Vuosikatsaus ja ajatuksia tulevasta - Our year 2013 and something about the next year

On aika luoda katsaus menneeseen vuoteen, joka on ollut meille monella tapaa melkoisen hieno ja aktiivinen.

// Here's a look for a past year, which has been in many ways fine and active for us.

Vuosi 2013

Hessu:

- ollut erinomaisessa kunnossa, huolimatta 12 ikävuodestaan!

// has been in extremely good shape despite his 12 years!

- käynyt menestyksellä näyttelyissä 6 näyttelyä, 4 x pu-sijoitus ja  6 x ROP-vet

// been to 5 dog shows, 4 x placed in BM and 6 x BOB-veteran

- 2 x hyväksytty tulos rally-tokon alokasluokasta. Pitäisiköhän keväällä, kun laji virallistuu, tavoitella kuitenkin sitä koulutustunnusta :)

// 2 x qualifying trial in rally obedience. Maybe we should seek for the title when this becomes an official dog sport in the spring 2014

Mortti:

- täytti helmikuussa näyttelyissä veteraaniluokkaan oikeuttavat 8 vuotta!

// had his 8th birthday in February, so can enter veteran class in dog shows

- 2 näyttelyä, 2 x pu-sijoitus, 2 x ROP-vet + 1 x varasert. Mortin näyttelymenestys oli ehkä kuluneen vuoden toiseksi suurin yllätys

// 2 shows, 2 x placed in BM, 2 x BOB-veteran + 1 x res-CAC. Mortti's success in the ring was probably the second biggest surprise this year

- rally-tokosta koulutustunnus RTK1 hyvillä pisteillä ja suurella innolla

// got the lowest title in rally obedience with good points and huge willingness to do

- tokossa avoimen luokan "korkkaus" (okei, Reetta käynyt yhden avoimen luokan kokeen pistein 70), pisteillä 157 ja kolmas sija

// almost the first time in obedience class 2 (Reetta has taken part with him once); 157 points out of 200 2nd prize and 3rd place

- koko kesä treenattu agilityä vanhuksen mielenvirkeydeksi

// we trained agility in the summer just for keeping the senior alert

Yoda:

- muutama agikisa alkuvuodesta, mm. 1 x 0-tulos. Kesällä satunnaista agilityn treenamista

// some agility starts in the beginning of the year, 1 x clear round. In the summer training occasionally

- rally-tokosta koulutustunnus RTK1 hyvillä pisteillä ja suurella tekemisen tahdolla

// got the lowest title in rally obedience with good points and huge willingness to do

- tokossa alokasluokasta 1 x ALO1 (pisteet 186 ja sijoitus 2.) ja 1 x ALO2 (pisteet 157)

// obedience class 1 1 x 1st prize (186 points out of 200), 2nd place and 1 x 2nd prize (157 points)

Leya:

- on toimittanut maskotin virkaa varsin herttaisesti

// has been a cute mascot

- treenannut kesällä agilityä ja rally-tokoa

// has trained both agility and rally

Tito:

- saanut lihaksia ja "tavaraa" kylkiluiden päälle ihan mukavasti!

// has gained muscles and mass nicely!

- 8 näyttelyä, 3 x pu-sijoitus, 2 x SERT, 1 x CACIB (ikinä koskaan milloinkaan koirieni ensimmäinen!), 1 x varasert

// has been to 8 dog shows, placed 3 times in BM, 2 x CAC, 1 x CACIB (the first of my dogs ever!), 1 x res-CAC

- MH-luonnekuvaus suoritettu (ja piti hauskaa siellä)

// has done MH-mental test (and had fun there)

- treenattu koko kesä agilityä

// trained agility during the whole summer

Pimu:

- 6 näyttelyä, 2 x pn-sijoitus, 2 x SERT. Pimun sertit olivat kyllä kuluneen vuoden mahtavin jymypaukku!
// 6 dog shows, 2 x placed in BF and 2 x CAC. Pimu's CACs were the biggest surprise in the year!
- rally-tokosta koulutustunnus RTK1
// got the lowest title in rally obedience
- treenattu agilityä koko kesä ja syksypuolella vähän koiratanssia ja kotioloissa vähän tavistokoa
// trained agility in the summer, a little freestyle in the autumn and (regular) obedience at home

Taitaa olla ensimmäinen kerta, että asetan julkisesti tavoitteita, mutta tässä tulee vuoden 2014 tavoitteita (ehkä vuoden kuluttua on ihan kiva katsoa mitkä näistä tavoitteista on toteutunut):

// I think this is the first time ever I set some public goals for us but maybe it is nice in a year look back what has come true.

Hessu:

- kunpa ihanainen H pysyisi hyvässä kunnossa, pitkään pitkään!
// I wish the lovely H stays in good condition for a looooong time still
- jos pysyy kohtuukunnossa ehkä muutama näyttelykierros vielä?
// if he is in good shape, maybe some dog shows?
- haaveen tasolla se RTK1, tuskin toteutuu
// just as a dream the lowest title in rally, doesn't need to come true

Mortti:

- joitakin näyttelyitä, tiedä vaikka joskus jackpot iskisi ja Mortin nuorena saama 1 x sert saisi jatkoa. Tämä olisi ihan huippua ja supersuperyllätys, eikä tämän varaan yhtään lasketa. Ehkä jokunen näyttely ulkomaillakin
// some dog shows. You never know if he gets a jackpot and more CACs in addition to the one he got as a youngster. It would be a supersupersurprise and we won't count on it. He might go to some dog shows abroad, also
- kun rally-toko toukokuun alusta virallistuu, siirrymme Mortin kanssa todennäköisesti suoraan avoimeen luokkaan, joten tavoite ensi vuodelle olisi RTK2
// when rally obedience becomes an official dog sport next spring we will probably go straight to the class 2 and the goal for Mortti is a title from there
- tavallisesta tottelevaisuudesta TK2
// the second title in (regular) obedience
- agilityä treenaamme ainakin kesällä ihan vain mielenvirkeyden ylläpitämiseksi
// we will train agility at least in the summer just to enjoy

Yoda:

- sterilisaatio alkuvuodesta, jonka jälkeen Yoda siirtyy Reetan omistukseen
// sterilisation in the beginning of the year, then I'll give her ownership to Reetta
- kun rally-toko virallistuu, Yodakin siiryy todennäköisesti suoraan avoimeen luokkaan, josta ensi vuodelle tavoite RTK2
// When rally obedience becomes an official dog sport next spring Yoda will probably also go straight to the class 2 and the goal is a title from there
- tottelevaisuudesta TK1 (ja ehkä treenausta avointa luokkaa kohti)
// the lowest title from obedience (and maybe training towards the next class)
- ehkä joitakin agilitystartteja, jos Reetta saadaan innostumaan
// maybe some starts in agility if Reetta agrees

Leya:

- kun rally-toko virallistuu alamme jahdata koulutustunnusta RTK1
// when rally obedience becomes an official dog sport our goal is the lowest title
- ehkä tavallista tottelevaisuutta vähän eteenpäin, kokeet ovat Leyalla vielä melko kaukana
// maybe obedience training, though the trials are still far away from Leya
- mahdollisesti luonnetestaus syksyllä 2014, ennen testauspäätöstä katsotaan miten Leyan luonne kehittyy
// maybe the Finnish style mental test in the autumn, we'll see first how her temperament goes on
- haave olisi saada turkki näyttelypituuteen (ja sitä myöten muutama näyttelykäynti), mutta ei luultavasti tapahdu vielä vuoden 2014 aikana
// my dream is to get her coat to show length (and some dog shows for her) but I don't think this comes true in 2014
- todennäköisesti Leyakin sterilisoidaan, aikataulu vielä vähän epävarma, eli ei ole varmaa tapahtuuko ensi vuonna.
// most probably Leya will also be sterilised but I don't know when.

Tito:

- näyttelyistä se puuttuva SERT ja muotovalion arvo. Ehkä muutama näyttely ulkomailla
// the lacking CAC and the title FI CH. Maybe some dog shows abroad.
- luonnetestaus syksyllä 2014
// the Finnish style mental test in the autumn 2014
- agilityssä Tito olisi jotakuinkin kisavalmis, mitenkähän Ronjan saisi innostumaan?
// he would be almost ready to compete in agility, how could we get Ronja to take part?

Pimu:

- näyttelyistä se puuttuva SERT ja muotovalion arvo olisi ihan huippua! Ehkä muutama näyttely ulkomailla.

