Pimu terveystarkeissa - Pimu in health tests

Minullahan oli aikomus astuttaa Pimu "seuraavasta juoksusta", joten sitä varten varasin sille joulun alla ajan terveystarkastuksiin tälle päivälle. No, Pimuhan oli näppärä ja aloitti juoksun jouluna :( (yhtä aikaa Leyan kanssa; Pimulla vain 3 kk juoksuväli, samoin oli viime talvena). Eli astuttaminen jää nyt sitten taas seuraavaan juoksuun, koska Pimulta otettu SA-testi (ihobiopsia) ei ehdi valmistua tähän juoksuun - ja mikä merkittävämpää, minulla ei ole sille urosta. Yhtä todella mielenkiintoista urosta olen kyllä kysellyt, mutta en ole vielä saanut vastausta. Toivoisin niin saavani myönteisen vastauksen... No, tämän päivän terveystarkkien tulokset olivat kyllä vallan mainiot: silmissä ei yhtään mitään (ei "edes" ylimääräisiä silmäripsiä) eikä sydämessä sivuääniä vaan tutkineen eläinlääkärin mukaan erityisen rauhallinen sydän. Nyt sitten jatkamme agilityn ja rally-tokon treenaamista sekä käymme muutamassa näyttelyssä. Ja odotamme SA-testin tulosta - sekä sitä seuraavaa juoksua.

// My plan was to mate Pimu in "the next heat" so before Christmas I booked health tests for her. But Pimu was quicker and started her heat already at Christmas (together with Leya; only 3 months from her previous heat). So, I have to postpone her puppies again - to the next heat. Reasons: I won't get result for her skin biopsy (taken today for SA-disease) at time for this heat - and more remarkable, I do not have a male for her. I have done some questioning for one, which I am really interested in, but I have not got any answer yet. I wish for a positive one... But the results of health tests done today were excellent: there is nothing in Pimu's eyes (not "even" extra eyelashes) or no murmur in her heart (according to the veterinarian her heart is especially calm). Now we will continue training agility and rally-obedience and take part in some dog shows. And we wait for the result of SA-test - and Pimu's next heat.

Hyvää joulua! - Merry Christmas

Hyvää joulua kaikille blogin lukijoille! 

Jouluvalmistelukiireiden keskellä ei millään jouda läppäriä avaamaan, joten korttina on tyytyminen tänään aamulenkillä Hessusta otettuun valokuvaan. Vanhuksella oli eilen joulupesupäivä ja varmasti kovemmin kuin kukaan muu perheestä se odottaa huomista ja lahjojen saamista. Hessu rakastaa pakettien avaamista! Se on kyllä ollut kiltti, joten eiköhän se saa monta pakettia.

// Merry Christmas to all readers of this blog!

While doing Christmas things I do not have time to open my laptop therefore our Christmas card this year is a simple picture taken on Hessu on our morning walk today. Yesterday the senior had his Christmasbath and he is for sure more eager in waiting for tomorrow and getting Christmas presents than anyone else in this family. Hessu just loves opening presents! He has been very kind so I suppose he gets many of them.

Käsityö - Handmade

Ompelin tänään tällaisen. // I sewed this today

Ai mikä se on? Ovistopperi pitämään minun ja Maken huoneen ovea auki :)

// So, what is it? It is a doorstop to keep our bedroom door open :)

Tito kastroitu - Tito neutered

Maanantaina Tito kävi kastraatiossa. Sen meriiteistä huolimatta katsoimme Ronjan kanssa, ettei sillä ole jalostuskäyttöä ja päädyimme tähän. Ensimmäinen ilta leikkauksen jälkeen meni näissä merkeissä:

// On Monday Tito was neutered. Despite his merits me and Ronja did not see breeding use for him and made that decision. Tito's first night after the surgery went in a following way:

Nyt pidämme sairasloman ajan taukoa ennen kuin palaamme näihin kuviin ja tunnelmiin:

// Now we have a healing pause before returning to these tones:

Leya RTK1

Eilen vietimme piiiitkän päivän Kannuksen Dogness-hallissa. Osallistuin Yodan ja Leyan kanssa rally-tokokokeeseen, jonka tuomaroi Tytti Lintenhofer. Yodan kanssa emme saaneet tulosta (60 pistettä, tulokseen olisi vaadittu 70), mutta ihan kelpo aloitus uralle voittaja-luokassa. Minä kohelsin muutamaan otteeseen, lisäksi Yoda kääntyi liikaa peruutuksessa, joka on vaikea (mutta kyllä Yoda sen periaatteessa osaa). No, jatkamme harjoittelua. Ai niin, saimme me kuitenkin Tuomarin Palkinnon :)

Leya metsästi viimeistä tulosta alokasluokasta. Kun olin rataan tutustumisessa, se oikein kiljui innosta :) Leya! Suoritus oli aivan kelpo touhua, mitään äitinsä kaltaista palavaa intoahan Leyalla ei mihinkään hommaan ole. Tosin tuomarin kommentissa luki, että se on reipas ja kontaktihakuinen. Ehkä joo :) No, joka tapauksessa saimme 96 pistettä ja sehän riitti reilusti tulokseen ja siihen RTK1 -koulutustunnukseen. Nyt Leya saa jäädä vähän pohtimistauolle, jatkan Yodan kanssa voittajaluokan treenaamista, lisäksi minun on tarkoitus treenailla vähän Titon kanssa ja katsoa tuleeko hommasta mitään. Pimunkin kanssa pitäisi vielä jossain välissä aloittaa avoimen luokan treenaaminen. Joten paljon on rally-tokossa vielä tiedossa :)

// Yesterday we had a long day in Kannus. I took part in a rally obedience competition with both Yoda ans Leya. Me and Yoda did not qualify (we got 60 points, would have needed 70 to qualify), but it was a decent start for competing in the class 3. I messed in some points and Yoda in some. But we'll go on training.

