Joulutervehdys (joulu eläintarhassa) - Season's Greetings (Christmas at a Zoo)

Joidenkin ihmisten mittapuun mukaan me varmaan elämme normaalistikin melkoisessa eläintarhassa. Tänä jouluna kuitenkin elämämme sai lisäystä jouluvieraiden muodossa. Normaalieläimistöömmehän kuuluu koiria, pari marsua ja gerbiiliä sekä rakastakin rakkaampi poni mr Karkki (nimensä veroinen kavioeläin). Joulua kanssamme viettivät näiden lisäksi (mr Karkki vietti omaansa kyllä läheisellä tallilla) Ronjan hoitokoira Viivi, jonka kanssa erityisesti Titolla on ollut TOSI HAUSKAA sekä Reetalla hoidossa oleva suloisen ihastuttava kani.

// Some people might think that we live at a zoo. Anyway this Christmas we had some guest stars staying with us. There are dogs, couple of guinea pigs and gerbils and the highly loved pony mr Karkki in our everyday life. During the Christmas we had an extra dog called Viivi (Tito played with her a lot) and a cute bunny sharing the time with us.

"Omat" koirat jouluaattona // "Own" dogs at Christmas Eve.

Mr Karkki

Tito ja Viivi vauhdissa // Tito and Viivi having fun

Suloinen hoitopupu // The cute bunny

P.S. Kanoja meillä ei vielä ole. Niitä tähän eläintarhaan kyllä kaivattaisiin.

// "Our zoo" does not yet have any hens. We would like to have some.

Pimun turkki osa 4 - Pimu's coat part 4

Make kuvasi koiria sunnuntaina joulukorttia varten. Pimun kuvien joukosta poimin tähän nyt muutaman kuvan. joista näkee miten sen nyöriturkki on edistynyt. Kaikki kuvat eivät välttämättä ole laadultaan hyviä, mutta niistä näkee turkin tämän hetken tilanteen. Pesin Pimun 3,5 viikkoa sitten, edellisen kerran Miia pesi sen syyskuun alussa. Ajatus on pestä turkki vielä kerran ennen nyörien päiden siistimistä.

P.S. Hessun Bruno-poika (Pimun veli) on käynyt lonkka- ja kyynärkuvissa hyvin tuloksin: lonkat B/A, kyynärät 0/0.

// Make took on Sunday some photos of the dogs for the Christmas Card. I picked up some photos of Pimu here, to show how her corded coat has developed. All the photos are not of the best quality but they are here to show what the situation with the coat is now. I washed Pimu 3,5 weeks ago, before that she was washed by Miia (her breeder) in the beginning of September. I think I will wash her once again before I cut the ends of the cords even.

P.S. Hessu's son Bruno (brother of Pimu) has been to hip and elbow x-rays with fine results: hips B/A and elbows 0/0.

Hyvää joulua! - Merry Christmas!

Rallytokokokeessa - Competing in rally-obedience

Lauantaina suuntasin Mortin ja Yodan kanssa Kempeleseen, jossa vaihdoimme kyytiä ja aloitimme Annen ja hänen koiriensa Ellin ja Mantan kanssa matkan Kannukseen. Matkan kohteena oli "virallinen" rally-tokokoe. Hui! En edes muista milloin viimeksi olisin osallistunut mihinkään kokeeseen tai kilpailuun koirien kanssa. No, näyttelykehissä toki olen pyörähdellyt, menneenä kesänä jopa useasti.

Matka kului rattoisasti jutellen ja olimme hyvissä ajoin perillä. Kahvittelun jälkeen kävimme ilmoittautumassa saapuneiksi. Osallistuimme kumpikin koirinemme alokasluokkaan. Katselimme rataa kisa-alueen reunalta saamatta siitä mitään tolkkua. Sitten saimme tietää, että ratapiirros oli jo seinällä nähtävänä. Kun katsoin sitä, tajusin, että vau, voisin saada hyväksytyn tuloksen kummankin koiran kanssa! Ei mitään meille pahoja kylttejä. No, tietystihän sitä itse pystyisi helpostikin mokaamaan, vaikka rata helpolta tuntuisikin.

Annella ja Mantalla oli starttinumero 2. En juuri ehtinyt heidän suoritustaan katsoa, koska keskityin Morttiin, jonka vuoro oli heti Mantan jälkeen). Mortti oli sopivasti innokas, ei haukkunut, mikä voi olla sen innokkuudessa huono puoli. Lähtöluvan saatuamme aloitimme suorituksemme. Radan kolmanneksi viimeisellä kyltillä mietin, että onko tässä mitään järkeä: me ajamme yhteensä melkein 5 tuntia viipyäksemme radalla reilun puolitoista minuuttia. No okei, koska kisasimme kumpikin kahdella koiralla, niin kaksi kertaa tuon ajan. Kun lopetimme suorituksemme, tuomari kommentoi sanoen: "Hyvä." Minä olin aivan samaa mieltä, joten Mortille palkkaa ja kehän reunalle odottelemaan Yodan suoritusvuoroa.

Ennen Yodan vuoroa kehän reunalla kaksi lapsukaista villiintyi täysin. He riehuivat, hyppivät ja kiljuivat. Sanoin jo Annelle, että jos lapset remuavat siinä vielä Yodan suoritusvuoron aikana, huomautan heille asiasta. Yoda tuntui olevan loistavassa vireessä ja unohdin riehuvat lapset. Yoda oli oikein iloinen pikkukoira, joka halusi vain tehdä! Vuorollamme menimme radalle. Mitään suurta virhettä en radalta huomannut ja mietin vain, että voiko tämä olla näin helppoa? Jälleen tuomari totesi meille, että hyvä. Koska Yodan vire oli aivan huippu, juoksin nopeasti palkkaamaan sen. Annen ja Ellin vuoro oli luokan toiseksi viimeisenä ja he tekivät aivan loistavan suorituksen.

Kun viimein oli aika kertoa tulokset, tuomarin sanoma: "Kaikki koirakot saivat hyväksytyn tuloksen" kirvoitti iloisen ilmeen kaikkien osallistujien huulille. Meillä kummallakin tavoite oli sillä täytetty! Jes! Hyväksytty tulos on rally-tokossa tulos, jonka pistemäärä on vähintään 70 (maksimipistemäärä on 100). Luokkanousuun (ja koulutustunnukseen, joka on vielä epävirallinen) tarvitaan kolme hyväksyttyä tulosta. Tuomari alkoi luetella luokkamme tuloksia käänteisessä järjestyksessä: 71 pistettä - ei meistä kumpikaan, 85, 88 eikä vieläkään. Anne ja Manta saivat 89 pistettä ja he olivat 14. (18 osallistujaa). Viimein sanottiin minun ja Mortin nimet: 93 pistettä ja 5. sija! Uskomatonta! Ja Yodan kanssa olin heti seuraavana, 95 pisteellä (Yodan arvostelulomakkeessa vielä maininta: hyvä häiriön sieto)! Anne ja Elli pääsivät palkintopallille saakka: heille 97 pistettä ja toinen sija. Nyt Yodalla sekä Anne koirilla kummallakin on jo kaksi hyväksyttyä tulosta alokasluokasta.