// the lacking CAC and the title FI CH would be more than great! Maybe some dog shows abroad, also for Pimu

- kun rally-toko virallistuu, Pimu aloittanee uudelleen alokasluokasta eli tavoitteena ensi vuodelle ainakin RTK1, ehkä RTK2:kin.

// when rally becomes official, Pimu most probably starts over from the beginning so her goal is at least the lowest title, maybe the second one also

- ehkä tottelevaisuuskokeiden korkkaus (tuskin, kun on Mortti ja Yodakin kisattavana)

// maybe taking part in an obedience trial (hardly, because I also have Mortti and Yoda to compete)

- agility? Täytyy katsoa miten kehitymme, kun alamme treenata sitä taas säännöllisemmin jossain vaiheessa. Kisaaminen ensi vuonna ei ehkä ole ihan mahdottomuus

// agility? I have to think of that later when we start to train more regularly again. Competing in agility next year is not totally impossible

- tavoitteena myös koiratanssikilpailut kesäkuussa, saapa nähdä onnistuuko tämä rytmitajuton ohjaaja saamaan mitään aikaan tällä saralla

// our goal is also to take part in a freestyle competition in June. We'll see if I without any sense of rhythm can get anything out of it.

- mahdollisesti luonnetestaus syksyllä 2014. Ennen päätöksen tekoa katsotaan miten luonne kehittyy.

// maybe the Finnish style mental test in the autumn, we'll see first how her temperament goes on

- alkusyksystä silmäpeilaus, sydänkuuntelu ja SA-testi ja jos kaikki (muukin) on ok, astutus ensi vuoden syysjuoksusta. Paria potentiaalista urosta jo tiedusteltu. *wink wink*, jos olet kiinnostunut aktiivisesta isovillakoira(npennu)sta, joka syntyy tästä vuoden kuluttua. Väreinä musta ja mahdollisesti ruskea. Tiedustelut voi osoittaa minulle, sillä vaikka Pimu on sijoituskoira, nämä pennut tulevat minun nimiini.

// in the late summer eye and heart examination, SA-test (skin biopsy) and if everything (also else) is ok, mating from the autumn heat 2014. I've asked about couple of potential males. This is a hint for you, if you are interested in an active standard poodle which will be born in a year. The possible colours are black and maybe brown. Inquires to me, though Pimu lives with us as a foster, the puppies will be from my breeding.

Hyvää joulua - Merry Christmas

Makelle suurkiitos kuvista ja Ronjalle kortin kokoamisesta!

Yhteenveto tästä vuodesta sekä katsaus ensi vuoden tavoitteisiin on kirjoitettuna, mutta odottaa vielä kuvituksen löytymistä. Siihen saakka toivotamme kaikille blogin lukijoille

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

// Thanks to Make for the pictures and Ronja for making up the Christmas card.

I've written a summary of this year and some goals for the next year bur haven't found pictures to it yet. Until that time I wish all the readers of this blog

Merry Christmas and a Happy New Year!

Esine-etsintää

Meillä on kaikki nartut juoksussa, joten siihen liittyvistä syistä johtuen Pimu on viimeiset pari viikkoa lenkkeillyt pääasiassa yksin. Se on aivan ihana lenkkeilytettävä: juoksusta huolimatta uskallan antaa sen kirmailla vapaana esim edellisessä postauksessa mainitulla urheilukentällä. Ja ehkä vähän muuallakin :) Se pitää mukavasti kontaktia minuun koko ajan ja on hyvin kuuliainen.

Tänä aamuna lenkkireitillemme osui jonkun pudottama heijastin. Pieni ääni sisälläni sanoi, että kokeilepa Pimulla esine-etsintää. Pimun kanssahan ei ole tehty noutotreenejä muistaakseni yhtään, mutta jotenkin minusta tuntui, että tämä voisi olla "sen juttu" (aika moni on: mm. rally-toko, koiratanssi, tokoilu jne). Pyysin (Pimua ei tarvitse yleensä käskeä, voi toki, ei se siitä loukkaannu) perusasentoon ja heitin heijastimen lumihankeen. Pimu säntäsi perässä, otti heijastimen suuhunsa ja toi sen minulle. Palkkasin sen. Näin helppoa oli aloittaminen :) Pari toistoa, yhden kerran heijastin upposi lumeen ja silloin minun piti vähän auttaa Pimua löytämisessä. Mutta joka kerta Pimu toi esineen minulle, jolloin palkkasin sen.

Sitten jatkoimme lenkkiä. Hupsis, lapaseni putosi. Lähetin Pimun hakemaan sen ja Pimu toi. Tosin lapanen piti matkalla tappaa, mutta perille se tuli. Sitten putosi Pimun talutushihna. Senkin Pimu haki minulle pyynnöstäni, toi ihan käteen saakka.

Vitsit, että Pimu on fiksu koira! Niin minun käteeni sopiva, ettei toista olekaan!

Muista koiristammehan myös Hessu ja Mortti osaavat esine-etsintää. Hessu on opetettu vastaavasti kuin Pimulla nyt aloittelin. Hessu toki luovuttaa esineet siistimmin kuin Pimu, mutta Pimulla haluankin pitää koko ajan ja kaikessa yllä suunnatonta tekemisen riemua enkä vaatia pilkuntarkkaa suoritusta. Jaksan uskoa siihen, että suoritukset "siistiytyvät" ajan myötä itsekseen. Morttia ei ole esine-etsintään muistaakseni varsinaisesti koskaan opetettu, noutoa sen kanssa on toki tehty. Kerran kuitenkin kävelyllä kävi niin, että pudotin epähuomiossa käsineeni. Käsine oli tiellä meidän ja naapurin englanninbulldoggien välissä, ehkä kymmenen metrin päässä minusta. Tiesin, että jos lähtisin itse koirien kanssa hakemaan käsinettä, syntyisi molemminpuolinen remmiräyhä, Hessua en voinut samasta syystä laittaa asialle. Joten päätin lähettää Mortin. Ja Morttihan haki käsineeni takaisin varsin siististi, sitä kun ei toiset koirat yleensä sanottavammin kiinnosta.

Eloa - Just life

Yhdessä yössä syksyn harmaus ja märkä kurjuus muuttui ihanaksi talven valkoiseksi valoisuudeksi! Ai että tykkään! Aivan upeaa lenkkeillä koirien kanssa lumisessa metsässä ja lauman toisen puoliskon kanssa urheilukentän parkkipaikan kautta pyörätieltä toiselle. Pimu on nimittäin juoksussa, sillä alkaa olla tärppipäivät päällä, joten se lenkkeilee nyt Leyan kanssa kahdestaan. Pimu on kuitenkin "hieman" normaalia puudelia virtaisampi tapaus, joten kaikkien mielenrauhan vuoksi yritän päästää sen päivittäin kirmailemaan vapaana - tietysti kaukana kaikista potentiaalisista uroskoirista.

// Just in one night the gray and wet autumn turned to a lovely, white brightness of winter! I love it! It is wonderful to take the dogs for a walk in a snowy forest. Or another part of the pack to the parking area of a sports field nearby. Pimu is in the heat and has the best days so she is taken for a walk only with Leya. Because Pimu is a bit more energetic poodle than they approximately are, I try to let her run free every day - of course far away from the potential males.

Pimun vauhtia // Pimu with speed

Leya ja Pimu urheilukentällä // Leya and Pimu in the sports field

Tuuli puhalsi puista lunta Leyan päälle juuri kun otin kuvan // The wind blew snow on Leya just when I took a photo

Viime viikonloppuna sekä Tito että Pimu kävivät näytillä Jyväskylän kansainvälisessä koiranäyttelyssä, tuomarina oli Veli-Pekka Kumpumäki. Siitä ei sen enempää kerrottavaa jäänyt. Kummallekin koiralle eri ja luokan viimeinen sijoitus. Erityisesti Titon arvostelu oli ihan itsensä näköinen: saisihan sillä olla tanakampi runko (laiha mikä laiha, tosin lihaksikkaampi kuin koskaan) ja täyteläisempi eturinta. Pimulle tuomari toivoi mm. pidempää päätä. Joo, eihän Pimu mikään pinokkiokuono olekaan. No, viimeisten serttien metsästäminen jatkuu :)

// Last weekend we had both Tito and Pimu in the Jyväskylä international dog show, where the judge was Veli-Pekka Kumpumäki. There is not much to tell about. Both the dogs got excellents and were placed last in their classes. Especially Tito's critiques was just like he is: he could have stronger body (he is still pretty thin, but has more muscles than ever) and better filled forechest. For Pimu the judge wished a longer head. Yes, it is true that she has not a pinoccio muzzle. So, we are still hunting for the last certificates :)

Miia ja Pimu kehässä // Miia and Pimu in the show ring

Muutoin meille ei mitään kummempaa kuulu. Hiljaiseloa - tai normaalia arkea - kaikin tavoin elellään. Harrastellaan juttuja omin päin, lenkkeillään, oleskellaan.