Leya was after her last result in the class 1. When I was walking the course she even yelled of eager :) Leya! We made a good course, though Leya is not as enthusiastic as her mother in doing things. But the judge had commented our course saying that the dog is brisk and seeks for contact. But anyway, we got 96 points which is clearly a qualifying result and was enough for the title RTK1. Now Leya will have a pause and time to think, I will continue training Yoda to the class 3. In addition I will try if me and Tito get anywhere. I should also start training to the class 2 with Pimu. So I have lots to do in the rally-obedience :)

Yoda nokosilla. Sen turkki alkaa jo olla kivasti nyöriintynyt :) // Yoda having a nap. Her coat is already quite nicely corded.

Leya

Viime viikolla meillä oli yksi talvinen päivä. Silloin ehdin käydä Pimun ja Mortin kanssa metsässä lenkillä. Oli kaunista!

// Last week we had one winter day. I had a chance take Pimu and Mortti to the woods. It was beautiful!

Astronautti - An astronaut

Ensin oli // First there was

Sitten // Then

Lopulta // Finally

Vitsit, että olen ylpeä! En ole mikään ompelija, mutta tuollaisen sain omin kätösin aikaan. Kyseessä Leyan haalari, mallina Yoda, koska

// I am pretty proud! I am not a seamstress at all but I made that by my own hands. It is Leya's coat, Yoda is modelling because

ja lopulta (Leyan vuoro olla mallina) // and finally (it is Leya's turn to do modelling)

Ai missä se astronautti on? No, Leyan puku on Reetan mukaan astronautin puku :)

// Oh, where's the astronaut? Well, Reetta says that Leya's coat is a dress of an astronaut :)

Jyväskylän kv - Jyväskylä int dog show

Tein eilen Pimun kanssa rengasmatkan Jyväskylän kansainväliseen koiranäyttelyyn. Matkaseurana meillä oli Arja, Riikka, Ningo ja Kerppu. Ja hauskaa oli, kiitos seurasta! Myös Miia oli paikalla näyttelyssä - ja Atte-komondor ylsikin jymypaukkumenestykseen: se sijoittui FCI1-ryhmässä kolmanneksi! Mieletön juttu! Hieno koira Atte kyllä onkin. (Ainille onnittelut RYP1-sijoituksesta! Mahtavaa!)

// Yesterday I drove with Pimu to Jyväskylä international dog show. Also Arja, Riikka, Ningo and Kerppu traveled with us - and we had great time. Thanks! Also Miia was there - and her komondor male Atte made a great surprise: he was 3rd in the group finals for FCI1! Awesome! But Atte is an amazing dog! (And still congratulations to Aini for winning the group 1!)

Pimu arvosteltiin kehänsä kolmanneksi viimeisenä koirana. Se otti odotteluajan varsin rennosti, nukkumalla kerrostalon toisessa kerroksessa.

// Pimu was 3rd last dog to be judged in her ring. She was relaxed and slept on the first floor of our block of flats

Aika kauan Pimu myös vietti trimmauspöydällä, yhtä rennosti. Pimu oli ensimmäistä kertaa valioluokassa ja sillä oli luokassa kolme kovaa valkoista kilpakumppania. Kaikki valionartut saivat ERI:n. Kilpailuluokassa Pimu sijoittui hännille eli neljänneksi ja sai SA:n. Paras narttu -kisassa sillä ei ollut jakoa, eli se ei sijoittunut. Mutta minä olen oikein tyytyväinen tulokseen ja arvosteluun. Tuomari eli Barbara Müller Sveitsistä oli oikein miellyttävä tuomari, eikä mitenkään löysäkätisesti SA:ta jaellut, joten se oli hieno saada. Ja mikä tärkeintä, minulla - ja varsinkin Pimulla - oli oikein mukavaa kehässä. Pimu olisi halunnut itse esittää itsensä eli se halusi koko ajan saada hihnan suuhunsa :)

// Pimu spent also quite long time on the grooming table, as relaxed. She entered the champion class for the first time and she had three qualitative, white competitors. All females in the champion class got excellent. In the competition Pimu was placed last, that means 4th and she got CQ. In the best female competition she had no chance. But I am very happy with the result and Pimu's critiques. The judge Barbara Müller from Switzerland was a very pleasant person and didn't give that many CQ:s so it was nice to receive. And the most important. I - and especially Pimu - had fun in the ring. Pimu would have liked to show herself, she tried all the time to get the leash into her mouth :)

Pimun arvostelu // Pimu's critiques: "3 years old female. Medium size. Corded coat. Presented in excellent shape. Fine head. Good length of neck. Straight topline. A bit straight in rear. Very happy movement. Well presented." Ja tällä siis VAL ERI, VAK 4, SA

390 km ja 97 pistettä (sekä ulkoilukuvia) - 390 km and 97 points (and pictures of being out)

Eilen iltapäivällä suunnistimme Leyan, Sarin ja Näsän kanssa kohti Kannusta ja rally-tokokoetta. Matka kului varsin rattoisasti, vaikka aurinko paistoikin silmiin osan matkasta. Koirat matkustivat sikaosastossa omissa loosseissaan.