Voin sanoa, että olimme "pikkuisen" onnellisia tuloksistamme ja kotimatkan liisimme muutama metri tien pinnan yläpuolella :)

// On Saturday I took part in a rally-obedience competition with both Mortti and Yoda. I cannot recall when I had been to any test with the dogs for the last time. I have just entered a show ring every now and then. We travelled 2,5 hours to be in the test ring for about 1,5 minutes (I made it of course twice because I had two dogs with me) and the same way back home. Does not sound very rational, does it?

We made great results in the beginners' class: Mortti got 93 points out of 100 and was 5th (18 participants in our class) and Yoda 95 points and she was 4th. So the both were well qualified (the result has to be at least 70 points for that), Yoda has now two "legs" (three are required to get a title and go to the next class) and Mortti got his first one.

I am very happy about my talented black poodles :)

Titon paluu ja muita kuulumisia - Tito came back and other news

Viime viikolla Tito (Leyan veli siis) palasi takaisin omistukseeni. Itse asiassa omistan sen yhdessä meidän Ronjan kanssa ja eilen Tito muuttikin Ronjan luokse kaupuniin, jossa Mortti-isä on aluksi sen seurana. Tito viipyi meillä reilun neljä viikkoa. Mukava koira, hyvin isänsä kaltainen luonteeltaan ja ehkä olemukseltaankin, on vain kauttaaltaan isäänsä pienempi. Olemme lenkkeilleet tosi paljon näiden neljän viikon aikana sekä ahertaneet Titon turkin parissa. Tarkoitus olisi ilmoittaa Titoa keväälle muutamaan näyttelyyn. Mortti on ollut melkein koko Titon meillä oloajan Ronjan luona, mutta sunnuntaina hain sen meille pesuun ja trimmattavaksi. Eilen kävin lauman kanssa lenkillä Isoniemessä, paitsi Pimu juoksuisena oli kotona. Alla kuva porukasta.

// Last week I bought Tito (Leya's brother) back. Actually I own him together with our daughter Ronja and yesterday Tito moved to town to live with Ronja. He has his father as company for the beginning. Tito stayed with us for about a month. He is a nice dog, much like his father, just smaller all over. As Tito stayed with us we made long walks and worked hard with his coat. We plan to take him to some dog shows during the springtime. When Tito staeyd with us, Mortti was in the town with Ronja but on Sunday I took him home for washing and grooming. Yesterday I even took the pack to the woods for a walk, only Pimu who is in heat, stayed at home. Picture of the pack:

Vas. Yoda, Leya, Leyan takana Hessu, Tito, taustalla seisomassa Mortti
// From left Yoda, Leya, Hessu is sitting behind Leya, Tito and Mortti is standing in background

Pimu perehtyy edelleen agilityn saloihin. Se on kyllä ihana koira - lukuunottamatta sitä, että se tappelee mielellään Yodan kanssa ja kiusaa pienempiä koiria. Eilen Pimu kävi yksin lenkillä ja sai onneksi leikkiä hetken aikaa suloisen Madden (portugalinvesikoira) kanssa. Pesin ja auoin Pimun turkin viime viikolla. Harmi vain, että nyt on valoisaa niin vähän aikaa päivästä, ettei kuvia ehdi ottaa. Pimun nyörit alkavat kuitenkin jo lähestyä 10 cm:n pituutta!

// Pimu has still the starting course of agility on. She is a lovely dog except that she likes to fight with Yoda and to tease smaller dogs. Yesterday I took Pimu for a walk alone and luckily we meet the cute Madde (a portuguese waterdog) in the woods and Pimu could play a while with her. I washed and groomed Pimu last week. It is a pity that it is so dark here now that one has not enough time to take pictures but Pimu's cords are close to 10 centimetres now!

Minulla ja Mortilla on vielä yksi rally-tokokerta jäljellä. Kotioloissa olen myös treenaillut jonkun verran, tosin muiden koirien kanssa, koska Mortti on ollut Ronjan luona. Nyt alkaa hahmottua keiden koirien kanssa osallistun kokeeseen ensi kuussa. Toivottavasti Anne lähtee kaveriksi! Keväällä OKK ilmeisesti järjestää rally-tokon alkeiskurssin ja mietin kuumeisesti kenet nuorista koirista veisin sinne. Titollekin kun pitäisi jotakin aktiviteettia saada aikaiseksi. Aiemmassa kodissaanhan se on harrastanut agilityä.

// Me and Mortti have one training of rally-obedience left. I have even trained at home a little, but with other dogs. I suppose I know now which dogs I will take to a test next month. I really hope Anne will join us! There will propably be a possibility to train the basics of rally-obedience in the spring. I am hardly considering who of the young dogs I will take to that course. We should also offer some activities to Tito. In his previous home he has trained agility.

Reetta treenaa Yodan kanssa agilityä ja he ovat todella hyviä! Harmi vaan, ettei neiti nirppanokkaa saa kisaamaan mihin tahansa. On oppinut nyt niin hyvälle, että on tarkka alustasta ja hallista mihin suostuu lähtemään.

// Reetta and Yoda train agility and they are extremely good! What a pity that Reetta does not want to compete anywhere. She is very picky about the ground and the hall.

Kotona on nyt varsin rauhallista, kun paikalla on vain neljä koiraa. Hessu-vanhus ja kolme narttua, joista kaksi on juoksussa (myös Leya).

// It is very peaceful at home now because we have only four dogs here. Hessu the senior and three females of which two are in heat (even Leya).

Metsälenkkeilyä - Walking in the forest

Ihania syksyisiä päiviä. Vähän pakkasta, toisinaan jopa aurinko paistaa. Koirat ovat päässeet pitkille metsälenkeille. Eli aamupäivisin on vietetty sellaiset 2-3 tuntia metsässä, koirat vapaina juosten. Maanantaina oli juurikin ihana auringonpaiste. Innostuin kuvaamaan koiria kauniin kiven luona.

// Lovely autumn days. A little frost and sometimes the sun is even shining. I have taken dogs for long walks in the forest. In the mornings we have spend 2-3 hours in the forest, the dogs have run free. Monday was one of those sunny days. I took some pictures of dogs at a beautiful stone.

