Yodalle oli varattu lääkäriaika maanantaiksi. Tai oli Mortillekin, mutta erinäisten sattumusten ja mutkien takia vain Yoda lääkäriin lähti. Yodahan steriloitiin noin vuosi sitten ja jo kesällä huomasimme sillä esiintyvän virtsankarkailua. No, henkisesti olimme tähän olleet varautuneet; eihän meillä nyt mikään mene kuin Strömsössä. Pissaongelman lisäksi halusimme kuvauttaa Yodan kaularangan, koska sillä on nyt ollut muutaman kerran outoa ja rajuakin kipuilua, joka meidän mielestämme on lähtöisin kaula-alueelta. Lisäksi Yoda on muistimme mukaan aina ollut herkkä esim pannasta tulevalle vedolle ja onhan sille muutama tapaturmakin sattunut, mm se on pudonnut raviradan irtokatsomosta maahan saakka.
No, tutkimusten tulokset olivat, että Yodalla ei ole pissatulehdusta, vaan virtsankarkailu johtuu todennäköisesti steriloinnista. Yodalle on resepti lääkitystä varten odottamassa eläinlääkärissä ja kunhan lääkehoitoa on jonkin aikaa kokeiltu ja jos se tepsii, lähtee klinikalta Kennelliittoon hakemus poikkeuslupaa varten Yodalle, lääkittynä kilpailemiseen. Eli Yodan uuden tulemisen kokenut näyttelyura ei ole vaarassa.
Röntgenkuvissa ei näkynyt mitään syytä Yodan kipuiluun. Oireiden ja kertomukseni perusteella lääkäri epäili vanhaa välilevytraumaa, joka aiheuttaa hermokipua. Varmennuksen tästä saisi vain magneettikuvauksella, mutta hoitoa tällaiseen vaivaan ei (koirilla) ole. Toivotaan, että kivut pysyvät poissa ja iloinen Yoda toimintakykyisenä.
Mortti pääsee joutuu lääkäriin ensi kuussa yhtä aikaa Pimun kanssa. Pimulta puhdistetaan (alaetu)hampaat ja Mortilta otetaan kontrollinäyte kilpirauhasen vajaatoiminnan lääkityksen vuoksi.
Postauksen kuvituksena olkoot vaikka videonpätkä Yodasta ja marsuistamme. Vaaleampi marsu muutti meille viikko sitten meillä jo kolme vuotta asuneen Pippinin seuraksi. Tosi hienosti pojat tulevat toimeen yhdessä. Valitettavasti käytän vanhaa kännykkää ja videon laatu on sen mukainen :)
Yoda osallistui eilen Limingan ryhmänäyttelyyn, joka siirrettiin suuren osallistujamäärän takia Äimärautiolle. Tuomarina keskikokoisilla villakoirilla oli varsin hauska herrasmies, Enrique Mate Duran. Hän höpötteli sekä koirille että omistajalle todella paljon "oh, she is so lovely - and so is her owner, too" -tyyliin. Jollain tasolla Yoda hurmasi tiukahkon tuomarin, joka jakoi ainakin keskareille melko paljon EH:takin. Yoda sai VET ERI, VEK 1 ja SA ja koska oli ainoa rotunsa veteraani, siitä tuli tietysti myös ROP VET. Arvostelussa veteraaniamme vain ylistettiin :) Paras narttu -kehässä Yodalle ei kuitenkaan sijoitusta, vaan juuri se jäi viiden nartun joukossa sijoituksen ulkopuolelle.
// Yoda was at a dog show yesterday. The judge was a funny gentleman, Enrique Mate Duran. He chatted a lot with dogs and owners while judging. In a way he liked Yoda, otherwise he gave lots of VG:s but Yoda got EXC and even CQ. As an only veteran in her breed, she was of course also Best of breed veteran. But she wasn't placed in Best Bitch, though.
Paras narttu -kehässä // in the Best Bitch competition
Keskareiden rotukehä oli heti aamusta (kehän ensimmäinen rotu) mutta koska iso veteraanikehä kutkutteli mielessä, kävimme Maken kanssa Valkeassa ostoksilla. Ja sieltä tarttui mukaan "laumamme uusin jäsen"
// When waiting for the big veteran ring we went shopping and bought this new pack member :)
Shoppailujen jälkeen palasimme Äimärautiolle odottamaan. Mitään menestystä isossa kehässä ei tullut, mutta kylläpä Yoda oli liikkeellä upealla asenteella! Kokoomakehässäkään odotellessa sen häntä ei laskenut hetkeksikään, se jaksoi ja jaksoi mahtavasti. Ja ilo sen kanssa oli juosta kehässäkin, kun se liikkuu niin hienosti.