// There is no other news aobut us. We are just living our normal life. Train things by ourselves, go for walks and spend time together.

Talvista maisemaa // We have winter!

Tanssimassa Pimun kanssa - Dancing with Pimu

Ilmoittautuduin Pimun kanssa OKK:lle kolmen kerran koiratanssikurssille. Ensimmäinen kurssikerta oli sunnuntaina. Ennen tanssitreeneihin menoa olisin halunnut käydä purkamassa Pimun energiaa villakoiratapaamisessa Linnanmaan koirapuistossa. Mutta paikalla oli meidän lisäksemme vain yksi kääpiövillakoiran pentu, seuranaan suomenlapinkoira, joten energian purku jäi varsin vähäiseksi. Sattuneesta syystä olimme enemmän kuin ajoissa Haukkiksella, joten vein Pimun takapellolle lenkille.

// I take part in a course of musical canine freestyle with Pimu. Our first session was on Sunday. I would have let Pimu to play with some other poodles before the session to get rid of some of her energy but unfortunately we met only one miniature poodle puppy in the dog park and she did not play that much with Pimu. So we were quite early at the training hall and I took Pimu for a walk.

Riehumiskaverille olisi ollut tarvetta // Pimu would have needed someone to play with.

Sitten halliin sisälle. Hoksasin siinä, että taisikin olla Pimulle ensimmäinen kerta treenata OKK:n paineilmahallissa. Lisäksi minua vähän jännitti, että miten Pimu malttaa keskittyä minuun ja koulutukseen kaikkien ihanien koirien läsnäollessa. Laumassa ikänsä eläneenä se rakastaa muita koiria ja selkeästi kaipaa välillä alkuaikojensa "sekalaumaa". No, eipä ollut asiasta huolen häivää: Pimu keskittyi koko tunnin koulutuksen ajan ihan täysillä minuun ja yhteiseen tekemiseen! Ah, minä niin tykkään tuosta koirasta! Onneksi se ei edes ole perinyt isältään järjetöntä äänen käyttöä, vaan taisi olla tässä tanssiryhmässä ainoa koira, joka ei koko tunnin aikana haukkunut kertaakaan!

// Then we went into the hall. I was a bit concerned about Pimus concentration in a new hall and among other lovely dogs. Pimu has always lived in a dog pack and sometimes she misses different kind of dogs which she had in her first pack. But I had nothing to be worried about: Pimu focused extremely well on me and the things we did together. Wow, I just like that dog! And she is even much more silent than her father that barks a lot. I suppose, Pimu was the only dog in our dancing group who did not bark at all during the session.

Seuraamisen puolenvaihtoja

Treeniohjelmassa oli seuraamisen puolenvaihtoja, ihmisen ympäri kiertämistä, jalkojen välistä pujottelua eri versioina, ihmisen edessä seuraamista, sivulla pyörimistä ja peruuttamista. Paljon kaikenlaista hauskaa tekemistä siis. Kokeiltiinpa jopa vähän pidemmän koreografian suorittamista, mutta voin sanoa, että minun rytmitajuni ei taida riittää tässä lajissa kovinkaan korkealle :) No, meillä oli kivaa ja Pimu sai treenata tunnin treeniajasta paljon, nämä lienevät pääasioita.

// We trained different tricks during the session. Heelwork on left and right side, going around the handler, heelwork in front of the handler, spinning. In other words: lots of funny things. We had even a bit longer choreograhpy but I have to admit that my sense for rhythms will not lead us long in this dog sport :) Well, we had fun and Pimu could train a lot, these were the important things.

Ihmisen edessä seuraamista

Koiratanssikurssi jatkuu taas ensi sunnuntaina. Me olemme Pimun kanssa kyllä innolla menossa harjoittelemaan. Valitettavasti vain Pimun "pakasta vedettynä" mukaan otettu Nobby-koira ei enää pääse mukaan. Pimulla on ilmeisesti käytössään yksi lelu per treenikerta -periaate :)

We have the next training session on next Sunday. We'll be there for sure. Unfortunately Pimu's brand-new Nobby-dog won't be there. I assume Pimu has a principle "one toy for one session" :)

Puudeleitten syysretkellä

Tänään oli paikallisten villakoirien perinteinen syysretkipäivä. Minä olin lupautunut reittivastaavaksi, joten puolen päivän lähestyessä pakkasin koirista nk. nuorison (Mortti 8,5 v., Leya ja Tito 2,5 v. sekä Pimu 2 v) autoon ja suuntasimme Säästökuopan pihalle, jossa meitä villakoiraväkeä jo odottikin.

Retkellä osallistui 16 ihmistä ja koiria ties kuinka monta, minulla ei asiasta ole mitään käsitystä. Kiersimme yhden minun ja koirien melko normireiteistä, pituus reitillä sellainen 6 km. Retkeillessä saimme siihen kulumaan noin tupla-ajan meidän normilenkkiimme nähden :) Vaikka sää muuten oli tänään varsin tuulinen, metsässä oli mukavan lämmintä. Koirille riitti vauhtia metsässä ja ihmisillä juttua.

Retkireitin kiertämisen jälkeen oli evästelyn vuoro. Lisäksi Anne oli ottanut mukaansa rally-tokovermeet eli kyltit, kyltinpidikkeet ja kartiot ja pääsimme perehtymään myös tähän lajiin. Mortin kanssa kävin kiertämässä radan muutamaan kertaan ja Leyankin kanssa pariin otteeseen.

Kiitos kaikille mukavasta retkiseurasta! Oli ihan huippua, että mukaan lähti näin paljon ihmisiä koirineen!

Alla kuva osasta retkellä olleista koirista. Meidän koirat ovat kuvan oikean reunan mustat, oikealta katsottuna Tito (punaisessa sadehaalarissaan), Pimu, Leya ja Mortti.

Kaksi kukkaa

Tämä ei ole nyt koira-aihe alkuunkaan, mutta blogihan on minun, joten minä saan päättää, mistä täällä kirjoitan :)

En ole mikään viherpeukalo, joten erityisesti siksi olen todella ylpeä, että olen saanut kaksi eri kasvia kukkimaan. Kyseiset kasvit ilahduttavat kukinnoillaan meitä juuri nyt, joten päätin viimeinkin esitellä ylpeyden aiheeni myös täällä blogissa.

Allaolevan orkidean saimme Dianelta ja Rogerilta kesällä 2011. Kukkivana, tottakai. Se kukki muutaman kuukauden, sitten kukat lakastuivat. Kaksi talvea se vietti keittiömme ikkunalla leväten, kunnes tänä kesänä se alkoi kasvattaa uutta kukkavanaa ja alla näkyy kasvatuksen tulos! Orkidea on nyt kukkinut heinäkuun puolivälistä saakka. Ai että olen ylpeä! Ei kuulemma ole ollenkaan helppoa - tai tavallista - saada orkidea uudelleen kukkimaan. No, ei siihen mitään erikoistaitoja tarvittu, ainoastaan hyviä hermoja tai pitkäjännitteisyyttä.

Toinen ylpeyden aiheeni on kiinanruusu. Sain sen niinikään vuonna 2011 silloisesta työpaikastani, emokasvista katkenneena pistokkaana. Ihan itse sen juurrutin, tänä keväänä leikkasin ja juurrutin uuden pistokkaan. Loppukesästä alkaen meillä on kukkinut melkein koko ajan joko alkuperäinen pistokas tai sitten keväällä juurrutettu. Allaoleva kuva on keväisen pistokkaan tämän hetkisestä kukasta. Pistokkaassa on vielä ainakin yksi nuppu odottamassa aukeamista.