Hessu (taustalla Yoda)

Pimu

vas äiti ja tytär eli Yoda ja Leya, oik tytär ja isä eli Pimu ja Hessu
// on left mother and daughter, Yoda and Leya,  on right daughter and father, Pimu and Hessu

Tito, joka ei halunnut kiivetä kivelle (taustalla Leya) // Tito who did not want to climb on the stone

Tanja ja Santeri sekä heidän koiransa ovat usein olleet seuranamme. Voi että koirat ovat nauttineet! Pimu vain on keksinyt, että Tanjan pienimpiä koiria voi kiusata, vaikka koko metsäretken ajan. Tänään puinkin sille sitten Hessun huskyvaljaat päälle (vähän isot Pimulle) ja kiinnitin Pimun vyötärölleni juoksuvyöhön. Pimu veti minua koko lenkin ajan! Ja hyvin vetikin: kävelimme saman reitin kuin eilen puoli tuntia nopeammin! (Eilen aikaa meni 2,5 tuntia, tänään vain 2 h).

// Tanja, Santeri and their dogs have accompanied us often. The dogs have really enjoyed! Pimu have just figured out that it is easy to tease Tanja's smallest dogs, during the whole walk. Today I harnessed her with Hessu's sled dog harness (a little too big to her) and fastened her on a belt on my waist. She pulled me all the way! And did it well: it took us half an hour less to walk the way than yesterday! (Yesterday we spent 2,5 hours, today only 2).

Pimu, vetokoira // Pimu a sled dog

Pimu agiliitämässä - Pimu training agility

Kuten kaikkien muidenkin meidän perheen koirien myös Pimun on tarkoitus uppoutua agilityn saloihin. Se käy tällä hetkellä agilityyn valmistavaa kurssia Reetan kanssa. Poikkeuksellisesti Pimun ryhmä harjoitteli tänään, joten minäkin pääsin katsomaan treenejä. Tavallisestihan Pimu harjoittelee sunnuntaisin yhtä aikaa Mortin rally-tokon kanssa. Eli kun Reetta suuntaa Martinniemeen, minä suuntaan Kaukovainiolle :)

// It is our meaning that Pimu, as all of our dogs, will train agility. Now she takes part in a preliminary agility course with Reetta. Usually they train on Sunday at the same time as me and Mortti rally-obedience on the other side of the town but they had exceptionally trainings even today, so for the first time I was able to follow what they did.

Makelta olin kuullut, että Pimu on ihan hyvä. Ja että, kuten edellisessä postauksessa kehuin, sen keskittymiskyky on vallan mainio. Tuolla kurssillahan tunnin treeniajasta aktiivista treeniaikaa koirakkoa kohden kertyy varmaan 50 minuuttia - ja Pimu jaksaa sen. Pääsääntöisesti jaksaa, viime kerralla ilmeisesti ei ollut kaikki ihan nappiin mennyt :)

// I had been told that Pimu is just good. And, as I praised in my previous message, she has a very good concentration. On the course they are participating, the active training time per dog is about 50 minutes out of 60 - and Pimu can do it. At least usually, last time it had not gone that well :)

Tänään ohjelmassa oli kotiläksynä olleen kosketusalustan opettelun tarkistaminen. Jotain "ongelmaa" Reetalla oli siinä ollut, mutta Jennin opastuksella siitä päästiin eteenpäin.

// Today the target which had been homework was controlled. Reetta had had a little problem there but they got good help and could go further.

Uutena asiana oli siivekkeen kiertämisen harjoitteleminen // Go around the upright of a jump was a new thing to learn

sekä puomin alkeisopetus. Eli puomin pintaa pitkin kävely sekä 2on2off-loppuasennon opettamisen aloittaminen // and also starting the dogwalk: just walk on it and also staying at the contact area

Minä olin positiivisesti yllättynyt siitä, että Pimu jaksoi noin hyvin keskittyä, VAIKKA samassa tilassa sen kanssa oli monta muutakin koiraa = potentiaalista leikkikaveria. Ne toiset koirathan ovat Pimun kohdalla se heikko lenkki, se haluaisi tervehtiä kaikkia ja ottaa vaikka pienet painimatsit :)

// I was positively surprised that Pimu really was that capable to concentrate on training although there were many other dogs = potential playmates in the hall. Those other dogs are the weakest link for Pimu: she would like to say hello to everyone and maybe also wrestle a little :)

Pimu ja vinkulelu - Pimu and a squeeze toy

Harjoittelin tänään koirien kanssa vähän rally-tokoa. Pitää miettiä, keiden kanssa lähtisi ensi kuussa kokeeseen kokeilemaan onneaan. Pimu on niin ihana. Se riemastuu yli kaiken, kun saa palkkioksi vinkulelun <3 Tässäpä lukijoilleni videofilmin pätkä Pimusta vinkulelun kanssa.

// Today I trained rally-obedience with the dogs. I need to think about, with whom I will try my luck in a test next month. Pimu is so lovely. She is extremely happy when she is rewarded with a squeeze toy <3 Here's a short film about Pimu and a toy.

Niin, onhan Pimussa ihanaa sekin, että sillä on tosi hyvä keskittymiskyky, kun jotakin tehdään. Ja se on aina innolla tekemässä.

// There are also other lovely things in Pimu. For example her very good concentration when something is trained. And she is also always very eager to train.

Retkeilyä - Having a trip

Tämä aika vuodesta on niin ihanaa. Vähän pakkasta, mutta lunta ei vielä ole paljoa. Olemmekin ahkerasti hyödyntäneet tämän ajan koirien kanssa lenkkeilyssä. Aivan mahtavaa, kun ei tarvitse pelätä kyitä, punkkeja tai hirvikärpäsiä.

// I like this season a lot. We have a little bit frost but still not that much snow. We have very willingly used this opportunity to take the dogs for a walk. It is absolutely great when one does not need to be afraid of adders, ticks or deer flies.

Tänään kävimme Tanjan, Santerin ja koiralauman kanssa Runtelin harjulla. Tosi hieno retki! Eihän meillä itsellämme tullut paljonkaan liikuttua, muutama kilometri ehkä, mutta koirat kyllä ottivat kaiken ilon irti siitä kolmituntisesta, minkä reissun päällä vietimme. Ja ai että kahvi maistui taivaalliselle raikkaassa ulkoilmassa :) Suurkiitos seurasta Tanja ja Santeri!

// Today I went with Tanja, Santeri and a pack of dogs to Runteli (a ridge near us, 34,5 m above the sea level). It was a nice trip! We did not get that much exercise ourselves, maybe couple of kilometres, but the dogs had fun and they really enjoyed those three hours we spent there. And coffee, it tasted amazing outdoors :) A huge thank for your company, Tanja and Santeri.