// Yesterday we drove with Leya, Sari and Näsä to Kannus and rally-obedience trial. The journey went nicely. The dogs had their own boxes in car.

Kyseessä oli Näsän toinen koe avoimessa luokassa ja Leyan alokkaassa. Kokeen tuomari oli Tytti Lintenhofer. Perillä olimme hyvissä ajoin, joten leirin pystyttämiselle ja koirien ulkoiluttamiselle oli hyvin aikaa. Avoin luokka oli ennen alokasluokkaa ja ihan täsmälliseen suorittamiseen eivät Sari ja Näsä pystyneet, mutta heille kuitenkin tulos pistein 72.

// It was Näsä's second trial in class 2 and Leya's second in class 1. The judge was Tytti Lintenhofer. We were in Kannus in time, so we had good time to take our belongings to the hall and dogs for a walk. The class 2 was first. Sari and Näsä were not very precise but they got a qualifying result with 72 points.

Alokasluokan rata ei piirroksen mukaan näyttänyt vaikealta.

// The course for the class 1 did not look difficult.

Leya oli paremmin mukana tekemisessä kuin edellisessä kokeessa. Kerran roikotin pitkän pätkän talutushihnaa lattialla ja mietin, että näinköhän meni 10 pistettä. Kun pääsimme maaliin, Sari tiesi kertoa, että mikäli hihna on ohjaajan kädessä, pisteitä ei mene. Eikä mennyt: meidän tuloksemme oli 97 pistettä! Kolme pistettä lähti kolmesta vinosta asennosta. Jess, olen melkoisen ylpeä Leyan tuloksesta :) Siltä puuttuu nyt enää yksi tulos koulutustunnus RTK1:stä - ja suunnitelmia senkin saamiseksi jo on.

// Leya joined me better on the course than previous time. Once I had the leash lying on the floor and thought that we lost 10 points. But we had finished the course, Sari could tell me that because I had the leash in my hand all the time we would not loose anything. And we didn't: we got 97 points! I am quite proud of Leya's result :) Now she only needs one qualifying result to get the lowest title (RTK1) in rally - and I already have plans for that.

Kotona olimme kaikkiaan 390 kilometria matkustettuamme puoli kahdentoista maissa illalla. No, oli kyllä kaiken vaivan arvoinen reissu kuitenkin :)

// After sitting in the car 390 km that day we were at home at halfe past eleven in the night. But the journey was worth it :)

Huomiseksi minulle onkin suunniteltu taas tuplatreenit: aamulla agilityä Mortin ja Pimun kanssa sekä illalla rally-tokoa Yodan ja Leyan. Eipähän käy aika pitkäksi :)

// Tomorrow I have doubletrainings planned: in the morning agility with Mortti and Pimu and in the evening rally with Yoda and Leya :)

Loppuun vielä kuvia aurinkoisessa pakkassäässä lenkkeilystä eiliseltä ja tältä päivältä (on Hessukin lenkkeillyt, se ei ole vain osunut kuviin).

// Still some pictures of taking dogs for walk. These are from today and yesterday (also Hessu has had walks, though there are no pictures of him).

vas//from left Pimu, Leya, Mortti

Yoda

Pimu

Agilityä ja rally-tokoa - Agility and rally-obedience

Eilen kaikilla muilla koirilla paitsi Hessulla oli treenipäivä. Tai no, otettiin Hessunkin kanssa ihan jotain pientä kotona. Mutta aamupäivästä ajeltiin Ronjan, Mortin, Titon ja Pimun kanssa treenihallille aksaamaan. Radaksi tehtiin muunnos ELP:in 2-luokan hyppyradasta vuodelta 2009. Muokattuna se näytti jotakuinkin tuolta:

// Yesterday all our dogs except Hessu had a training day. First me, Ronja, Mortti, Tito and Pimu trained agility. The course looked about this:

Pimuhan ei pujottele, joten sen kanssa jätettiin pujottelu (4) väliin ja mentiin suoraan putkeen 5. Aika kauan sain hinkata ennen kuin tajusin, että mun pitää saada Pimu "oikealle kädelle" ja sitten pakkovalssilla tuonne putkeen, muuten olisin jättänyt sen "oman onnensa nojaan". Myös päällejuoksumikälie hypylle 6 vaati Pimun kanssa monta yritystä, mutta lopulta löysimme yhteisen sävelen ja homma hoitui. Lopussa sitten tehtiin valssia valssin perään (11-13), mutta en edes sotkeutunut omiin jalkoihini! Pimun kanssa meillä taisi olla paras suoritus 5 vp, kun Pimu otti kiellon putkelle 13. Ronja teki sekä Mortin että Titon kanssa ihan puhtaat radat, muutaman treenikerran jälkeen. Tito selvisi jopa pujottelusta, ei mikään helppo kulma! Kepeissä oli toki ohjurit alussa ja lopussa. Pimun kanssa otin lopuksi 6 kepin pujottelua ohjureilla. Se teki ne ongelmitta! Jess, alkaa näyttää valoisalta! Se onnistui keppikulmissa jopa hyppyesteen ja putkenkin jälkeen. Ehkä päästään tavoitteeseen :)

// Pimu doesn't do the weave poles so we went direct from the fence 3 to tunnel 5. It took quite many times from me to get the idea how to get her smoothly to the tunnel 5 but finally we made it :) We also trained many times to make 6-7 smoothly. Our best result on the course was 5 faults from denial on the tunnel 13. Ronja made clear rounds with both Mortti and Tito (not on the first round, though). Tito made weave poles nicely, with wires though, but the angle was not easy! I trained 6 poles with Pimu on wires and there was no problems! I am so glad! Maybe we'll reach our goal :)