Kiinanruusun "kukittamiseen" olen kyllä joutunut etsimään neuvoja netistä, ensimmäiset nuput kun putosivat harmikseni aukeamattomina. Löytämieni neuvojen mukaisesti olen sitten välttänyt täysin kiinanruusujen kääntämistä toiseen suuntaan ikkunasta ja lisäksi olen suihkutellut niitä.

Pellon näyttely. Mikä päivä! - Dog show in Pello. What a day!

Eilen palasimme Pellosta hieman erilaisissa tunnelmissa kuin edellisenä sunnuntaina. Viikko sitten käytimme Pimun ja Titon MH-luonnekuvauksessa ja kaikkien Pimua tuntevien yllätykseksi jouduin keskeyttämään kuvauksen, koska Pimu ei olisi palautunut säädetyssä ajassa ääniherkkyyskokeesta (= ei mennyt oma-aloitteisesti haistelemaan räminälaitetta). Mitään painetta Pimu ei sinällään kuvauksesta ottanut, tuossakaan tilanteessa se ei läähättänyt tms, ilmaisi vain selkeästi, ettei halua räminälaitetta tutkia. Arkielämässähän Pimulla ei ole vielä mitään tapahtunut, joka olisi saanut sen reagoimaan vastaavasti tai sen "maailman kaatumaan". Titon kuvaus sen sijaan "meni läpi". Ei se mitään "huippuarvoja" sieltä saanut, mutta sillä oli selkeästi kivaa ja se olisi voinut jatkaa vaikka toisen mokoman lisää. Puolustuskohdassa (minä vein sitä, Ronja ei työesteiden vuoksi voinut olla mukana) se osoitti erittäin selkeää voimaa, se hyökkäsi aktiivisesti aaveita kohti. Ronjan ei siis tarvitse olla peloissan, kun Tito on hänellä suojana :)

Eilen Pellon ryhmänäyttelystä palatessamme, leijailimme pilvissä. Meillä oli mieletön päivä! Olimme ilmoittaneet näyttelyyn neljä koiraa. Kehään koirista ensimmäisenä meni Tito. Sen värissä keskariuroksia oli ilmoitettu kisaan kuusi kappaletta, eikä yksikään ollut vielä saanut tuomari Kurt Nilssonilta SA:ta. Mutta Titopa sai! Tuossa vaiheessa uskalsin jo iloita sertistä, sillä jäljellä olivat valioluokan uros - ja niin, Titon isukki Mortti toisessa veteraaniluokan näyttelyssään. Valioluokan uros sai myös SA:n - vaan niin sai Morttikin! Serti-kisa käytiin siis isän ja pojan kesken, poika vei siinä voiton ja oli PU2 sai siis SERTIN! Mortti oli PU3 ja sille vara-SERT! Minä esitin Mortin PU-kehässä ja tuomari kehui minullekin vielä Mortin upeaa rintaa :) :) Kyllähän Mortilla rintaa onkin enemmän kuin keskivertopuudelilla.

Titon arvostelu:

"Utm. huvud. Välformad nospartiet. Mkt goda proportioner. Bra bröstpartiet. Mkt goda vinklar. Mkt goda rörelser." Ja tällä siis AVO ERI, AVK 1, SA, PU2 ja SERT! Vain yksi puuttuu...

Mortin arvostelu:

"Välbyggd äldrig gentleman. Utm huvud. Saknar en P2. Utm proportioner. Kraftful bröstpartiet. Goda vinklar. Mkt goda rörelser för sin åldern." VET ERI, VEK 1, SA, PU3, vara-SERT, VET-ROP.

Muutama koira oli välissä ja oli isovillakoirien vuoro. Meidän koirien väriryhmään oli ilmoitettu vain viisi isoa, joista kaksi urosta. Hessu oli PU2, valkoisen ison isovillakoirauroksen jälkeen. Hessun arvostelu:

"Välbehållen. Bra huvud o uttryck. Utm hals. Ngt låg på benen. Bra bröstpartiet. Goda vinklar. För åldern utm rörelser. Utm päls." Hessu siis VET ERI, VEK 1, SA, PU2, VET-ROP.

Pimu asteli kehään heti isänsä jälkeen. Narttujen avoimessa luokassa oli kaksi koiraa. Pimulle eri, samoin toiselle. Kilpailuokassa Pimu voitti ja sai SA:n, kakkonen ei saanut. Tässä vaiheessa minulla alkoi raksuttaa, yksi narttu jäljellä, sen täytyy olla valio, koska Hessulle annettiin VET-ROP-ruusuke jo uroskehässä. Voisiko olla totta, että sert Pimullekin...

Ja kyllä, kyllä vain niin oli! Valioluokan narttu oli PN1, Pimu PN2 ja sai toisen sertinsä! Siltäkin puuttuu enää yksi! Mikä päivä!

Pimun arvostelu:

"Feminin. Utm huvud och uttryck. Utm hals. Utm proportioner. Välutvecklat bröstpartiet. Utm vinklar. Utm ben o tassar. Mycket välgående." Pimulle siis AVO ERI, AVK 1, SA, PN2, SERT.

Kyllä meillä oli hymyssä pitelemistä menestyksen jälkeen, eikä iloamme häirinnyt yhtään se, että veteraanejamme ei pahemmin ryhmäkehässä huomioitu. Näytillä käytiin kuitenkin.

Superkiitos super-Reetalle superhandlauksesta! Olet paras <3

Kuvia? Mitä ne sellaiset ovat? Ei joudettu ottamaan jännityksen keskellä. Kotiin päästyämme palkitsin näyttelytähdet metsälenkillä eivätkä niiden turkit sen jälkeen enää ole kuvauskunnossa :) Ihan postauksen lopussa on sentään kuva eilisestä ruusukesaaliista.

// Yesterday we had a splendid day at a dog show (for FCI-groups 9 and 3/10) in Pello. The judge for the poodles was Kurt Nilsson from Sweden. There were 12 medium-sized poodles entered and five standard ones in our colours.

Tito was best male 2 and got his 2nd CAC! Just one more... Tito's critiques (freely translated):

"Excellent head, wellformed nosepart. Very good proportions. Good breastpart. Very good angulation. Very good movement."

Mortti was second time in the veteran class, got also a CQ, was best male 3 and got a reserv-CAC! He was also VETERAN-BOB. His critiques:

"Wellbuild older gentleman. Excellent head. Misses one P2. Excellent proportions. Strong breastpart. Good angulation. Very good movement for his age."

Hessu was best male 2 (after a bigger male) and VETERAN-BOB. His critiques:

"Wellkept. Good head and expression. Excellent neck. Little low in legs. Good breastpart. Good angulation. Excellent movement for his age. Excellent coat."

We had already exceeded our expectations and had Pimu left. There were two females in her class. Both got an excellent. Pimu won the class, and got a CQ (the other one did not). She was finally best female 2 after a champion female and got a CAC! Also her second one! Just one to go for her, too! Pimu's critiques:

"Feminine. Excellent head and expression. Excellent neck. Excellent proportions. Welldeveloped breastpart. Excellent angulation. Excellent legs and paws. Very wellgoing."

I can ensure, that we were more than happy!

Super-thanks to super-Reetta for superhandling. You're the best! <3

Unfortunately we do not have any pictures. Did not take any at the show and as we were at home I took the show stars to the forest and their coats are not anymore in a good condition :) Beneath there is a picture of our rosettes from yesterday.

Pellon näyttelyn ruusukesaalis - The rosettes our dogs gained at the dog show yesterday

Tokokoe Sievi 31.8.2013

Tänään aamulla puoli yhdeksän maissa pakkasin Mortin ja Yodan Volvoon ja ajelin Kempeleeseen, jossa Anne ja Manta nousivat kyytiin. Matkakohde oli otsikossa mainittu Sievi ja tokokoe siellä. Tuomariksi oli vaihtunut Erkki Shemeikka, josta minulla oli kesäkuisen OKK:n tokokokeen jäljiltä mielikuva tiukkana tuomarisetänä (muutoin ihan lupsakka savolaismies). No, kovin tiukka tuomari hän ei tänään ollut :) Avoin luokka oli ennen alokasluokkaa ja Mortti oli siinä, vieläpä ensimmäisenä. Debyyttinsä avoimessa se oli tehnyt pari vuotta aiemmin kun nuorten SM-kisat olivat Oulussa. Sittemmin se ei tokokehissä ollutkaan käynyt ja harjoittelukin oli jäänyt kotitouhujen asteelle.

