. Tämä rata oli vaikeampi, oli pyörimistä sinne ja vähän tänne, tiukka putkesta putkeen vienti ja vähän harhautusesteitäkin matkan varrella. No, me teimme Pimun kanssa NOLLAn ja ihanneaikakin alittui 7,38 sekuntia! Meidän suoritus oli kokonaisutena sellaista oikein mukavaa yhdessä tekemistä. Ja loppujen lopuksi johdimme kisaa alusta loppuun - siis ME VOITIMME kisan! Huisin hienoa! Aivan parasta! Vitsit, olen onnellinen. Nyt meiltä puuttuu enää vain yksi nolla luokkanoususta ja syksyn aikana jatkamme sen metsästämistä :)
// During medium and small dogs I walked Pimu and finally took her to the car. When it was time for my second briefing Make took Pimu from the car and warmed her up. This course was more difficult than the previous one: going around here and there, a tight way from a tunnel to another and even some ghost obstacles on the way. But, we made a CLEAR ROUND with 7,38 sec under the standard course time. We just had fun and worked together on this course. And finally, we led the competition from the start until the end - so we WON! It was so great! It was just the best! I am so happy! Now we only need one more leg to enter the class 2 and we will keep on hunting for it :)
 |
| kuva Markku Ollila |
Onnea agimenestyksestä! :)
VastaaPoistaKiitos! Hienolta tuntui :)
Poista