Iltamyöhällä ajelin uudemman kerran Yodan ja Leyan kanssa hallille, tällä kertaa rally-tokon merkeissä. Näille koirillehan on niitä koepaikkoja varailtu ja maksettukin. Koko meidän treeniporukka oli koolla, joten treenailtiin neljän naisen ja viiden koiran voimin. Perustreeninä oli tämä (uohon sitten alokas- ja avoimen luokan koirakoille esim seuraamispuolen vaihtotehtäviin -esim 4- taviskyltit): 

// Late at night I drove to the training hall once again, this time to train rally-obedience with Yoda and Leya. I have registered them to some competitions. The base for the training was this (it is from the class 3); for the dogs in lower classes we put easier signs for example instead of sign 4.

Yodan ensimmäinen rata oli katastrofi: Yodalla oli intoa enemmän kuin kotitarpeiksi eikä meiltä oikein löytynyt tehtäviin tarvittavaa tarkkuutta. Pikkuisen tuntui siltä, että ehkä me ei lähdetäkään voittajaluokkaan kokeilemaan. Leya teki ratamuunnoksensa ihan mukavasti. Eihän siitä nyt intoa kauheasti löytynyt (vaikkei edes vertaisi äitiinsä), mutta siististi se teki. Kakkukahvien (Kiitos Anu!) jälkeen testasin rataa uudelleen, ensin Leyan kanssa (ok suoritus taas), sitten Yodan. Ja Yodahan teki hienosti ja paljon täsmällisemmin kuin ensimmäisellä kerralla. Ehkä voittajaluokassa starttaaminen ei sittenkään ole täysin mahdoton juttu! Nyt pitää vain treenata :)

// The first course with Yoda was catastrophic: she was extremely avid and we weren't enough precise in exercises. I had a feeling that we won't take part in the class 3... Leya made her course (easier than Yoda's) quite nicely. She is not that vivid, but she was precise. After having a cup of coffee with cake (thanks Anu!) I tried again. Leya was ok again and Yoda did great job and was much more precise than on previous time. Maybe it is not impossible to start in the class 3. Now we just have to train more :)

Syksyisiä(?) kuvia, osa 2 - Autumn(?) pictures part 2

Valitettavasti tämän kuvan postaukset ovat kaikki kännykkäräpsyjä eli laatu ei todellakaan ole vastaava kuin edellisen postauksen Reetan ottamissa järkkärikuvissa.

// Unfortunately photos in this posting are taken by my mobile phone so the quality is far from the ones in the previous posting.

Aluksi kuva "keskariperheestä" eilisillalta (vas. takana Yoda, edessä istuu Leya, keskellä Mortti, sitten Tito). Huomatkaa lupaavat nyörit Yodan hännässä! Niin, Yodahan puunattiin kuluneella viikolla. Sillä on hännässä, selässä ja jaloissa jo aivan selkeät nyörit, joita pystyi jo vähän huolittelemaankin ja pyllynpäällisessä ja kyljissäkin (jotka Reetta kesällä ajoi koneella lyhyiksi) todella lupaavat alut. Siitä tulee tosi hieno nyörivillakoira!

// For the beginning a picture of our "medium poodle family" (on the left back Yoda, in front sitting Leya, in the middle Mortti and on the right Tito). Look at the promising cords in Yoda's tail. Yoda was groomed in the previous week. She has clearly cords in tail, back and legs and I could even trim them. She will become a good-looking corded poodle!

Tito tuli meille viikonloppukylään ja päätin, että säästä (vesisade, eilen satoi lunta) huolimatta vien "nuorison" tänään pitkälle lenkille. Rämmimme peltojen ja metsän poikki tallille (Kansalaisen karttapaikasta mitattuna matka noin 3,5 km, ei mitään autotietä todellakaan ;)).

// Tito is visiting us over the weekend so I decided that despite the weather (it is raining, yesterday it snowed) I'll take "the youngsters" for a long walk. We made our way through the fields and woods to the stable (measured on a map, it was 3,5 km - and not on a highway ;)).

Mortti kylpee // Mortti bathing

Jengi koolla: vas Leya, Mortti vihreässä haalarissa, Tito punaisessa ja Pimu oikealla
// The gang together, on the left Leya, Mortti has a green overall, Tito a red and Pimu is on the right.

Tallilla siivosin kolme karsinaa ja vaikka olisi ollut autokyytikin, kävelimme Virpiniemen pyörätietä pitkin kotiin. Reipas minä! Pyörätietä oli tosi hyvä kulkea koirat vapaina, koska kukapa muu hullu tuossa säässä ja kelissä olisi ulkoillut ;) No, oli siitä joku jäljistä päätelleen pyörällä ajanut ja yksi juoksijakin tuli tuon n. kolmen kilometrin matkan aikana vastaan.

// At the stable I mucked three stalls. I would have had a car ride home but I walked the dogs home on a cycle route. I was so active! It was nice to walk on a cycle route the dogs off-leash because who else would have been out there in this weather :)

Lenkin kokonaispituus oli sellaiset 7,5 km, josta koirat juoksivat vapaina varmasti 90 %. Nyt on Pimun huone väsynyttä jengiä täynnä :)

// We walked about 7,5 km of which the dogs were off-leash about 90 %. Now they sleep tired in Pimu's room :)

Syksyisiä kuvia - Autumn pictures

Viime viikolla oli kauniita syyspäiviä ja Reetta ulkoilutti sekä kameraa että koiria. Kaikista muista koirista paitsi Mortista (ja Titosta) saatiin uusia kuvia.