Mortin tulosrivi pienten selitysten kera:

- paikalla makuu (3 min, ohjaaja piilossa) 8 (tällä kertaa tarvittiin kyllä neljä käskyä Mortin saamiseksi maahan, mutta se pysyi siinä hyvin)

- seuraaminen taluttimetta 7,5 (perusasennot hitaat, seuraaminen väljää, kaavio oli PITKÄ!)

- maahanmeno seuraamisen yhteydessä 7 (kaksi käskyä että se kävi maahan)

- luoksetulo 5 (tuli läpijuoksuna. Siis Mortti, jonka pysähdys reeneissä on TODELLA varma!)

- seisominen seuraamisen yhteydessä 10

- noutaminen 7,5 (vähän piti leikkiä kapulalla ja kierrättää kapulaa turhan pitkää reittiä minun luokseni)

- kauko-ohjaus 9 (Mortilla on tässä oma ei-niin-hyvä tekniikkansa, mutta se teki muutokset todella hyvin, jokaisen ensimmäisellä käskyllä)

- estehyppy 10 (tästä olen melko ylpeä; olemme harjoitelleet tätä vain tämän kesän)

- kokonaisvaikutus 7 (Mortti äänteli - mutta ei niin paljon kuin uskoin sen tekevän)

Yhteensä 157 p, kakkostulos ja 3. sija.

Olen tosi tyytyväinen. Itse en menettänyt hermojani Mortin ääntelyyn, ainoastaan paikallaolon ja liikkeestä maahanmeno saivat hermoni - ja Annen mukaan ääneni - kiristymään. Sen sijaan kaukokäskyissä olin käskenyt Mortin "normaalilla" äänellä ja siinä se toimi kerrasta. Taas opittavaa...

Alokasluokassa Annen ja Mantan vuoro oli luokan ensimmäisenä. Toki sitä ennen kaikki luokan osallistujat (8 kpl) suorittivat luoksepäästävyyden ja paikallaolon. Näistä kummastakin Yodalle 10.

Yodan kanssa on hauska olla tokokokeessa, mikäli se ei ääntele. Tänään se oli melko hiljainen. Sen seuraamisessa on melkoinen intensiteetti. Tosin tänään se keksi täyskäännösten jälkeen, että voikin seurata pätkän oikealla puolella :) No, tuomari ei siitä paljoa sakottanut. Yodan tuloslista:

- luoksepäästävyys 10

- paikallaolo 10 (oli mennä maahan liikkurin "valmista" kysymyksestä, sain sen ylös ja meni oikea-aikaisesti maahan)

- seuraaminen kytkettynä 9 (ok mutta krumeluurit oikealla puolella)

- seuraaminen taluttimetta 9 (sama juttu)

- maahanmeno seuraamisen yhteydessä 9 (todella hyvä valmisteleva osuus - erityisesti verrattuna edellisen kokeen ennakointiin)

- luoksetulo 8,5 (hyppäsi tullessaan minua vasten ja perusasento jäi vinoksi)

- seisominen seuraamisen yhteydessä 10

- estehyppy 10

- kokonaisvaikutus 9

Yhteensä 186,5 p, I-tulos ja kunniapalkinto. Sijoitus 2. Annen ja Mantan jälkeen.

Kyllä me ollaan hyviä!

Yoda ja Mortti pokaaliensa kera kotona

Tokoilua ja syksyn suunnitelmia

Treenasin eilen kaikkien koirien kanssa enemmän tai vähemmän järkevästi tokoa. Ensi viikonloppunahan Mortti ja Yoda ovat menossa tokokokeeseen. Juuri tuli kokeesta tieto, että alkuperäinen tiukka tuomari on vaihtunut toiseen tiukkaan tuomariin, joten vaihdos ei vaikuta meidän tilanteeseemme millään tavalla.

Mortti osaa avoimen luokan liikkeet periaatteessa ok. Mutta se on niin älyttömän innokas, että se ääntelee. Voi kääk! Ja onhan sillä omintakeinen tyyli esim kaukokäskyissä ja muita kummallisuuksia, joten mikään ykköstulos silmissä en kokeeseen sen kanssa lähde. Lähden aktivoimaan veteraania ja pitämään sen kanssa hauskaa. Toivottavasti pystyn pysymään tässä tavoitteessani enkä hermostu esimerkiksi sen ääntelemiseen kokeessa (kuten kävi kerran rally-tokossa, kadun kovasti ja sain tuomariltakin palautetta asiasta). Antaa vetskun pitää hauskaa, se on mun motto. Morttihan ihan oikeasti rakastaa tokoa! Ja viehejuoksua ja agilityä ja rally-tokoa ja vesipelastusta ja jäljestystä ja... Tokon treenaus on tosiaan tuottanut tulosta siten, että alkukesästä ongelmana olleet hyppy ja nouto on nyt melko ok. No, kuten sanottua, ykköstä en pidä edes tavoitteena, tulos olisi kuitenkin kiva.

Yoda ääntelee myös :( Se ei jaksa tehdä noin montaa temppua kuin tokossa vaaditaan ilman palkkaa :( Se on nykyisin pohjattoman ahne, mikä on tietysti koulutustilanteissa varsin mainio juttu. Mutta aiheuttaa sen, että kun siirrytään liikkeestä toiseen tekemättä välissä mitään, se on mielestään ansainnut jotain pikkupurtavaa (rally-tokossa, jossa rata on yhteneväistä tekemistä, tätä ongelmaa ei ole). Yodalla kuitenkin taitojensa ja innokkuutensa johdosta olisi mahdollisuus alokasluokassa ykköstulokseen (viimeksihän se jäi 3 pisteen päähän).

Yodan seuraamista OKK:n kokeessa

Myös Hessu pääsi eilen verestämään toko-osaamistaan. Vanhuksen kanssa skipattiin seuraamiset kokonaan ja kokeiltiin vain kaukokäskyjä, noutoa, hyppyä ja jättäviä liikkeitä. Vanhus oli toden totta innoissaan. Pitää muistaa senkin kanssa vähän treenailla aktivoinniksi. Agilityradallehan sitä ei ole enää otettu mukaan edes chillailemaan sen Tornion näyttelyaamun heikkouskohtauksen jälkeen.

Pimun kanssa haemme tokossa vasta kestoa katsekontaktiin. Kuinka niin edetään hitaasti? Koirahan on reilu 2-vuotias, monen mittapuun mukaan siis jo vanha ja jos se olisi erästä tiettyä rotua, sen olisi pitänyt jo aikoja sitten olla evl:ssä (mihin tuskin koskaan etenemme). No, minulla ei ole sen kanssa mikään kiire tottelevaisuuskokeeseen, melko varmaa kuitenkin on, että joskus siellä tulemme käymään. Pimu on Mortin ja Yodan tapaan äärimmäisen innokas tekemään mitä vain ja tämä on ominaisuus, jota minä arvostan ja joka sopii minun omistamalleni koiralle todella hyvin (tosin Pimuhan ei ole minun ;))

Leyan kanssa treenasimme myös. Leyan katsekontakti on paremmalla mallilla kuin Pimun ja sekin osaa yllättäen vaikka mitä, vaikka sen tekemisen palo onkin vähäisempää kuin Pimulla. Vähän haaveilin Leyan kanssa rally-tokokokeeseen menosta ensi kuussa ja Yodaakin suunnittelin avoimeen luokkaan, mutta mahtaa nyt tulla pikkaisen aikatauluongelmia. Pitää katsella jotain vähän myöhempään ajankohtaan.

Syksyn suunnitelmista: neljä koiraa on ilmotettu näyttelyyn ensi kuulle, Pimulle on mh-luonnekuvauspaikka varattuna ja mahdollisesti/toivottavasti myös Tito pääsee luonnekuvaukseen ensi kuussa, olen varsin toiveikas asian suhteen. Lokakuulle olisi myös yksi näyttely suunnitteilla useammalle koiralle. Sitten voitaisiinkin pitää hyvin ansaittua näyttelytaukoa tammikuun Kajaanin näyttelyyn saakka, jonne olisin kahta koiraa viemässä :) Muut kuin näyttelymenot ovatkin sitten asia erikseen, jos sopivaa osuu kohdalle, niin näistä ei taukoja pidetä.

Tokokokeessa Yodan kanssa

Tiistaina osallistuin Yodan kanssa OKK:n järjestämään viralliseen tokokokeeseen. Tämä oli Yodan toinen tokokoe, edellisestä oli kulunut kaksi vuotta. Kokeen tuomarina toimi Olavi Pajala.