// In the big veteran ring Yoda didn't get any success but it was a delight to show her. She had the best attitude. Also when waiting in the pre-judging ring, her tail was high all the time. And it was also a pleasure to run with her in the ring because she moves so beautifully.
Tänä aamuna varhain oli sitten Pimun agilitykisojen vuoro. OKK:n kisoissa kakkoset aloittivat päivän ja pikkasen ehkä väsytti herätä viikonlopun toisena päivänäkin kellon soittoon. Kakkosten kisat tuomaroi Kari Jalonen. Radat olivat kyllä kivoja. Vähän sai miettiä ratkaisuja, mutta ne olivat kuitenkin ihan juostavissa. Agiradalta meille hyl. Meillä oli 10 alla (5 vp keppien viimeisestä välistä sekä puomin alastulolta), kun myöhästyneen valssin seurauksena hukkasin Pimun kokonaan ja se ehti hypätä esteen väärään suuntaan. Hyppyradalta radalta 10 vp (pujottelun aloitus ja viimeinen väli - huoh) mutta lisäksi reilusti yliaikaa. Tällä reilulla virhepistemäärällä olimme kuitenkin kisan kolmansia ja taas karttui muumimukikokoelma, tosin tälle mukille on jo jatkokäyttö suunniteltuna :)
// Early this morning Pimu and I had agility competitions. I was quite tired to wake up early also on Sunday.The judge was Kari Jalonen and he had designed nice courses; something to think and plan about, but not at all impossible to run. Our agility course was disqualified: at one point I lost Pimu and she jumped a fence to the wrong direction. On the jumping course we got 10 faults on the course (from weave poles) but lots of overtime. Though, we were 3rd and our Moomin mug collection was expanded.
Ensi viikonloppu ja seuraavakin ovat kyllä outoja: ei omiin koiriin liittyviä menoja tiedossa lainkaan! Toki ensi sunnuntaina olen menossa koiratanssikisoihin talkoilemaan ja katsomaan hienoja esityksiä. Toki omien koirien päänmenoksikin on kaikenlaista tiedossa ja suunnitteilla, mutta jonkin aikaa ne saavat keskittyä lenkkeilemiseen. Ja myös treenaamiseen: vuokraan kaverin kanssa muutaman kerran treenihallia lähistöltä.
// The next two weekends are weird: no planned activities for our own dogs! I am going to work at a freestyle competition on next Sunday but our own dogs may just relax for a while. Or actually I will rent a hall couple of times with a friend and train the dogs there a little.
Tässä vielä lauman menoa yhdeltä viime viikon lenkiltä. Yhtään eivät vapaana juoksemisesta nauti.
// Here's a short video from one of our walks last week. The dogs don't enjoy running free, or do they?
Eilen oli Siikajoella, tarkemmin ottaen Ruukin hevoskeskuksen maneesissa kaikkien rotujen pentunäyttely. Villakoirilla tuomarina oli Jari Laakso, joka joskus muinoin sijoitti Pimun BIS1-sijalle match showssa. B-pennuistamme paikalle lähtivät kaikki Oulussa asuvat eli Vinski (T. Blazing Fire), Oosa (T. Black Roses) ja Riesu (T. Bittersweet Spell). Tämä oli myös Riesulle näyttelydebyytti ja taisipa olla omistajalleenkin. Minä ajelin paikalle Eevan ja Tytti-portugeesin kanssa. Harmittavasti vain kehät olivat maneesin ääripäissä, joten hirveästi emme aikaa näyttelypaikalla pystyneet yhdessä viettämään. Minä sain kunnian esittää kehässä Oosani lisäksi myös Vinskin.
Rotumme arvosteltiin kehässään viimeisenä, joten vaikka emme ajelleetkaan paikalle aamusta, aikaa oli hyvin viimeistellä pennut kehään sekä harjoitella kaunista esiintymistä. Isovillakoiria oli ilmoitettu "vain" meidän pentumme ja niistä ensimmäisinä kehään menivät Riesu ja Vinski. Riesun ja omistajansa runsas harjoittelu kantoi tulosta ja Riesu esiintyi mukavasti, vain liikkeissä sillä on ongelmaa hoksata, että pitäisi mennä kaunista ravia eikä peitsata. Vinski käyttäytyi minun kanssani myös vallan mallikkaasti, hetken oli kriittisempää, kun omistajansa sattui kulkemaan Oosan kanssa läheltä kehää, mutta siitäkin selvittiin hyvin. Tuomarin sanoin Vinskin hieno liike korvaa puuttuvan koon :) Nämä pennuthan ovat Riesua lukuunottamatta varsin pieniä. Vinski pek1, kp ja Riesu pek2, kp, erittäin hyvällä arvostelulla kumpikin! Lennosta koiran vaihto Oosaan, joka oli ainut narttu. Oosasta tuomari sanoi, että hyväraaminen koira kaikkinensa ja Oosakin sai kunniapalkinnon. Lopulta Vinski oli ROP-pentu ja Oosa VSP.