// Last week we had beautiful autumn days, so Reetta took both a camera and dogs out. We got new photos of other dogs except Mortti (and Tito).

Yodasta tulee nyörivillakoira, siksi se on niin "homssuinen"

// Yoda becomes a corded poodle, that's why she looks so untidy.

Leyalla oli hauskaa Yodan hihnan kanssa : ) // Leya had fun with Yoda's leash.

Tytär ja äiti (Leya ja Yoda) juoksemassa yhdessä

// The daughter and the mother (Leya and Yoda) running together.

Pimun olin pessyt edellisenä päivänä, joten sen turkki oli juuri huollettu.

// I had washed Pimu just on the previous day, so her coat was tidy.

Reetta ja Poni viettivät Reetan puolen elämän juhlaa ja lähdin Hessun kanssa mukaan tallille. Tässä vanhat kaverukset Hessu ja Poni yhdessä.

// Reetta and the Pony spent the day of the half life and me and Hessu joined them at the stable. Here old fellows Hessu and the Pony together.

Rally-tokokokeessa Leyan kanssa - Competing in rally-obedience with Leya

Sunnuntaina meidän rally-tokotreeniporukkamme matkasi Kannukseen rally-tokokokeeseen. Kokeen tuomarina toimi Hannele Pirttimaa. Minä matkustin paikalle Sarin, Jennan ja Atson kanssa ja osallistuin kokeeseen Leyan kanssa. Tämä oli Leyan ensimmäinen virallinen rally-tokokoe! Pikkasen jännitti.

Pääsimme parahiksi paikalle näkemään toisen Sarin ja 12-vuotiaan Näsän suorituksen avoimessa luokassa. Hienoa työtä koirakko teki, joskin jonkin verran epätarkkuutta Näsän työskentelyssä oli. Mutta tulos toki, se oli selvää. Kumpikin porukkamme avoimen luokan koirakoista tosiaankin sai tuloksen - ja näin Anulle ja labradorinnoutaja Onnille myös koulutustunnus RTK2! Onnittelut! Viimeinkin työnteko ja treenaus palkittiin! Anulle ja Onnille 81 p, Sarille ja Näsälle 91 p.

Toinen Sari ja kääpiöpinseri Atso olivat alokasluokan ensimmäisessä tutustumisryhmässä. Heille mukava suoritus, varma tulos sekin (lopulta heille 90 p). Ennen rataantutustumista Leya alkoi hermostua häkissä olemiseen ja otin sen pois. En saanut sitä oikein innostumaan tekemisestä, joten ei kauhean hyvät olleet fiilikset. Ratapiirroksesta katsottuna rata ei näyttänyt pahalta, mutta rataantutustumisessa paljastui kaksi erikseen muistettavaa asiaa. Ei kiva, mutta näillä oli mentävä.

Me lähdimme radalle ryhmästämme toisena. Lähtö meni pipariksi koska Leya nousi seisomaan ennen kuin olimme saaneet lähtöluvan. Uusin lähdön ja kohelsin siinä ihan kunnolla enkä oikein tiennyt mitä olisi pitänyt tehdä. Leya oli jotenkin unessa alkuradan, ja epätarkkuuksia tuli paljon. Loppua kohti meno parani, mutta en jaksanut uskoa, että saisimme tuloksen. Kävinpä sitten kurkkaamassa toimistossa ja ilo oli suuri, kun tulokseksi paljastui 83 p! Lopulta kun saimme pöytäkirjan, luki siinä tuomarin kommentteina, että hyvä ja vauhdikas rata. Eli ei se niin epätoivoista ollut kuin miltä minusta radalla tuntui :)

Leyan pään menoksi on jo uusia kokeita kiikarissa ja ehkäpä kaivan Yodankin naftaliinista ja alamme treenata sen kanssa seuraavaa luokkaa varten - ja sehän on jo voittajaluokka!

// Me and Leya took part in our first official rally-obedience competition last Sunday. When looked at the paper the course seemed easy but there were some parts which one really had to remember. We messed at the start where Leya stood up before we were allowed to start the course. During some first signs she was quite sleepy but the end of the course went better. I could not think that we would have made a qualifying result but we did! We got 83 p and the judge commented that it was a good and fast course. I have registered Leya to some more competitions (hunting for a title ;)) and maybe I'll take even Yoda to a competition this year. She is in the class 3 then!

Lopuksi muutama kuva Leyasta ja minusta radalla. Kiitos Jennalle kuvista! // Some pictures of Leya and me on the course.

Lähdön kohellusta // Messing in the start

"Istu, maahan, kierrä koiran ympäri"

Pujottelu

Ihan meidän suorituksen parhaita pätkiä.