Olen tosi tyytyväinen kokeemme kulkuun! Kun treenaa yksin ilman treeniryhmän tukea ja kritiikkiä, ei aina oikein tiedä millä mallilla omat suoritukset ovat. Liikkeistä minua jännitti luoksepäästävyys, sitä kun on melkoisen hankala yksinään treenata sekä myös maahanmenon sisältävät liikkeet: Yodahan keksi jossain vaiheessa, ettei maahan asti tarvitse mennä, vaan pepun voi jättää pystyyn :) No, noista asioista ei ollut huolen häivää. Tässä Yodan tulokset ja jotain selitystä niihin liittyen:

- luoksepäästävyys 10

- paikalla makaaminen 10 (tässä Yoda kyllä ennakoi lopun perusasennon, mutta tuomari ei sitä huomannut)

- seuraaminen kytkettynä 8 (hyvää seuraamista, mutta sivusuunnassa väljää, eikä korjannut sitä edes pysähdyksissä)

- seuraaminen taluttimetta 7,5 (sama juttu)

- maahanmeno seuraamisen yhteydessä 6 (ennakoi ja jättäytyi pahasti jälkeen ennen käskyä - liian fiksu koira!)

- luoksetulo 8 (oliskohan tässä lähtenyt pisteitä vinosta perusasennosta lopussa, vauhtia oli luoksetulossa joka tapauksessa)

- seisominen seuraamisen yhteydessä 6 (täsmälleen sama juttu kuin liikkeestä maahanmenossa)

- estehyppy 8 (väisti minua kun kiersin sen luokse, liikutti siis takapuoltaan sivusuunnassa)

- kokonaisvaikutus 7 (Yoda ei ole oikein tottunut noin monen "tempun" tekemiseen peräjälkeen ilman palkkaa välissä, joten se alkoi äännellä, muuten tekeminen oli hyvää ja innokasta)

Yhteensä 157 pistettä, kakkostulos ja sijoitus 4. (tulos siis 3 pistettä vajaa ykköstulos - no, leikki jatkukoot!)

Yoda on ilmoitettu tälle syksylle myös toiseen tokokokeeseen ja ilmoitinpa sinne Mortinkin! Mortti siis menee toiseen kertaan avoimeen luokkaan, sen edellisestä tokokoekerrasta on kulunut myös se kaksi vuotta.

Uimassa - Swimming

Kesäloma vetelee viimeisiään. Jopa minulla. Ehkä siksi tai ehkä koska tänään on kaunis sää ja Titon pesupäivä, koirat pääsivät uimaan. Make käytti aamulla Yodan ja Leyan uimassa. Leya oli uinut tosi innokkaasti moneen kertaan. Yodahan ei ui. Koska vesi on märkää ja Kuningatar ei itseään kastele. Minä ja Ronja käytimme muun lauman ensin metsälenkillä ja veimme ne sitten uimaan.

// The summer holiday is about to end. Even mine. Because of that or maybe because the weather is fine and I am going to wash Tito today, we took the dogs to swim. In the morning Make went there with Yoda and Leya. Leya had swam very nicely and several times. Yoda does not swim. Because it is wet in the water and the Queen won't be wet. Me and Ronja took the rest of the pack first for a walk in the forest and then for a swim.

Voi että koirat nauttivat! Kaikki uivat, ihan Pimua myöten. Hessuhan onkin todella hyvä uimaan, mutta välillä vähän laiska menemään veteen. Tänään se ui sydämmensä kyllyydestä. Tito ui aluksi tassuillaan pärskien, mutta lopussa sen tyylistä tuli todella sulava. Pimu ui rohkeudellaan. Taitoa sillä ei ole. Sen peppu painaa niin paljon, että pinnalla näkyy vain tassut ja vähän päätä. Pimun kanssa pitää ehdottomasti käydä talvikaudella koirauimalassa opettelemassa tekniikkaa. Mortti - niin, sehän on uimamaisteri. Ne, jotka ovat nähneet Mortin uivat tietävät mitä tarkoitan.

// And how they enjoyed it! Everyone swam, even Pimu. Hessu is a splendid swimmer but sometimes he does not want to go to the water. Today he swam eagerly. In the beginning Tito slapped with his paws above the water but later he swam very beautifully. Pimu swam with her bravery. She does not know how to swim. She has so heavy bottom that one can only see her paws and a piece of her head above the water. We must definitely take her to a swimming pool during the winter season, to learn her technics. Mortti - well, he is the master in swimming. Everyone who has seen him swimming knows what I am talking about.

Hessu

Tito (tai mahdollisesti Mortti // or possible Mortti)

Hessu (vas // left) ja Pimu

Pimu (vas.//left), Hessu ja Mortti (tai Tito // or Tito)

Nyt sitten on mietinnässä ketkä koirista menevät tänään pesulle Titon lisäksi :)
// Now I am considering which of the dogs will be washed today :)

Joukkonäytteenotossa ja valkoista nyöriä

Takana vauhdikas viikonloppu. Perjantaina käytimme Reetan kanssa nartut eli Yodan, Leyan ja Pimun joukkonäytteenotossa Koiran geenit -tutkimusta varten. Kaikki uroksemme olivatkin antaneet näytteensä jo aiemmin, joten meidän perheen kuudesta koirasta osallistumisprosentti ko. tutkimukseen on 100. Mikäli minulle joskus vielä tulee pentuja, pennuilta tullaan ottamaan näytteet tähän tutkimukseen pentutarkastuksen yhteydessä. Tänään olen sitten täytellyt tutkimuksen nettisivuilta eri projektien kyselylomakkeita. Hessu ja Morttihan ovat jo vanhastaan verrokkikoirina mukana kaihigeenin etsimisessä, lisäksihän meidän keskareilla saattaa olla merkitystä legg-perthes -geenin etsimisessä. Myös legg-perhes -sairas kasvattimme Mimmi on näytteensä tutkimukseen antanut.

Näytteenoton jälkeen kävimme lenkillä koirien kanssa. Reetta innostui kokeilemaan Virpiniemen sissirataa koirien kanssa.

Pimu kiipesi renkaat ihan omin jaloin, ylös ja alas

Yodan ja Reetta leikkivät todellisia sissejä. Tai ehkä Yoda oli sissi ja Reetta upseeri :) Linkki videoon.

Perjantai-iltana Miia ja Roope tulivat meille kylään neljän lapsensa ja neljän koiran kanssa. Lauantaina suuntasimme Miian ja Reetan kanssa Nallikariin unkarinpaimenkoirien erikoisnäyttelyyn, jossa valkoiset nyörit olivat esillä. Miian komondoruros Atte oli odotetusti ROP (ainoa rotunsa aikuinen) ja lisäksi BIS3. Pulivauvoista Osku oli BIS2-pentu.

Jossain välissä viikonloppua innostuimme testaamaan miten komondoruros hyppää läpi agilityrenkaasta. Touhu oli sen verran epätoivoista, että pohdimme pitkään kuinka monta ihmistä tarvitaan, että komondor saadaan hyppäämään renkaan läpi.

Vas. puli Olga, renkaan takana komondor Atte.

Lopulta touhu onnistui. Ja useampaan kertaan.

Edessä oikealla Osku osallistuu.

Sama videoituna (kesto 5 sekuntia). Klick

Oskun sisko Helka leikki kukkaisvauvaa saniaispehkossa. Suloinen hattara!

Sunnuntaina kävimme järkyttämässä koiralaumojemme kanssa ihmisiä Virpiniemessä. Miia käveli neljän valkoisen koiran kanssa, joista kahdella oli tuo niin kummallinen nyöriturkki (tai rastoja kai ne komondoreilla ja puleilla ovat) ja minä neljän mustan koiran kanssa, joista niinikään kaksi oli kummallisessa turkissa. Harmi vain, ettei kävelyporukoistamme ole meillä kuvia.