Mustia villakoiria :) Vas. Pimu, Tito (joka on meillä kylässä), Leya ja Taika

// Black poodles :) From the left Pimu, Tito (who is visiting us), Leya and Taika

Tito ja Pimu vauhdissa // Tito ja Pimu having fun

Ylhäällä ehkä Tito (tai Taika), rinteessä ylhäältä alaspäin Leya, Kiki ja Pimu

// Up maybe Tito (or Taika), then Leya, Kiki and Pimu

Rally-Tokoa - Rally obedience

Eilen Reetta sitten korkkasi "virallisen" rally-tokokoeuransa Yodan kanssa. He osallistuivat siis alokasluokan kokeeseen. Yksi isompi minunkin silmään sattunut virhe radalla sattui, mutta lopputulos itsessään oli varsin kelvollinen (ja itseäni toistaen: harjoitteluun nähden vallan mainio - vain lahjattomat treenaa ja niihin tämä pari ei kuulu) ja toi koirakolle ensimmäisen hyväksytyn tuloksen! Pisteitä kertyi 81, kun hyväksytyn tuloksen raja on 70 p. Kolmella hyväksytyllä tuloksella alokasluokasta koira saa (vielä epävirallisen) koulutustunnuksen RTK1.

// Yesterday Reetta started the "official" rally obedience career with Yoda in the novice level. They made one bigger mistake on the course but the result was anyway pretty nice (and when thinking of how much they have trained even very good) and they got they first qualified result! They caught 81 points, when the limit is 70. After qualifying three times in the novice level the dog will gain the (still unofficial) title RTK1.

Tänään meidän perheen rally-tokoteema jatkui: minä aloitin Mortin kanssa voittajaluokan kurssin. Niinpä, suoraan voittajaluokan kurssille, harjoiteltuani itsenäisesti muutaman kerran alokasluokan kylttejä (huomautuksena lajia tuntemattomille: alokasluokan ja voittajaluokan välissä on vielä avoin luokka). Mutta minkäs teet, kun mielenkiintoinen kurssi osuu sopivasti kohdalle, sinnehän on vain mentävä. Mortti oli kurssilla varsin innokas ja todella taitava. Kunhan enemmän kuin osa-aikaeläkkeellä olleelta pian näyttelyiden veteraaniluokan ikärajan täyttävältä otukselta saadaan vähän virtaa vähemmäksi, lienee ihan loistaviakin suorituksia odoteltavissa. Nyt ollaan kaverin kanssa yritetty etsiskellä rally-tokokokeita lisää suht lyhyen ajomatkan päästä. Jospa se kisakärpänen puraisisi minuakin, vaikka tässä lajissa.

// Today the theme rally obedience continued in our family: I started a course for excellent level with Mortti. I have earlier just trained a little bit by myself at home (there is even advanced level between novice and excellent levels) but because there was that course available I just had to catch the opportunity. Mortti was very eager and skillful on the course. When the dog,who has been on more than part-time pension gets used to training again (that means: calms down) I suppose we can see fine performances. Now we are seeking for some competitions nearby to start competing also with Mortti.

Pikkutytöt Kiihdytyskilpailuissa - Little girls playing sighthounds

Tänään oli jo perinteisten kaikkien koirarotujen syys-kiihdytyskilpailujen aika. Meiltä kilpailuihin osallistuivat pikkutytöt eli Leya ja Pimu. Leya kilpaili pienten koirien (säkäkorkeus alle 40 cm) sarjassa. Ja hienosti kilpailikin ;) Leyan aika noin 80 metrin matkalla oli 8,49 sekuntia. Tätä kirjoittaessani Leyan sijoitus yleisessä sarjassa ei ole tiedossa, mutta villakoirien tuloksissa se oli 2.! Tätinsä Tatsin ja serkkunsa Uikun välissä ;) Kaikkiaan villakoiria osallistui tähän sarjaan kuusi kappaletta.

// Today there was the traditional sighthound race for all breeds at the stadion nearby. We took the little girls there, in other words Leya and Pimu. Leya took part in the class for small dogs (height under 40 cm). And she did it fine. Her time in about 80 metres was 8,49 sec. I do not know her placement in the generall class but among the poodles she was 2nd! Between her aunt Tatsi and cousin Uikku ;) Alltogether there were six poodles competing in this class.

Alla olevassa kuvassa pienten koirien sarjan villakoirien kolme parasta, vas Leya, Tatsi ja Uikku. 

// In the picture beneath there are the three best poodles in this class, from left Leya, Tatsi and Uikku.

Pimu osallistui isojen koirien sarjaan (säkäkorkeus yli 40 cm). Pimu juoksi Leyaa nopeammin, itse asiassa se taisi olla kaikista paikalla olleista villakoirista nopein. Sen aika oli 7,76 sekuntia. Pimunkaan sijoitus yleisessä sarjassa ei ole tiedossa, mutta ainoana villakoirakilpailijana se oli tietysti isojen koirien sarjan villakoirista ykkönen. Alla kuva Pimusta villakoiramitalinsa kanssa.

// Pimu participated in the class for large dogs (height over 40 cm). She ran faster than Leya, actually I suppose she was the fastest poodle competing today. Her time was 7,76 sec. I do not know her placement in the general class either but as the only poodlecompetitor she was of course the first of the poodles. In the picture beneath is Pimu with her poodlemedal.

Minulle tänä vuonna uutta oli se, että kisoihin osallistujat saivat koiriensa maalikamerakuvat muistoksi kilpailusta. Tosi hauskaa!

// It was new for me this year that the participants got the pictures of their dogs at the goal line. That was nice!

Villakoiralapaset - Poodle mittens

Tänään oli kyllä mukava päivä: aamulla KoiraNetissä Pimun upeat terveystulokset ja iltapäivällä postilaatikossa mieletön paketti Dianelta Norjasta.

// Today was a nice day: in the morning Pimu's great health results on the database and in the afternoon I got a superb present per post from Diane, Norway

Diane lähetti minulle nämä // Diane sent me these:

Ja pisteenä i:n päälle: koska Diane tietää, että olen intohimoinen neuloja, sain myös ohjeen lapasten neulomiseen.

// And because Diane knows that I am enthusiastic in knitting she even sent me the pattern to the mittens.

Kiitos Diane! Ihanaa, että olet ystäväni! // Thank you, Diane! It's marvellous that you are my friend!