Tämän viikon treenejä

Meidän koirakerholla on uusi upea halli ja ollaankin Ronjan kanssa hyödynnetty sitä ahkerasti reenaamisessa. Ja tehty jopa jonkinlaista suunnitelmaa miten treenataan - ei toki sentään vielä, että mitä :)

Kuluvalla viikolla kävimme hallilla kahdesti: maanantaina agireenivuorossa minun koiristani olivat Mortti ja Pimu, lisäksi Leya oli mukana hallilla rally-tokoilemassa (olen menossa sen kanssa ihan viralliseen kokeeseenkin - hui!). Ronjalla tietysti mukanaan Tito. Maanantain agilityreenin aiheena oli irtoaminen/eteneminen ja ratana joku vanha kätköistäni löytynyt piirros. Rata oli M:n muotoinen, kulmissa aina putki, muuten hyppyesteitä välillä. Mortti meni vauhdikkaasti, se osaa kyllä. Titokin ehkä oivalsi asian ytimen. Pimun kanssa rata meni ok, mutta enemmän ahersi pujottelun parissa. Pimu ei oikein malta pujotella ja keskittyä kunnolla. Mutta ehkä se oppii joskus pujottelemaankin :) Leya teki tosi hyvän rally-tokotreenin (kokonaisen alokasluokan radan pariin kertaan), lisäksi teimme yksittäisenä vasempaan kääntymisiä, että ne saataisiin tiiviimmiksi tulevaisuutta ajatellen. Rally-tokon avoimessa luokassa kun koiran rintamasuunta ei saa missään vaiheessa "aueta" yli 90 astetta ohjaajaan nähden. Pimun kanssa kokeilin myös alokasluokan rataa vapaana eli avoimen luokan tyyliin. Seuraamiseen pitää saada edelleen katsekontaktin kestoa, niin hyvä tulee. Pimu lähti radalla vielä vapaana vähän haihattelemaan. Ronja meni Mortin kanssa rally-tokoradan vapaana, Morttihan osaa senkin, kunhan vain malttaisi pitää suun kiinni :)

Ronja tulossa verkkalenkiltä koirien kanssa. Koirat vas Leya, Tito, Pimu ja Mortti

Mortti-vanhus (kohta 10 v.) levolla reenin jälkeen.

Torstaina, kun menimme hallille, kaksi muuta lohkoa olivatkin jo täynnä treenaajia, joten hyvää harjoitusta häiriöstä meidän koirillemme. Tällä kertaa minun koiristani treenivuorossa olivat Yoda ja Leya ja Ronjalla tietysti mukanaan Tito. Torstainen rata näytti tältä (lainaus jostakin - kiitos!)

Pujotteluun laitettiin kaksi ohjuria alkuun ja loppuun ja pituuden tilalta oli okseri. Niin, meidän treenisysteemi on sellainen, että Ronja treenaa aina Titon, minä treenaan aina Leyan ja Pimun. Mortti ja Yoda sen sijaan ovat "vapaata riistaa" eli juoksevat yleensä samalla treenikerralla meidän kummankin kanssa radalla. Morttihan on kilpa-agilitystä täysin eläkkeellä eikä Yodallakaan ole tällä hetkellä kilpailullisia tavoitteita, joten nämä kaksi käyvät treenaamassa vain mielenvirkeyden vuoksi.

Yodan kanssa ei radalla ollut mitään suunnatonta ongelmaa, 3-luokassa kisannut koira kyllä osaa, vaikkei ole aikoihin säännöllisesti treenannut. Pujottelussa se ensimmäisellä kerralla vähän ihmetteli ohjureita, lisäksi esteiden 4 ja 5 välissä jäi pyörimään kun ei hoksannut, mihin suuntaan Ronja meni. Minäkin toki kokeilin rataa Yodan kanssa ja kohtuullisesti selvittiin.

Leyalla ja Titolla paikoitellen vähän tökki. Leyan ehdottomat lempiesteet agilityssä ovat puomi ja A, joten sen sijaan, että olisi mennyt A:n alla olleseen putkeen, se meni A:lle, varsinkin vaiheessa 20-21. Mutta kaikkinensa Leya on tänä kesänä edistynyt agilityssä aivan huimasti! Putki 16/18 ei tuottanut sille ongelmia, se pujottelee hyvin varsinkin ohjureiden avustuksella ja vaikka se on tulossa pois hypyltä, se hakeutuu sille takaisin. Lisäksi se on täydellä innolla lähdössä reeneihin ja radalle. Olen todella tyytyväinen siihen mitä se nyt on, varsinkin viime vuoden kesän epätoivon ja tahkoamisten jälkeen.

Tito ja Leya luonnetestissä

Tänä viikonloppuna oli Villakoirakerhon Oulun paikallisosaston perinteisesti joka toinen vuosi järjestämän luonnetestin aika. Tuomareina testissä tällä kertaa, kuten kaksi vuotta sittenkin, toimivat Riitta Lehmuspelto ja Maarit Salla. Ilmoitin testiin alunperin kaikki meidän koiristamme, jotka eivät luonnetestissä ole käyneet, eli kolmevuotiaat Leyan, Titon ja Pimun. Pimu on kuitenkin juoksussa, eikä näin ollen saanut osallistua. Koska itse olin eilen estynyt olemaan paikalla, Tito ja Leya olivat tulessa tänään. Niiden kohdalla tilanne oli varsin herkullinen: sekä niiden isä että emä on myös luonnetestattu. Samoinhan olisi ollut Pimun kohdalla. Pimulle etsiskelen testipaikan ensi kesänä tai se pääsee testiin viimeistään kahden vuoden kuluttua, kun villakoirat jälleen järjestää luonnetestin.