Eilen chillailimme kotosalla. Atte päätti, ettei meidän heppoinen aitamme sitä pitele, joten se chillaili vapaana pihalla kun ihmisetkin olivat ulkona. Reetta kävi myös kävellen tallilla tervehtimässä tallin väkeä sen kanssa. Kun Elli oli kuullut, että Reetta oli liikkeellä valkoisen koiran kanssa, niin hän luuli, että koira olisi valkoinen länsiylämäänterrieri Hippu. Ehkä Elli vähän yllättyi, kun koira olikin vähän eri kokoluokan Atte :)

Agilityn epävirallisissa kisoissa

Olimme Ronjan kanssa pitkin kesää suunnitelleet, että mikäli kohdalle osuu sopivasti agilityn epäviralliset kisat, me osallistumme niihin. Eilen OKK järjestikin kisat ja sinne siis suuntasimme. Minä otin kisakaverikseni Mortin ja Pimun ja Ronja tietysti Titon. Mortin ilmoitin sekä möllimedeihin että kisaaviin medeihin. Mortin virallinen kisaluokkahan on maksi, mutta koska se on niin pieni (44 cm), veteraani ja harjoitellut viimeiset kaksi vuotta varsin epäsäännöllisesti, ei mielestäni olisi ollut mitään järkeä hyppyyttää sitä maksikorkeuksia (tosin hatunnosto illan tuomareille: maksien rimat olivat vain 55 cm). Pimu ja Tito osallistuivat kumpikin medimölleihin. Pimu on hypännyt vain satunnaisesti maksihyppyjä, toki siihen suuntaan ollaan kovasti menossa. Sillä nyt ei vaan ehkä ole maailman sujuvin hyppytyyli, joten siksi etenemme hitaasti.

No, muuta kerrottavaapa kisoista ei meidän osalta oikein kertynytkään :) Mortti teki ihan hyvät radat kummassakin kisassa. Mölliradalla se jäi pyörimään yhden putken eteen kun minä en sen perässä pysynyt ja siitä vitonen. Aikaa radalla se käytti ihanneajasta noin puolet. Kisaavien radalla minä mokasin. Ensiksi en tajunnut, että minien ja medien rataantutustuminen oli yhtä aikaa enkä siis käynyt tutustumisessa ollenkaan. Keppikulma oli minulle vaikea ja vaikka Mortti oli kepeillä aivan oikein, minä sähläsin ja sain sen sieltä pois. Tästä vitonen. Lisäksi Mortti vielä pudotti yhden riman. Ihanneaika sillä toki alittui ihan reilusti. Tito kiersi mölliradalla suunnilleen yhtä monta hyppyä kuin hyppäsikin. Se kävi myös tervehtimässä ainakin tuomaria kesken radan ja ehkä ratahenkilöitäkin. Pimu kiersi myös muutamia hyppyjä, mutta pysyi periaatteessa koko ajan käsissä, vaikka tilanne, että kentän reunalla oli paljon väkeä, oli periaatteessa uusi sekä Titolle että Pimulle. Heti kun näin radan, tiesin, että loppu tulisi olemaan Pimulle (ja Titolle) vaikea: siinä oli viiden esteen suora (yksi esteistä oli muuri, joka sinällään ei ongelmia aiheuttanut). Me emme ole ollenkaan treenanneet suoria, ja kun koirat ovat vielä melkoisen kokemattomia (erityisesti Pimu), niin ei sillä ollut mitään saumaa osata edetä suoralla. Varsinkin kun oma liikkuvuuteni on mitä on eli en ollut sitä siellä kunnolla ohjaamassa. Jälkikäteen mietiskelimme Ronjan kanssa, että mitenhän kaikki kolme "kisa"koiraamme olisivat kulkeneet Reetan ohjaamina :)

Videoimme kaikki radat, mutta eipä niistä ole muille näytettävää :) Lähinnä oman tasomme niistä näemme. Mutta tavoitteemme täyttyi: uskalsimme kumpikin lähteä kisaamaan!

Erinomainen päivä Ylivieskassa ja vielä parempi Torniossa - An excellent day at a dog show and one even better

Eilen suuntasimme Reetan, Hessun ja Titon kanssa Arjan ja Riikan kanssa kimppakyydillä Ylivieskan kansainväliseen koiranäyttelyyn. Päivä oli onnistunut ja seura ihan huippua. Vaikka menestystä meidän koirillemme ei tullutkaan.

// Yesterday me, Reetta, Hessu and Tito drove with Arja and Riikka together to Ylivieska international dog show. We had a very nice day with splendid company, although our dogs did not gain special success.

Hessu oli ainoa paikalla ollut oman värinsä isovillakoira ja tuomari Saija Juutilainen katsoi Hessun ERI:n arvoiseksi (ilman SA:ta). Hessun arvostelu: "12 v. Ryhdikäs. Hyvän kokoinen. Mittasuhteiltaan hyvä uros. Mukavassa kunnossa. Hyvä pää ja ilme. Hyvin hoidettu purenta. Kaunis kaula. Hieman pitkä lanne ja matala hännän kiinnitys. Riittävästi kulmautunut. Riittävän leveät reidet. Mukava, reipas luonne. Hyvä karvan laatu ja väri. Liikkuu riittävällä ryhdillä ja keveydellä. Häntä kiertyy liikkeessä voimakkaasti. Hieno luonne. Hyvin hoidettu." Tulos siis VET ERI, VEK 1. ROP-vet Hessu kuitenkin oli ja kävi ilman menestystä kirmaamassa myös isossa veteraanikehässä.

// Hessu was the only standard poodle in his colour and the judge Saija Juutilainen thought he was of excellent quality, but did not give him a CQ. Hessu's critiques: "12yrs. Vigorous. Of good size. Well proportioned male. In nice condition. Good head and expression. Well cared bite. Beautiful neck. A little long loin and low tailset. Enough angulated. Enough wide thighs. Nice, alert temperament. Good coat quality and colour. Moves with enough raise and lightness. Tail curves strongly in movement. Fine temperament. Well cared." He got VET EXC, VEK 1 and was BOB-VET. He also went to the veteran finals but had no success.

Markku Kipinä piti Titoa myös ERI:n arvoisena, sen sijoitus avoimessa luokassa oli toinen, eikä Titollekaan SA:ta. Titon arvostelu: "Hyvänkokoinen, hieman pehmeäturkkinen uros, jolla pysty, etuasentoinen lapa. Ulkokierteiset eturaajat. Hyvin kulmautunut takaosa. Hyvä häntä. Ylälinja saisi olla suorempi. Hyvä purenta & kuono-osa. Suurehkot silmät. Riittävän pitkälinjainen pää. Hyvä sivuliike, hieman ahdas takaa." Ja siis AVO ERI, AVK 2.

// The judge Markku Kipinä thought that also Tito was worth an excellent, he was second in his class and neither he got a CQ. Tito's critiques: "Good in size. A male with a little too soft coat and straight shoulder. Front feet point outwards. Well angulated back. Good tail. Topline should be straiggter. Good bite and muzzle part. A little too big eyes. Enough long lines in head. Good movement in side, a little too tight in rear." Tito got AVO EXC, AVK 2.

Tänään suuntasimme laina-auton (omamme hajosi perjantaina, tietysti) keulan Tornion kansainväliseen koiranäyttelyyn. Sinne olimme ilmoittaneet niinikään sekä Hessun että Titon, mutta Hessua ei viety kehään, koska se kotoa lähtiessä hoippui ihmeellisesti. Ei ole mitään mieltä viedä vanhusta puolikuntoisena tai epäselvässä tilanteessa kehään. Matkaan lähdimme ja Hessu mukaan silti, koska se ei vaikuttanut kipeältä ja mieluummin otimme sen mukaamme kuin jätimme kotiin, että pystyimme seuraamaan sen tilaa. Ihan omin jaloin hoippumatta se käveli sekä näyttelypaikalle että sieltä pois. Nyt vanhuksen oloa ja vointia vain tarkkaillaan ja esimerkiksi sen näyttelyuran jatkoa pohditaan ihan kunnolla (viime viikolla se kävi jopa agilityä treenaamassa, matalilla esteillä toki).

// Today we headed the car we borrowed (our own broke down on Friday, of course) towards Tornio international dog show. I had registered both Hessu and Tito there but we did not take Hessu to the ring because he did not move properly as we left home. There is no sense taking an old dog to the ring if he is not in right condition or if his situation is unclear. But because he did not seem to be in pain we did not take him to the vet and rather took him with us so we could keep an eye on him all the time. Now we just keep on taking care of him and observe how he is doing and for example his show career is under serious consideration (last week he still trained agility with us).