Pimun kuvaustulokset - results for Pimu's x-rays

Kyllä täällä on pidetty hullua jännityksessä, kun Pimun lonkka- ja kyynärkuvien lausunto on kestänyt, kestänyt ja kestänyt. Toissa päivänä viimein tuli lasku postissa (Pimullehan ei ole Omakoiraan merkitty omistajaa, se on minulla sijoituksessa) ja maksoin sen heti. Tänä aamuna oli sitten juhlahetki, kun tulos näkyi KoiraNetissä

Lonkat A/A

Kyynärät 0/0

Tänään on todellakin juhlan aika!

Pimun ulkoisesta olemuksesta ei noita tuloksia voisi päätellä. Se on kotona varsin löysä ja laiska :) Istuu yleensä aina lösöttäen toista (vasenta) takajalkaansa ulospäin, liikkuu laiskasti ja miettii esimerkiksi sohvalta alastuloa pitkään (samoin sinne menoa). Mutta toisaalta metsässä liikkuessaan se on ihan toista maata, siellä se juoksee todella lujaa ja ketterästi.

Ihana hurtta ;)

Alla vielä julkisesti nähtäväksi Pimun lonkka- ja kyynärkuvat:

// Like crazy I've been waiting for results for Pimu's x-rays. This morning they were published in the Finnish database. We really have a reason to celebrate today:

Hips A/A

Elbows 0/0

When seeing Pimu at home one could not realize the results. She is really loose and lazy. For example she usually sits with one leg (the left one) pointing out and also thinks long if she really wants to come down from the couch (or go up there). On the other hand, she runs in the forest like a rocket. Fast and agilely.

What a pooch ;)

Here to the readers to see Pimu's x-rays, hips and elbows.

Villakoirat vinttikoirailemassa - Poodles playing sight hounds

Viimein eilen saimme aikaiseksi lähteä läheiselle vinttikoiraradalle koirien kanssa harjoittelemaan vieheen perässä juoksemista. Mukaan otimme nuorimmat koirat eli Leyan ja Pimun. Leyahan teki debyyttinsä vieheen kanssa keväisissä kaikkien rotujen kiihdytyskilpailuissa, ainoa kerta, että se on elämässään vieheellä juossut. Pimu oli silloin juoksussa eikä ollut koskaan nähnyt viehettä ennen eilistä. No, hyvin tyttäret juoksivat, täytyy sanoa. Niin hyvin, että järjestäjät olivat Makelle, joka koiria radalle kuljetti, erikseen maininneet, että kannattaa osallistua kaikkien rotujen kiihdytyskilpailuihin lokakuussa. Toki olemmekin tuonne menossa, täytyy vaan nyt toivoa, että nartut eivät aloita juoksuja juuri pahasti tapahtumaa ennen.

// Finally yesterday we went to the greyhound racing track, which is really near us, to train some lure coursing with our dogs. We took the youngest ones with us, that means Leya and Pimu. Leya had run on the lure once before, it was in the spring when there was an unofficial race for all breeds. Pimu had never seen a lure before. Well, the girls ran very well. That well that the arrengers even mentioned to Make who took the girls on the track that in October they'll have again an unofficial race for all breeds. We are going to participate that if the girls are not in heat then.

Leya treenaa // Leya training:

Pimu vieheellä elämänsä ensimmäistä kertaa // Pimu training lure coursing for the first time in her life.

Yoda luonnetestissä

Eilen aamulla klo 8.50 soi puhelin ja puhelussa kävi ilmi, että Yodalle olisi hyperperuutuspaikka rottweilereiden järjestämässä luonnetestissä Haukiputaalla, oikeastaan jo klo 10, mutta aikataulua rukattaisiin sen verran, että Yoda testattaisiin klo 12. Olimmekin Tuijan, Marikan ja Juhan kanssa suunnitelleet menevämme katsomaan testiä, joten ei muuta kuin tieto muille muuttuneesta ajasta sekä siitä, että Yoda testattaisiin. Reetan kanssa olimme jo aikoja sitten puhuneet, että jos Yoda joskus testataan, Reetta vie sen testiin. Minä jännitän niin paljon enemmän ja Yoda on erityisen herkkä jännittämiselle.

Yhdentoista jälkeen lähdimme testipaikalle. Auton pysäköimme jonkun matkan päähän testipaikasta ja kävimme ilmoittautumassa. Katsoimme Marikan, Juhan, Tuijan ja Miian seurassa edellisen koiran (suomenlapinkoira) testin ja kun tuomarit menivät tekemään arviotaan siitä, Reetta lähti hakemaan Yodaa. Reetta leikitti Yodaa ennen testialueelle menoa. Sitten tuomarit antoivat arvionsa edellisestä koirasta ja olikin Yodan vuoro tulla testattavaksi. Mikrosirun tarkistus otti sillä koville, samoin kolmen tuomarin (yksi tuomariharjoittelija) läsnäolo esim alkuleikin (taisteluhalun erikoiskoe) aikana. Mutta kaikkinensa testissä Yoda oli todella täpäkkä. Se toki reagoi eri ärsykkeisiin, mikä onkin täysin sallittua tai jopa toivottavaa, mutta "tehtävien" välillä sen häntä nousi joka välissä ylös. Sen huomasin selkeästi, että aina tuomareiden läheisyydessä se oli epävarmempi ja häntä oli alhaalla. Pimeässä huoneessa Yoda oli järjestänyt hauskan yllätyksen: Reetta oli tilan takanurkassa piilossa, Yoda oli lähtenyt Reettaa kohti mutta sitten hypännyt n. 30 cm korkean puupalasen päälle istumaan, eikä ollut siitä hievahtanutkaan. Lopulta Reetan oli pitänyt se käydä tönäisemässä alas siitä. Tuomareilla oli kuulemma ollut hauskaa ;)

Yodan pisteet (tuomarit Reijo Hynynen ja Jari Keinänen)
- toimintakyky  -1 (pieni) = -15
- terävyys + 1 (pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua) = 1
- puolustushalu + 1 (pieni) = 1
- taisteluhalu -1 (pieni) = -10
- hermorakenne + 1 (hieman rauhaton) = 35
- temperamentti + 2 (kohtuullisen vilkas) = 30
- kovuus + 1 (hieman pehmeä) = 8
- luoksepäästävyys +2b (luoksepäästävä, hieman pidättyväinen) = 30
- laukauspelottomuus ++ (laukauskokematon)
LOPPUPISTEET + 80p (eli niin sanotusti hyväksytty tulos, jolla taas villakoirilla ei ole mitään merkitystä)

Villakoirien luonnetyöryhmän aikoinaan tekemän epävirallisen villakoirien ihanneluonneprofiilin mittapuulla Yoda on luonteeltaan varsin kelvollinen villakoira ;) Luonnetestituomarien mukaan (ja jonka minä myös allekirjoitan) sen käyttäytymistä testissä hallitsi koko ajan sen luoksepäästävyys (tai -päästämättömyys kuten tuomarit sanoivat). Aina tuomareiden läheisyydessä se oli epävarmempi kuin Reetan kanssa kahdestaan toimiessaan. Toivottavasti saan tähän jossain vaiheessa kuvia Juhalta ;) Testi on toki myös videoitu, mutta ainakaan vielä en videota ajatellut julkaista.