Ilmoitimme Vinskin ja Oosan parikilpailuun, jossa oli paljon pareja. Osaksemme tul vain kehään juoksu, pikainen ilmeen vilkaisu ja kättely ulos. Tämän jälkeen oli viel pentujen ryhmäkilpailut vuorossa, johon vein Vinskin. Olin Vinskin kanssa kokoomakehässä kun kuulin, että Tytti sijoittui sijalle 3 omassa ryhmässään. Mieletöntä! Vinski lopetti yhteistyön kanssani ja peruutti tai jopa heittäytyi selälleen kun yritin asetella sitä seisomaan. Siispä menimme ryhmäkilpailussa täysin vapaalla seisotuksella. Keskityin täysin Vinskiin ja vasta kun tuomari sanoi, että te jäätte, laskin ryhmästämme jatkoon valitut koirat ja totesin, että ryhmäsijoitus tulee. Vinskille RYP4! On se vaan hieno koira :)
Vietimme eilen todella kauniin syyspäivän Kajaanissa, KSTK:n järjestämissä agilitykisoissa. Toki lähdimme viiden koiran kanssa reissuun jo perjantaina ja yövyimme Terossa Oulujärven rannalla. Näiden kanssa on kyllä ilo reissata: kun ajetaan, koirat ovat loosseissaan tyynesti hiljaa, samoin yöllä; kun nukutaan niin nukutaan. Toki koirat vievät Terossa tilaa ja vähän niitä saa välillä koiraosastoon ohjailla, että mahdutaan vaikkapa pukemaan tai kokkaamaan, mutta kaikkinensa matkustaminen on helppoa, toki tulihan matkustamista kesälomareissulla harjoiteltuakin, lähes 6500 km verran :)
Agikisoista ei hirveästi kerrottavaa jäänyt. Tuomari Jari Suomalainen oli kyllä suunnitellut oikein mukavat radat, mutta kun ei osu kohdalleen, niin ei osu :/ Hyppyradan voitimme Pimun kanssa, mutta tuloksena oli 10vp radalta (pujottelusta, kun Pimu lähti kesken pois sekä yksi rima tippui) ja 2,47 sek yliaikaa. Agilityradoilta hylyt, kummaltakin. Ensimmäisessä radassa minä töppäsin jo rataantutustumisessa ja yritin saada Pimun hyppäämään liian lyhyeltä vauhdilta yhden hypyn, josta 3 x kielto ja peli oli siinä. Viimeisin rata oli (hylystä huolimatta) varmasti meiltä päivän paras: vaikka reiteni huusivat jo hoosiannaa (kakkosluokassa ei hirveästi lepoaikoja jää, kun osallistujia on niin vähän ja järjestäjätkin olivat todella nopeita radan rakennuksen ym kanssa), tsemppasin itseni ja Pimun hyvään vauhtiin: niinkin hyvään, että aika alkupäässä rataa Pimu sujahti väärään putken päähän, josta hyl. Kuitenkin muu rata kiemuroineen ja vaikeine pujottelun aloituskulmineen meni loistavasti.
Pimu verkkaamassa KePon kanssa, tähyää kohti agilitykenttää.
Tänään Oosa ja Vinski-veljensä sitten osallistuivat Iin Koiraharrastajien mätsäriin (ensi viikollahan nämä sekä Riesu-veli ovat Siikajoen pentunäyttelyssä, hui!). Tuomarina isoilla koirilla oli Pasi Mattila. Minä esitin sekä Oosan että Vinskin alkukehissä ja hyvin kakarat kulkivatkin: kummallekin punainen nauha! Vinskin omistaja tuli sitten värikehään handlaamaan viikarinsa. Vinski jäi ilman sijoitusta, Oosalle sen sijaan sijoitus 4.! Lopuksi treenailin vielä Siikajoella olevaa parikisaa varten Oosan ja Vinskin kimppajuoksutusta. Nämä sisarukset kun ovat hyvin samantyyppisiä, niin mahdamme kokeilla miten parivaljakon käy näytelmien kilpailussa. Hikeä ehkä handlerilla pukkaa, mutta ei se mitään, pääasia on, että kakaroilla on hauskaa :) Viimeistä kuvaa lukuunottamatta, tämän postauksen kuvista suurkiitos kuuluu maailman parhaalle KePolle!
Oosa
Vinski
Vinski
Isojen pentujen punaisen saaneet, sijoitetut
Mätsärissä ryytynyttä Oosaa odotti kotona gangsta nimeltään McKinuski