Saavuimme näyttelypaikalle sopivasti ehkä 15 koiraa ennen Titoa. Silirimpsis Tito kuntoon ja huomasimme, että se on ensimmäinen värisistään keskikokoisista villakoirista. Saimme myös Raisalta vahvistuksen, että mahdollisesta sertistä ei olisi kilpailua. No, se SA piti toki Titon vielä saada.

Ja saihan se! Titolle siis AVO ERI, AVK 1, SA, PU1, SERT, CACIB ja VSP! Vau! Aivan uskomatonta! Tuomari oli Torbjörn Skaar Ruotsista ja hän lausui Titosta seuraavaa: "Mycket bra huvud & uttryck. Välformat, mörka ögon. Mycket bra hals. Välvinklad fram. Utmärkt kropp. Välvinklad bak. Välansatt svans. Utmärkt päls och färg. Rör sig väl. Välpresenterad."

// We arrived to the show in a right time, about 15 dogs before Tito. We made him in order and noticed that he was the first of his race to enter the ring. We got to know that he was the only male to enter the show in his breed and compete about CAC. But he still needed the CQ.

And he got it! Tito got AVO EXC, AVK 1, CQ, BM1, CAC, CACIB and was BOS! Wow! Unbelievable! The judge was Torbjörn Skaar from Sweden and he said about Tito: "Very good head and expression. Wellformed, dark eyes. Very good neck. Well angulated front. Excellent body. Well angulated back. Well set tail. Excellent coat and colour. Moves well. Well presented."

Vas. Norcopia Cissel, oik. Tyystilyksen Armas Valentino, "Tito"

Viikonlopusta saattaa olla muitakin kuvia tulossa, ne vain ovat vielä kamerassa. Yllä oleva kuva on otettu kännykällä :) // There might be also other pictures coming from the weekend, they only are still in the camera. The picture above is taken by a mobile phone :)

2 x Oulu kv

Rankka viikonloppu takana :) Kahtena päivänä kolmen koiran voimin näyttelyssä. Onneksi Diane tuli myös samoihin näyttelyihin, niin saatiin Titon turkin leikkaus päivitettyä jo perjantaina. Nyöriturkkien turkeista vastasin tietysti ihan itse :)

Lauantaina villakoirien tuomari oli Bill Walkey Kanadasta. Meidän koirista kehässä oli ensimmäisenä Tito. Tuttuun tapaan Reetta toimi kaikkien koirien handlerina. Titolle laatuarvostelusta ERI ja kilpailuluokasta toinen sija Dianen Alvinin jälkeen. Mutta ei SA:ta. Yleisesti ottaen tuomari jakoi SA:n vain luokan voittajalle ja niin tässäkin tapauksessa. Titon arvostelu: "Head & muzzle good in proportions and good shape. Back and rear angulations very good. Body racial excellent. Moves very good."

Vesisateen ja toista tunnin odottelun jälkeen kehävuorossa oli vanhus, der Alte eli Hessu 12 v. Ainoana rotunsa veteraanina. Hessulle VET ERI, VEK 1, SA, PU-kehästä sijoitus 4 ja luonnollisesti VET ROP. Hessun arvostelu: "Dog of good age. Still in ideal condition. Strong topline. Moves very well for the age. Muzzle suits for the standard."

Pimpula sen sijaan sai laatuarvostelusta EH:n. Sen arvostelu: "Properly proportioned bitch. Nice, full female muzzle, filled under eyes which are correct shape, size and colour. Would prefer more angulations in the rear. Crabs coming and going."

Hessu kävi iltapäivällä esittelemässä nyörejään myös isossa veteraanikehässä. Sille ei sijoitusta herunut lähes 100 kilpakumppanin joukosta.

Sunnuntaina meidän isovillakoirat olivat kehässään ensimmäisenä rotuna. Niillä oli tuomarin muutos ja ne arvosteli Pjotr Krol Puolasta. Hän arvosteli saksaksi eikä esim kysynyt Hessun ikää. Hessulle VET ERI, VEK 1, ei SA:ta (ensimmäinen kerta tänä vuonna - no, ei sillä olisikaan ollut jakoa suuressa pu-luokassa). VET ROP se silti oli rotunsa ainoana veteraanina. Hessun arvostelu: "Typische Rüde. Korrekt Kopf. Sehr gute Hals. Lange Rückenlinie. Sehr gute Bewegung. Vorzüglich Farbe." Eli suomennettuna: "Tyypillinen uros. Oikea pää. Erittäin hyvä kaula. Pitkä selkälinja. Erittäin hyvät liikkeet. Erinomainen väri."

Pimulle myös sileä ERI, eli AVO ERI, AVK 2. Arvostelu: "Typische Hündin mit korrekt Kopf. Mittellange Hals. Korrekt Körper. Korrekt Bewegung." Suomennettuna: "Tyypillinen narttu jolla oikeanlainen pää. Keskipitkä kaula. Oikea runko. Oikeat liikkeet."

Tito arvosteltiin eri kehässä ja sen arvostelua saimme odottaa Hessun ja Pimun jälkeen useamman tunnin ajan. Onneksi sää oli hyvä ja seura mukavaa. Keskikokoisilla villakoirilla oli tuomarina Zeljko Gajic Sloveniasta. Hän ihan tykkäsi Titosta (kuulemma melkein kaikista muistakin villakoirista yhtä paljon). Titon arvostelu: "2 years. Beautiful head & expression. Correct eye shape & earset. Well developed chest. Nice topline. Correct tailset. Good front & rear angulation. Excellent quality & colour of the coat. Moves well." Titolle AVO ERI, AVK 3 ja SA. Ei sijoitusta useamman koiran PU-kehässä.

Hessu kävi jälleen juoksemassa isossa veteraanikehässä ja minäkin jopa isossa kasvattajakehässä Arjan apuna. Ei menestystä kummillekaan :(

Seuraavat näytelmät on meidän koirista Hessulla ja Titolla ensi viikonloppuna. Sitten pidämme ehkä pienen tuumaustauon :)

Hessu 12 v, Pimu 2 v - Hessu 12 yrs, Pimu 2 yrs

Kuluneen viikon aikana sekä Hessu että Pimu ovat viettäneet syntymäpäiviään.

// During the last week both Hessu and Pimu have had their birthdays.

Hessu täytti lauantaina 12 vuotta. Syntymäpäivälahjaksi Hessu sai uuden pallon ja puruluun, lahjapaketissa. Vähän Hessu katseli, että ei nyt taida joulu kuitenkaan olla. Joulunahan Hessu on yksi innokkaimmista lahjan avaajista tässä perheessä. Pimu varasti Hessun pallon kyllä melkein heti ja nyt se on jo purtu rikki. Puruluuta on vielä jäljellä. Kavereilleen Hessu tarjosi myös puruluut. Lisäksi se pääsi ekstrakävelylle yhdessä Titon kanssa.

// On Saturday Hessu became 12 years old! He got a new ball and a chewing bone as a present folded in a paper. He was a bit astonished because there were no other signs of Christmas. He is the most eager in this family to open the Christmas present. Pimu stole Hessu's ball and now it is even broken. But there is still chewing bone left. Hessu gave also bones to his friends. And had an extra walk together with Tito.

Pimun 2-vuotis synttäreitä juhlittiin eilen tiistaina. Silloin muu lauma juoksuista Yodaa lukuunottamatta pääsi agilitykentälle kirmaamaan. Jopa Hessu vanhuskin. Koirilla oli kivaa! Ja minulla ja Ronjalla myös :) Lahjaksi Pimu sai pitkän käärmeen, jossa oli kolme isoa vinkua. Oli. Nyt ne eivät enää oikein toimi, Pimu on tosi tehokas. Tarjoiluksi hankittiin kuivattua lehmänmahaa, mutta se on kyllä vielä antamatta, kun kukaan ei ole suostunut palasta pilkkomaan, niin että kaikille koirille riittäisi.

// Pimu had her 2nd birthday yesterday, on Tuesday. Then we took the whole pack except Yoda which is in heat, to train agility. Even the senior Hessu. The dogs had fun! And so did me and Ronja :) Pimu got a long snake with three large squeakers as a present. It had three squeakers, not anymore, Pimu is talented. We bought even dried tripe to give the dogs but nobody has wanted to cut it pieces.

Alla kuva viikon synttärisankareista tältä päivältä. Niillä on tänään puunauspäivä - viikonloppuna tie vie Oulun koiranäyttelyihin.

// There's a picture of birthday pooches beneth. They have a grooming day today - they will participate in Oulu dog shows next weekend.