Pimu terveystarkeissa - Pimu in health checks

Pimpula kävi tänään virallisissa terveystarkastuksissa Akuutissa. Silmät ja polvet olivat täysin moitteettomat, ei mitään huomauttamista kummassakaan. Lonkat näyttivät erittäin hyviltä (lonkkamaljat ovat hyvät, syvät ja "takareunastaan" suorat ja reisiluun pää on syvällä maljassa), kyynärät samoin. Nyt vain toivotaan, että täti Limanin aamukahvi on oikein keitetty sen päivän aamuna, kun hän Pimun kuvista virallisen lausuntonsa antaa.

// We took Pimu to the health checks today. Her eyes and knees (patellas) are just fine, no extra hair in the eyes or anything. The hips looked very good also: the sockets are well-formed, deep and they cover the femoral head extremely well (and the femoral head fits tightly in the socket). Even the elbows looked very good. Now we can just hope that the radiologist of Finnish Kennelclub has the same opinion.

Pimpulan turkki osa 3 - Pimu's coat part 3

Pesin Pimun eilen, sateisella hiekkakankaalla tehdyn aamulenkin jälkeen. Pimulla alkaa jo olla tosi mukavasti nyörejä turkissaan! Eniten ja hienoimmat nyörit ovat niska-alueella. Minulla sormet ihan syyhyävät päästä muotoilemaan nyörien päitä siistimmäksi. Mutta vielä ajattelin parin pesun ajan malttaa mieleni, josko ne päät vielä huopuisivat lisää. Tässä vaiheessa kasvatan Pimulle nk. täysnyörejä eli en aio sitä heti leikata continentaliin. Tämä siksi, että haluan kokeilla, riittävätkö nyörinhoitotaitoni kokonyöriin. Näyttelyissä Pimu tullaan kuitenkin todennäköisesti näkemään continentaliin leikattuna, koska sillä on todella hyvä takaosa, jota ei turkilla kannata peitellä. Milloin Pimu sitten palaa näyttelykehiin, on eri asia ja aika näyttää sen.

// I washed Pimu yesterday because we made the morning walk in a rainy, sandy forest. Pimu has already several fine cords in her coat! The most and the best of them are in her neck. I am just waiting for to be able to form the endings of the cords. But I have decided to wait couple of bathings if the endings still would get matted more. At the time I have Pimu fully corded, I am not going to clip her to continental clip yet. I want to try if I can take care of a fully corded coat. Though for the dog shows I will have her in the continental clip because she has a very good rear and it is no need to hide it under the coat. When she will return to the dog shows is another issue and only time will show it.

Pimu, turkki on pikkuisen ylikasvanut ;) // Pimu, the coat has overgrown a bit ;)

Nyörejä // Cords

Pimu hyppää. Ei se ihan noin pieni ole, vaikka pieni onkin
// Pimu jumping. She is not exactly that little, though she is little.

Mukava sunnuntai - A nice Sunday

Eilen oli hieno ja mukava päivä. Sään puolesta ja muutenkin. Aamulenkille koirien kanssa lähtiessämme, päätimme Maken kanssa poimia samalla puolukkaa perheen talven tarpeisiin. Metsässä tulikin viivyttyä sitten parituntinen.

// Yesterday was a fine and nice day. Because of the weather and also otherwise. When taking the dogs for a walk me and my husband Make decided to pick up some lingonberry for the winter. We stayed in the forest couple of hours.

Make ja koiria // Make and dogs

Koirillakin oli kai hauskaa metsässä: ne saivat juosta ympäriinsä ihan omaan tahtiinsa ja myös harrastaa lempitouhuaan, keppien pureskelua.

// I suppose the dogs had fun in the forest, too: they were allowed to run a lot after their own desire and also do what they like a lot: chew sticks.

Isä ja tytär lempitouhuissaan // Father and his daughter

Metsän yli lentänyt erittäin suuri kurkiaura kruunasi metsäretkemme. Aivan upeaa katsottavaa!

// A huge wedge of cranes was the highlight of our trip. It was awesome!

Osa kurkiaurasta // Some of the cranes in the wedge

Vähän myöhemmin iltapäivällä menimme Rasmuksen kanssa vielä katsomaan jalkapallo-ottelua kirkonkylälle. Pimu lähti mukaan sosiaalistumaan ja Mortti nauttimaan jalkapallosta. Pimu oli ottelussa kuin kävisi sellaisessa joka päivä! Hieno hurtta!

// A little later in the afternoon me and Rasmus went to see a football match. We took Pimu with to socialize and Mortti to enjoy seeing football. Pimu was there as she would everyday go to a match! What a nice pooch she is!

Pimu (vas.) ja Mortti futismatsissa // Pimu (on left) and Mortti in football match.

Agin nuorten SM-kisat, rallytokoa, nyörivillakoiria sekä kuikkuja - Agility, rally obedience, corded poodles and guinea pigs

Perjantaina suuntasimme Reetan, Maken ja narttujen kanssa Vollen keulan kohti Orimattilaa. Perillä olimme yhden aikaan lauantain puolella. Hetken yöunien jälkeen otimme suunnaksi Nastolan, jossa Reetta osallistui vain ja ainoastaan Yodan kanssa nuorten agilityn SM-kilpailuun. Tuomarina oli Ritva Herrala. Karsintaradalta Reetta ja Yoda saivat nollan, sitten jännäsimme riittääkö aika kolmen parhaan joukkoon eli saavatko he osallistua finaaliin.

// On Friday we travelled to Orimattila. On Saturday Reetta and Yoda took part in Finnish Championships in agility for Youth. Reetta and Yoda made a clear round in qualifikation, then we had to wait to know if their would be among three fastest in their class and qualify to the finals.