Tito aloitti koko päivän. No, yllätyksiä ei tullut. Titohan kävi vuosi sitten mh-luonnekuvauksessa, jossa osoitti varsin hyvää toimintakykyä sekä puolustushalua ja sama jatkui tänään luonnetestissä. Mm pimeässä huoneessa se oli seisoskellut penkillä ja katsellut rauhassa Ronjaa ja puolustushalusta tuomarit sanoivat, että Titon kanssa nakkikioskilla tulee ainakin toiseksi :) Titolle loppupisteet +173 ja laukausvarma. Osa-alueiden pisteet löytyvät postauksen lopusta olevasta taulukosta, johon kokosin kaikkien tämän "koiraperheen" testatuiden koirien pisteet. Ronja sai suuria kehuja omasta toiminnastaan tuomareilta ja hänen sanottiin vaatimattomasti olleen kesän paras koiranohjaaja. Rennolla meiningillä, koiraa oikealla tavalla tukeva.

Tito kelkalla

Tito puolustaa

Leya päätti päivän. Leyasta en osannut odottaa mitään: se on tuollainen peräkamarin tyttö, vähän toisten jalkoihin jäänyt. Pelkonani oli, ettei se edes selviä testistä. Mutta selvisi se. Ei se mitään huippupisteitä siitä saanut, eikä ehkä tykännytkään testistä (toisin kuin veljensä) mutta kyllä se ihan reipas oli. Kovuuden meneminen -2 pehmeäksi yllätti minut, niin pehmeänä en sitä arjessa pidä. Toimintakyky sillä sen sijaan oli +1, vaikka vanhemmillaan kummallakin on -1 että yllätys tavallaan sekin. No, joka tapauksessa, Leyallekin nk. hyväksytty tulos (86 p, laukauskokematon), että sillä tavalla kaikki ok. Kiitos Tuijalle Leyan kuvista: onnistuit niissä paremmin kuin minä Titon kuvaamisessa :) Make videoi kummankin koiran testit.

Maarit Salla yrittää saada Leyasta taisteluhalua esille

Leya kelkalla.

Taulukko Mortin. Yodan, Leyan ja Titon luonnetestipisteistä. Klikkaa suuremmaksi!

Loppuun jäniskevennys: luonnetestin jälkeen kävin haalarijengin kanssa sateisessa metsässä. Kuvissa Hessu, Yoda ja Mortti. Myös Pimulla ja Titolla on haalarit, Leya käyttää yleensä Yodan kanssa samaa. Tai on meillä vielä yksi haalari, mutta se on huonokuntoinen, joten sitä ei yleensä käytetä.

Aksaa, aksaa - Agility, agility

Mehän päätettiin Ronjan kanssa viime kuussa (kai se silloin oli?), että pois mukavuusalueelta ja kohti vaativampia reenejä. Ei ehkä voi sanoa, että siirryimme asteittain kohti vaikeampia reenejä, koska jo tällä viikolla "tekaisimme" pari kolmosluokan rataa :) Pimu on juoksussa (Kelvoton! Sille olisi ollut paikka loppukuun luonnetestissä!), joten treeniporukkamme on kutistunut kolmeen koiraan (Mortti, Leya ja Tito). Tosin eilen myös Hessu oli kentällä verestämässä muistojaan, koska Reetta lähti meitä koutsaamaan enkä halunnut jättää Hessua yksin kotiin juoksunarttujen kanssa (myös Yoda on juoksussa). Jos joku nyt miettii asiaa, niin lykkäsin Pimun astutusta edelleen eli tämän hetken suunnitelman mukaan astutankin sen vasta seuraavasta juoksusta. Uroskinhan sille on jo mietittynä :) mutta kiirettä minulla ei ole asian suhteen.

// Me and Ronja decided a while ago that we have to step out of our comfort zone in agility. So this week we trained two times courses from the class 3, the highest class. Unfortunately Pimu is in heat (I won't mate her from this heat but have postponed it to the next, if someone is wondering), so we only had three dogs to train. Yesterday also Hessu joined us to the course because Reetta came to train us and I did not want to leave Hessu alone at home with two females in heat (also Yoda is in heat).

Mutta sitten viikon treeneihin. Tiistaina ohjelmassa oli tällainen rata (kaappaus jostain blogista):

// We trained this course on Tuesday:

Rata opetti meille koiristamme paljon :) Mortti toki entisenä kolmosluokan kisakoirana selvisi radasta suht ok, ei nyt sekään ihan nollaa tainnut tehdä kertaakaan, mutta lähelle kuitenkin. Leyan kanssa pujottelu muutamalla ohjurilla sujui tosi hyvin, rengasta pitää vahvistaa vielä, pituus ja muuri menivät hyvin mutta mutkaputket olivat suuren suuri ongelma. Niistä olisimme hylyn saaneet. Tämä ongelmahan oli myös epiksissä. Kun minun vauhtini hiipuu, Leyan vauhti tökkää. Samoin puomi/putki-erottelu oli Leyalle vaikea - koska se rakastaa puomia ja inhoaa mutkaputkea! Eli tuossapa reeniaiheita Leyalle.

// We learnt a lot about our dogs :) Mortti did it quite well, he has competed in the class 3. Though, I think, even he did not get any clear rounds. Leya did the weave poles with couple of wires very well, we have to train the tire more, long jump and wall went nicely. But the biggest problem were tunnels when they were bent. We would have been disqualified because of them. Also distinguishing between (bent) tunnel and dog walk was a huge problem: Leya loves the dog walk and hates the bent tunnel.

Alla Leya viime viikkoisissa epiksissä Sarin kuvaamana. Kiitos Sarille kuvista!

// Beneath pictures of Leya from the unofficial agility competition last week. Thanks to Sari for the pictures!