Siinä odotellessamme huomasimme, että samalla kentällä oli menossa rallytokokilpailu. Aikamme jahkailtuamme päätimme mennä kysymään voisiko siihen vielä ilmoittautua; Reettahan on sentään treenannut rallytokoa Yodan kanssa yhden viikonloppuleirin verran vuonna 2009. Kyllä pystyi ilmoittautumaan, mutta enää vain epävirallisiin epävirallisiin mölliluokkiin, koska epävirallinen virallinen alokasluokka oli jo alkanut (rallytokossahan ei Suomessa vielä varsinaisesti ole virallisia luokkia). Vähän harmitti, että menimmekin jahkailemaan sitä ilmoittautumisen kysymistä, olisi pitänyt vain heti mennä kysymään! No, Reetan ja Yodan rata, joka siis oli sama kuin olisi ollut alokasluokassa, mutta tässä olisi vain saanut palkata välillä makupalalla, mitä Reetta ei tehnyt, meni tosi hyvin (eikä edes tarvitse lisätä että harjoittelun määrään nähden): 84 pistettä ja hyväksytty tulos. Yksi tehtävävirhe (-10 p) oli joukossa, jota Reetta ihmetteli, mutta vielä emme ole ehtineet katsoa suoritusta videolta. Sijoitus ei ollut kummoinen, mutta sen vain totesimme, että helppo ja hauska laji koiralle, jolle on opetettu sekä agilityä (ohjaamista käsillä) että tottelevaisuutta. Kilpailussa olisi ollut myös tosimölliluokka, jossa koko radan ajan olisi saanut pitää makupalaa kädessä. Se olisi kyllä ollut Pimun juttu. Harmi vain, että Pimu vietti päivän kasvattajansa luona.

Kuka järjestäisi rallytokokilpailuja täällä Pohjoisessakin?

// While waiting for the results we noticed that there was a rally-obedience competition going on on the same ground. After thinking a while we went to ask if it still was possible to register a dog there. It was but only for  an unofficial class for absolute beginners, a bit earlier it would have been possible to register to a novice class, too. So Reetta and Yoda entered the class for absolute beginners where the course was the same as in the novice class but it was allowed to give a dog a treat during the course (which Reetta did not do). They did very good job on the course (I do not need to add that they have trained rally obedience during one weekend back in 2009, never since then), got 84 points out of 100 and the result was approved. This is an easy and funny dog-sport for a dog which has trained both agility and obedience! They would have had also a class for even more absolute beginners where the competitor would have been allowed to have a treat in the hand all the time. It would have suited Pimu well, what a pity that she stayed over at her breeder's.

Rallytokokilpailun aikoihin tuli ensin hatara tieto, että Reetta ei ole agilityssä kolme nopeimman nollan tehneen joukossa ja myöhemmin tieto vahvistui. Heidän sijoituksensa oli neljäs :( Välttämättä mitään suurta kiitosta eivät nämä nuorten SM-kilpailut järjestelyiden suhteen ansaitse. Osa tuloksista tuli tosi hitaasti, niitä ei saanut paperilla eikä kuulutettuna, osa taas normaalivauhtia. Tylsää oli sitten odottaa omaa kohtaloaan. Kummallisinta oli mielestäni se, että tottelevaisuuden osalta ei järjestävän seuran nettisivuilla lukenut kokeen alkamisaikaa lainkaan, saatika luokkien osallistujamääriä. Agilitykisapäivän aikana kerran kuulutettiin tottelevaisuudesta, että se järjestetään muutaman sadan metrin päässä Rakokivessä (vaikka meidän piti olla Rakokiven urheilukentällä), mutta alkamisajasta tms ei tiedotusta kuulunut. No, tietysti asiaa olisi voinut kysyä, mutta tällä kertaa se ei meitä ihan niin paljon kiinnostanut.

// We were informed that Reetta and Yoda were not among the three fastest but they were 4th, so they were not qualified for the finals.

Lauantai-ilta vierähti Pimun pesussa ja turkin aukomisessa. Noin viiden tunnin uurastuksen jälkeen Pimu oli pesty, kuivattu ja turkki enemmän nyörin aluilla kuin aiemmin. Tästä vain touhua jatketaan suunnilleen viikottain. Pimusta ei harmi kyllä ole uutta kuvaa, eikä varsinkaan ennen paria metsälenkkiä, jotka se on jo ehtinyt tehdä ;) Sen sijaan laitan alla olevassa kuvassa on Cindy nyöreineen.

// We spent Saturday evening in washing and grooming Pimu. It took about five hours and after that she was clean, dry and had more cord-like beginnings in her coat than earlier. I will continue working on her coat about every week. Unfortunately I do not have a new picture of Pimu, especially not before she ran with the friends in the forest. Instead there is a picture of Cindy in her cords below.

Sunnuntaina lähdimme kotiin ja eläinlaumamme lisääntyi kolmella kuikulla eli marsupojalla. Tämä eläinlaji onkin meille vielä ihan uusi, mutta mukavilta kavereilta hobitit vaikuttavat ;)

// On Sunday we travelled home and had three new animals with us: three young guinea pigs. This is a new species for us but the hobbits seem to be nice fellows ;)

Nyörit mätsärissä - The corded ones in an unofficial dog show

Viime viikon tiistaina veimme Reetan kanssa Hessun ja Pimun mätsäriin Maikkulaan. Kumpikin osallistui isojen aikuisten luokkaan, jossa oli suunnilleen 50 osallistujaa. Luokan tuomaroi Anita Al-Bachy (ent Alatalo), oikea ulkomuototuomari siis.

// Last Tuesday we took Hessu and Pimu to a match show (a totally unofficial dog show). There were about 50 participants in their class (adults with height over 40 cm). The judge was a real dog show judge, Anita Al-Bachy (former Alatalo)

Reetta halusi, että Pimu menee kehään ennen Hessua. Mikäs siinä. Tuomari oli tutkinut kummissaan Pimun turkkia, johon Reetta oli todennut, että siitä tulee nyörivillakoira. Nythän turkki tuntuu lähinnä takkupalasilta, tai ihmeellisiltä klöntsiltä ;) Pimu esiintyi ihan mukavasti, ei mitään moitteen sijaa. Tulokseksi sininen nauha, vastustaja samojedinkoira vei voiton.

// Reetta wanted Pimu to enter the ring first. The judge examined her coat remarkably astonished and Reetta told her that Pimu is going to become a corded poodle. At the time the coat feels just pieces of tangles or weird bits of rag. Pimu made it just fine in the ring but was judged to be worse then her competitor and she got a blue ribbon.

Pimu kehässä // Pimu in the ring

Pimu liikkuu // Pimu moving

Kun Hessu oli kehässä, tuomari oli ensitöikseen todennut, ettei ollut ymmärtänytkään, että nyörit voivat olla noin hienon näköiset! Toinen ihastuksen kohde hänellä oli Hessun kunto. Hän ei meinannut uskoa, että Hessu todellakin on 11-vuotias ja liikkuu edelleen mielettömän hienosti. Myös sitä, että Hessulla on edelleen kaikki hampaat suussa tuomari kehui. Hessun vastustaja oli ilmeisesti valkoinen siperianhusky, jonka Hessu voitti, eli sai siis punaisen nauhan!

// When Hessu was in the ring the judge said for the first that she had not understood that the cords can be that good-looking! She admired also Hessu's condition, she could not believe that he really is 11-year-old and still moves extremely well. She also praised the fact that Hessu still has all teeth in his mouth. Hessu's competitor was a white siberian husky and Hessu beat it and got a red ribbon.

Hessu liitää (yksikään jalka ei ole maassa ;)) // Hessu flying (no feet on the ground)

Sinisten saaneiden kehässä ei Pimulle tullut menestystä, mutta erittäin hyvää harjoitusta kuitenkin. // In the competition for the dogs with a blue ribbon Pimu had no success but got good practice anyway.

Hessusta tuomari sen sijaan tykkäsi! Ensiksi Hessu valittiin noin 7-8 koiran joukkoon jatkoon ja lopulta se sijoittui isojen aikuisten punaisten saaneiden koirien (näitä siis kaikkiaan noin 25) joukosta neljänneksi! Vau! kyllä me olemme ylpeitä vanhuksestamme!

// But the judge liked Hessu! First he was picked up with about 7-8 other dogs and finally he was placed as 4th. There were about 25 dogs competing. Wow! We are really proud of our senior!

Kuva Hessusta - A picture of Hessu

Make siirsi eilen kameralta koneelleni kuvia kesän varrelta (oli siinä vähän talvikuviakin). Hessusta löytyi useita hienoja kuvia, alla maistiaisiksi yksi. Kuva on otettu Sundsvallin näyttelyssä 5.8.

// Yesterday Make transferred pictures from camera to my laptop. There were several fine pictures of Hessu. Here one of them. The picture is taken in Sundsvall dog show on August 5th.

Pimpulan turkki osa 2 - Pimu's coat part 2

Olen tehnyt päätökseni Pimpulan turkkia koskien: siitä tulee nyt vanhempiensa tavoin nyörivillakoira. En jaksanut ajatella, että harjaisin sitä nyt useamman tunnin, että saisin takkulaatat aukeamaan, pesisin heti perään, föönaisin ja toistaisin ainakin pesun ja föönauksen vähintään kerran viikossa arvaamattoman kauan. Harjan asemesta tartuin eilen mäntysuopapulloon, vaahdotin Pimun sillä kahteen kertaan, huuhtelin aina välissä, vaahdotin vielä kerran 1All systemsin hoitavalla shampoolla, huuhtelin, levitin turkkiin jotain Summerwindsin hoitoainetta ja huuhtelin. Sitten kuivaksi rutistelua, Pimpula kuistille trimmauspöydälle. Työstin turkkia turboföönillä ja saksilla. Leikkasin takkulaattoja saksilla nyörin aluiksi ja puhaltelin irtoavia karvoja pois föönillä ja samalla kuivasin turkkia. Kovin montaa nyöriksi laskettavaa turkissa ei vielä ole, mutta jospa ensi kesänä Pimpulalla olisi sen verran turkkia, että näyttelyihin olisi taas asiaa.

// I have made a decision about Pimu's coat: she will become a corded poodle like both her parents. I could not imagine me to brush her for hours to get rid of the tangles, right after that wash and blow dry her. And then wash and blow dry her at least once a week for who knows how long. In stead of brush I used tall oil soap, let the coat foam, then I rinsed the coat and did that again. After tall oil soap I used proper dog shampoo once, rinsed it off and used balsam. I dried Pimu with a towel and took her out on the grooming table. There I cut with scissors the huge tangles to finer cords and blew the coat. There are not many cords in Pimu's coat yet but I hope that next summer Pimu will have enough coat to enter the dog shows.

Alla työvaiheista kuvia, jotka eivät harmi kyllä kauheasti mitään kerro. Pitää yrittää saada joku avuksi kuvaamaan Pimpulan tämän hetken tilannetta ja valokuvata nyörien edistymistä muutenkin säännöllisesti, että itse kukin voi seurata edistymistä.

// There are some pictures of my work yesterday. Unfortunately they are not good ones. I have to try to get somebody to help me to take a decent picture of Pimu's coat now and then take regularly photos of her so that anybody can see the progress.

Pimu takkuineen likaisena // Pimu with all tangles and dirty

Pimu pestynä. Takkulaatta näkyy erityisesti selässä // Pimu washed. One sees the huge tangle especially in the back.

Pimu kuivattuna ja turkki nyörien aluille auottuna. // Pimu dried and with the beginnings of the cords.

Pimpulan turkki - The coat of Pimu

Mulla on nyt kriisi. Pimu on meidän reissun jäljiltä umpitakussa (edelleen, Maken viimeinen lomaviikko on pitänyt käyttää kaikenlaisen hyödyllisen tekemiseen eli turkinhoito ei ole ollut prioriteetteja). Nyt en saa päätettyä mitä teen sille! Oionko turkin ja pesen sen jatkossa joka viikko + mahdollisesti kampailen välissä, vai laitanko sen nyörittymään, jolloin hienojen nyörien valmistumiseen menee vajaa vuosi, jos turkin kasvu ym etenee kuten Miian Astalla. Ääk, mitähän tässä tekis? Näyttelyihin Pimpulaa ei ole ilmoitettu, vähän haluttas viedä H ja P Turun kv näyttelyyn lokakuun lopussa, mutta Turku on kaukana. Jos nyt alan laittaa tuota kuontaloa nyörille, se ei luultavasti ehdi valmistua tammikuun Kajaanin näyttelyynkään. Oisko jollakin viisasten kiveä, joka kertoisi mulle mitä tehdä? Jaksanko hoitaa tuota niin tiheään ja paljon kuin sitä pitää, että sen saa pidettyä takuttomana suorana turkkina? Vai annanko nyörittyä suosiolla? Tämä H&Doris -yhdistelmähän tehtiin mm. tarkoituksella saada nyörivillakoiria, mutta minä saan tästä turkkiasiasta vain itselleni kriisin aikaan.

// I have a crisis about Pimu's coat. After our trip to Sweden she is still full of tangles and I cannot decide what to do with her coat! Shall I brush it clear again and continue washing her every week and perhaps combing the coat even inbetween or shall I start cording the coat now? Then it would take a little less than a year before the cords would be okay to be taken to the dog shows. I really do not know what to do! I have not registered Pimu to any dog shows, though I am considering to take her and Hessu to Turku international in the end of October, but Turku is far away from here. Would anyone have a philosopher's stone to tell me what to do? Do I manage to take care of a "straight" coat? Or shall I let it cord now? One meaning of combination Hessu and Doris was to get corded poodles but I just got a crisis of deciding what to do with the coat.

Takkuinen Pimu // Pimu with lots of tangles