Titolle ylitsepääsemättömän vaikeaa oli välistäveto (esteet 8 ja 9). Tai ei se itse välistäveto, hyvin Tito tuli oikealle puolelle. Mutta esteelle 9 sitä oli vaikea, jopa mahdoton, saada käännettyä. Se vain juoksi esteen ohi.

// It was extremely difficult for Tito to turn to the jump 9 after obstacle 8. He just ran past.

Alla Titon kuvia samoista epiksistä. Jopa kuvista näkee eron sisarusten vauhdissa :) (Ja ei, Tito ei pudottanut yhtään rimaa).

// Tito in the same unofficial competition last week. Even from pictures one can see the difference in the siblings' speed :) No, Tito did not knock down any bars.

Tiistain treeneissä Leyalle jäi selkeä "nälkä" päästä radalle. Yritän nyt pitää sen kanssa kiinni siitä, että kun päätän lopettaa treenit sen osalta, ne myös lopetan. Ronjan olen ohjeistanut muistuttamaan minua asiasta. Koska Leyan innolla ja vireellä ei ole mitään järkeä ahnehtia. Leya on tosi hitaasti syttynyt kunnolla agilityyn, mutta vähä vähältä se on innokkaampi touhuun.

Eilisissä treeneissä aiheina oli tällainen rata parilla muutoksella:

// This course we trained yesterday with couple of modifications:

Koska Leya ja Tito eivät mene vielä keinua, keinun (4) tilalta oli suora putki keinun suuntaisesti ja koska välistäveto-systeemi kökki Titolla tiistaina, hypyt 13 ja 14 laitettiin vierekkäin ja 13 hypättiin takaa ja 14 edestä (jos joku luki ja ymmärsi ;)). Tuo rata on myös kaappaus jostain blogista ja ilmeisesti Mujusen suunnittelema minien SM-finaalirata joltain vuodelta :) Eli pikkasen tavoitetta meille.

// Because Leya and Tito do not do seesaw, we had a straight open tunnel insted it like the seesaw should have been. The jumps 13 and 14 were put beside each other and 13 was jumped from behind and 14 from front. With this we trained the part which was difficult for Tito on Tuesday. This course is apparently a course for finals in Finnish Championship some year, so we had a challenge :)

Ronja ja Mortti aloittivat. Ei mitään erityistä. Ehkä tuolle nykyiselle veteraaniurheilijalle (en puhu nyt itsestäni) olisi pitänyt opettaa kontaktit jollain tekniikalla, muuten ok menoa. Morttihan osaa ja haluaa.

// Ronja and Mortti had no problems. Maybe we should have taught any contact technique for Mortti but otherwise a way to go for them.

Leyan kanssa kävin ottamassa mutkaputket 11 ja 18 ennen radalle menoa niin, että palkkasin sen putkista. Hyvin meni, Leyaksi hyvinkin innokkaasti. Leyan kanssa piti olla tarkkana putken 4 aikaisesta omasta sijoittumisesta, että se lähti oikeaan suuntaan putken jälkeen. Mutta ei mitään katastrofia. Viimeisellä treenikerralla taisimme saada jopa nollan aikaan! Siis uskomatonta! Leya on tämän kesän aikana harpannut aimo askeleen eteenpäin agilityssä! Se pujottelee hienosti (edelleen pari ohjuria) ja osoittaa isoa intoa tekemiseen. Vauhti on vielä hakusessa, mutta kunhan sitä itseluottamusta tulee edelleen, niin uskon, että sitäkin tulee, ihan kotitarpeiksi asti.

// Before starting the course, I trained the bent tunnels 11 and 18 with Leya and treated her. No problem, she was even eager to go. There were no big issues on the course at all and I suppose we made a clear round in the last time! Actually, it is unbelievable! Leya has made a huge progress this summer! She does the weaves (with couple of wires) and is eager to train. She still has not much speed but when she gets more self confidence, I am sure she'll get it, enough for our purposes.

Leya ja toinen lempiesteistä // Leya and the other of her favourites

Valmentaja-Reetta pääsi opastamaan Ronjaa ja Titoa esteiden 6-8 suorittamisessa. Valssia, valssia, valssia, oli ohje. Ronja ennusti rataan tutustuessamme, että este 9 päällejuoksun kaltaisena aiheuttaa heille ongelmia, mutta nope, ei mitään (myös minä onnistuin siinä Leyan kanssa!). Tällä kertaa Tito meni välistävetohommelin aivan ilman pohtimisia. Sen sijaan pujottelua se ei olisi malttanut tehdä - paitsi kun Reetta kokeili Titon ohjaamista, Tito pujotteli kuin kisakoirat konsanaan :) Kontakteista Reetta kyllä antoi meille vähän noottia...

// Reetta the trainer trained Ronja and Tito in obstacles 6-8. Waltz, waltz, waltz. When we did the walk-through Ronja predicted there to be problems for her and Tito in the obstacle, but nope. This time even doing obstacles 13 and 14 beside each other was no problem at all. Only weave poles were a bit problematic, except when Reetta was on the course with Tito, Tito weaved like competing dogs :) Though, Reetta lectured us about contact zones...

Lopuksi Hessu pääsi tekemään pari putkea ja hyppyä (rimat maassa). Kyllä vanhus oli iloinen!

// Finally also Hessu did some tunnels and jumps (bars on the ground). He was so happy!

Nyt meillä on talvitreenauskuviot vielä vähän hakusessa, mutta tällä kertaa olemme päättäneet, että talvikin treenataan ahkerasti.

// We are still considering about training in winter but this time we had decided to train even then.